teemana:
Vesistökunnostus
803
array(56) { [0]=> object(WP_Post)#18956 (24) { ["ID"]=> int(32875) ["post_author"]=> string(2) "56" ["post_date"]=> string(19) "2024-01-31 15:47:25" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-01-31 13:47:25" ["post_content"]=> string(1002) "Suomen päävesistöalueita ovat yli 200 neliökilometrin kokoiset valuma-alueet, jotka on nimetty jokien mukaan. Nämä 74 valuma-aluetta ovat kokonaan tai osittain Suomen alueella. Näiden lisäksi on joitakin rannikkovesi- ja merialueita. Suurimpia päävesistöalueita ovat Vuoksen, Kymijoen, Kokemäenjoen, Oulujoen, Iijoen, Kemijoen, Tornionjoen ja Paatsjoen vesistöt. Vesistöalueet on jaettu useaan pienempään osaan valuma-alueittain. Valuma-alueella tarkoitetaan maaston muotojen rajaamaa aluetta, jolta järvi, joki, puro tai uoma kerää kaiken sille sataneen veden, lukuun ottamatta maahan imeytynyttä tai ilmaan haihtunutta vettä. Valuma-alue voidaan määrittää mihin tahansa maaston tai uoman kohtaan maanpinnan muotojen ja virtausreittien perusteella. Lisää aiheesta: Järviwikissä Wikipediassa" ["post_title"]=> string(35) "Suomessa on 74 päävesistöaluetta" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(32) "suomessa-on-74-paavesistoaluetta" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-01-31 15:47:25" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-01-31 13:47:25" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=32875" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [1]=> object(WP_Post)#18957 (24) { ["ID"]=> int(32290) ["post_author"]=> string(2) "58" ["post_date"]=> string(19) "2023-12-21 18:37:29" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-12-21 16:37:29" ["post_content"]=> string(1871) "Hyvää joulua Suomen vesistöt! Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa Suomen vesistöjä ja valuma-alueita kunnostettiin yhteensä 55 miljoonalla eurolla. Ympäristöministeriö myönsi valtionavustusta 933 vesistökunnostushankkeelle ohjelman aikana vuosina 2019–2023. Sydämellinen kiitos kaikille vesistökunnostajille tärkeästä työstä. Vesistöjemme hoito vaatii pitkäjänteistä panostusta. Olemme onnistuneet vähentämään Itämeren ja sisävesien ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Suunta on oikea, mutta kuitenkin hyvin hidas. Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sateet ja leudot talvet edelleen lisäävät ravinnekuormitusta vesiin. Vesiensuojelun tehostamisohjelman perustana olivat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat ja toimenpideohjelmat, joiden toteuttamista tehostamisohjelma vauhditti. Sen periaatteina olivat konkreettisten toimenpiteiden kohdentaminen vaikuttavimpiin tilaa parantaviin toimiin, toimijoiden yhteistyön vahvistaminen sekä uusien toimintatapojen ja menetelmien käyttöönotto. Vaikka tehostamisohjelma päättyi, niin puhtaiden ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen eteen täytyy edelleen tehdä yhdessä töitä – liity sinäkin Suomen ahkerien vesistökunnostajien joukkoon! Ota valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston some-kanavat seurantaan ja tilaa uutiskirjeemme, selvitä löytyykö alueeltasi paikallisia vesistökunnostustoimijoita ja kysy neuvoa oman alueesi ELY-keskuksesta. Rakkaudesta vesiin 💦, Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto ja monet yhteistyökumppanit ympäri Suomen Linkkejä aiheesta: Vesiensuojelun Tehostamisohjelman -verkkosivusto Rahat pintaan -verkkosivusto, jonne on koottu vesistökunnostuksiin sopivat rahoituslähteet sekä ohjeistusta." ["post_title"]=> string(66) "Vesistöjä ja valuma-alueita kunnostettiin 55 miljoonalla eurolla" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(64) "vesistoja-ja-valuma-alueita-kunnostettiin-55-miljoonalla-eurolla" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-12-21 18:37:29" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-12-21 16:37:29" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=32290" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [2]=> object(WP_Post)#18958 (24) { ["ID"]=> int(31820) ["post_author"]=> string(2) "56" ["post_date"]=> string(19) "2023-11-21 15:53:47" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-11-21 13:53:47" ["post_content"]=> string(1034) "Hyytelösammaleläin Pectinatella magnifica muodostaa limapallon näköisiä sammaleläinten yhdyskuntia. Hyytelömäisen ja läpikuultavan muodostelman koko on muutamasta sentistä jopa 40 senttimetriin. Sammaleläinten vettä siivilöivät rakenteet muodostavat kolonian pinnalle kuvioita. Vieraslaji on levittäytynyt maahamme Mississippi-joen valuma-alueen järvistä. Laji leviää vesistöstä toiseen lintujen mukana ja painolastivesissä lisääntymissolujensa avulla. Hyytelösammaleläin esiintyy runsasravinteisissa ja lämpimissä, yli 20 °C vesissä. Havaintoja siitä tehdään eniten elo-syyskuulla. Yhdyskunta kiinnittyy vesikasveihin tai laiturin rakenteisiin, mutta voi myös kellua vedessä. Yhdyskunnat hajoavat alle 16-asteisessa vedessä. Loppukesällä ja syksyllä sammaleläin muodostaa lisääntymissoluja, statoplasteja. Lisääntymissolut ovat noin millimetrin kokoisia ja niissä on koukkumaisia ulokkeita, joilla ne kiinnittyvät lintujen höyhenpeitteeseen ja nisäkkäiden karvoihin." ["post_title"]=> string(67) "Hyytelösammaleläinten kolonia voi olla jopa 40 cm halkaisijaltaan" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(65) "hyytelosammalelainten-kolonia-voi-olla-jopa-40-cm-halkaisijaltaan" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-11-21 15:56:20" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-11-21 13:56:20" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=31820" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [3]=> object(WP_Post)#18959 (24) { ["ID"]=> int(31455) ["post_author"]=> string(2) "56" ["post_date"]=> string(19) "2023-10-20 11:24:50" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-10-20 08:24:50" ["post_content"]=> string(988) "
array(56) { [0]=> object(WP_Post)#18956 (24) { ["ID"]=> int(32875) ["post_author"]=> string(2) "56" ["post_date"]=> string(19) "2024-01-31 15:47:25" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-01-31 13:47:25" ["post_content"]=> string(1002) "Suomen päävesistöalueita ovat yli 200 neliökilometrin kokoiset valuma-alueet, jotka on nimetty jokien mukaan. Nämä 74 valuma-aluetta ovat kokonaan tai osittain Suomen alueella. Näiden lisäksi on joitakin rannikkovesi- ja merialueita. Suurimpia päävesistöalueita ovat Vuoksen, Kymijoen, Kokemäenjoen, Oulujoen, Iijoen, Kemijoen, Tornionjoen ja Paatsjoen vesistöt. Vesistöalueet on jaettu useaan pienempään osaan valuma-alueittain. Valuma-alueella tarkoitetaan maaston muotojen rajaamaa aluetta, jolta järvi, joki, puro tai uoma kerää kaiken sille sataneen veden, lukuun ottamatta maahan imeytynyttä tai ilmaan haihtunutta vettä. Valuma-alue voidaan määrittää mihin tahansa maaston tai uoman kohtaan maanpinnan muotojen ja virtausreittien perusteella. Lisää aiheesta: Järviwikissä Wikipediassa" ["post_title"]=> string(35) "Suomessa on 74 päävesistöaluetta" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(32) "suomessa-on-74-paavesistoaluetta" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-01-31 15:47:25" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-01-31 13:47:25" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=32875" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [1]=> object(WP_Post)#18957 (24) { ["ID"]=> int(32290) ["post_author"]=> string(2) "58" ["post_date"]=> string(19) "2023-12-21 18:37:29" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-12-21 16:37:29" ["post_content"]=> string(1871) "Hyvää joulua Suomen vesistöt! Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa Suomen vesistöjä ja valuma-alueita kunnostettiin yhteensä 55 miljoonalla eurolla. Ympäristöministeriö myönsi valtionavustusta 933 vesistökunnostushankkeelle ohjelman aikana vuosina 2019–2023. Sydämellinen kiitos kaikille vesistökunnostajille tärkeästä työstä. Vesistöjemme hoito vaatii pitkäjänteistä panostusta. Olemme onnistuneet vähentämään Itämeren ja sisävesien ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Suunta on oikea, mutta kuitenkin hyvin hidas. Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sateet ja leudot talvet edelleen lisäävät ravinnekuormitusta vesiin. Vesiensuojelun tehostamisohjelman perustana olivat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat ja toimenpideohjelmat, joiden toteuttamista tehostamisohjelma vauhditti. Sen periaatteina olivat konkreettisten toimenpiteiden kohdentaminen vaikuttavimpiin tilaa parantaviin toimiin, toimijoiden yhteistyön vahvistaminen sekä uusien toimintatapojen ja menetelmien käyttöönotto. Vaikka tehostamisohjelma päättyi, niin puhtaiden ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen eteen täytyy edelleen tehdä yhdessä töitä – liity sinäkin Suomen ahkerien vesistökunnostajien joukkoon! Ota valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston some-kanavat seurantaan ja tilaa uutiskirjeemme, selvitä löytyykö alueeltasi paikallisia vesistökunnostustoimijoita ja kysy neuvoa oman alueesi ELY-keskuksesta. Rakkaudesta vesiin 💦, Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto ja monet yhteistyökumppanit ympäri Suomen Linkkejä aiheesta: Vesiensuojelun Tehostamisohjelman -verkkosivusto Rahat pintaan -verkkosivusto, jonne on koottu vesistökunnostuksiin sopivat rahoituslähteet sekä ohjeistusta." ["post_title"]=> string(66) "Vesistöjä ja valuma-alueita kunnostettiin 55 miljoonalla eurolla" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(64) "vesistoja-ja-valuma-alueita-kunnostettiin-55-miljoonalla-eurolla" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-12-21 18:37:29" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-12-21 16:37:29" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=32290" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [2]=> object(WP_Post)#18958 (24) { ["ID"]=> int(31820) ["post_author"]=> string(2) "56" ["post_date"]=> string(19) "2023-11-21 15:53:47" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-11-21 13:53:47" ["post_content"]=> string(1034) "Hyytelösammaleläin Pectinatella magnifica muodostaa limapallon näköisiä sammaleläinten yhdyskuntia. Hyytelömäisen ja läpikuultavan muodostelman koko on muutamasta sentistä jopa 40 senttimetriin. Sammaleläinten vettä siivilöivät rakenteet muodostavat kolonian pinnalle kuvioita. Vieraslaji on levittäytynyt maahamme Mississippi-joen valuma-alueen järvistä. Laji leviää vesistöstä toiseen lintujen mukana ja painolastivesissä lisääntymissolujensa avulla. Hyytelösammaleläin esiintyy runsasravinteisissa ja lämpimissä, yli 20 °C vesissä. Havaintoja siitä tehdään eniten elo-syyskuulla. Yhdyskunta kiinnittyy vesikasveihin tai laiturin rakenteisiin, mutta voi myös kellua vedessä. Yhdyskunnat hajoavat alle 16-asteisessa vedessä. Loppukesällä ja syksyllä sammaleläin muodostaa lisääntymissoluja, statoplasteja. Lisääntymissolut ovat noin millimetrin kokoisia ja niissä on koukkumaisia ulokkeita, joilla ne kiinnittyvät lintujen höyhenpeitteeseen ja nisäkkäiden karvoihin." ["post_title"]=> string(67) "Hyytelösammaleläinten kolonia voi olla jopa 40 cm halkaisijaltaan" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(65) "hyytelosammalelainten-kolonia-voi-olla-jopa-40-cm-halkaisijaltaan" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-11-21 15:56:20" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-11-21 13:56:20" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=31820" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [3]=> object(WP_Post)#18959 (24) { ["ID"]=> int(31455) ["post_author"]=> string(2) "56" ["post_date"]=> string(19) "2023-10-20 11:24:50" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-10-20 08:24:50" ["post_content"]=> string(988) "
Päijät-Hämeessä Vesijärven tilan seuranta on kiinteä osa vesistön kunnostus- ja hoitotyötä. Vuonna 2022 Vesijärvestä ja sen valuma-alueelta otettiin 315 vesinäytettä. Näytemäärä on kutakuinkin vakio vuosittain. Lisäksi Vesijärven tilaa seurataan automaattimittauksin sekä biologisin seurannoin. Seurannan avulla voidaan kohdentaa hoitotoimenpiteitä ja todentaa niiden vaikutuksia.
Vesijärvi oli vielä 1980-luvulla yksi Suomen pahiten saastuneita ja rehevöityneitä järviä. Määrätietoinen, pitkäjänteinen ja monipuolinen työ Vesijärven tilan parantamiseksi on parantanut järven tilaa. Vesijärvisäätiö tekee työtä Lahden seudun vesienhoidon tieteellisen, taloudellisen ja sosiaalisen toimintaympäristön säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Säätiön perustivat vuonna 2007 Esan kirjapaino Oy, Kemppi Oy, Lahden Teollisuusseura ry, Lahden kaupunki ja Asikkalan ja Hollolan kunnat.
" ["post_title"]=> string(52) "Vesijärvestä otetaan 315 vesinäytettä joka vuosi" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(48) "vesijarvesta-otetaan-315-vesinaytetta-joka-vuosi" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-10-20 11:24:50" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-10-20 08:24:50" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=31455" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [4]=> object(WP_Post)#18960 (24) { ["ID"]=> int(30614) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2023-09-14 08:29:24" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-09-14 05:29:24" ["post_content"]=> string(1868) "Euroopan unionin rahoittamassa Hydrologia-LIFE -hankkeessa palautetaan soita, puroja ja lintuvesiä kohti alkuperäisen kaltaista luonnontilaa noin 100 kohteella ympäri Suomen vuosina 2017–2023. Viimeinen hankevuosi on siis nyt loppusuoralla. Kaikkien hankkeessa tehtyjen toimien tarkoituksena on edesauttaa monimuotoista suo- ja kosteikkoluontoa sekä -lajistoa. Soiden ennallistamistavoitteena hankkeessa oli 5000 hehtaaria ennallistettuja soita ja vuonna 2022 tämä tavoite saavutettiin 5222 hehtaarin alalla. Esimerkiksi pelkästään vuoden 2022 aikana ennallistettiin soita yli 1300 hehtaaria ja ennallistamistoimia tehtiin yhteensä 30 kohteella. Vauhti on siis ollut kova. Kuluvana vuonna ennallistamistyöt ovat jatkuneet vielä muutamilla kohteilla – 95 ennallistamiskohteesta parisen kymmentä on ollut vielä kesken – ja purojen sekä lintuvesien kunnostustyöt etenevät. Lisäksi ennallistamisten osalta tutkitaan muun muassa sitä, miten ennallistamistoimet vaikuttavat eliölajeihin kuten uhanalaisiin lepakoihin ja niiden esiintymiseen. Lisäksi selvitetään kansalaisten mielipiteitä soiden ennallistamisesta, pienvesien kunnostuksesta sekä ennallistamisen virkistys- ja matkailuvaikutuksista. Suo- ja vesiluonto ovat voimakkaasti uhanalaistuneet viime vuosikymmenten aikana. Hydrologia-LIFE -hankkeessa turvataan luontoa etenkin tukkimalla ojia, kunnostamalla puroja ja umpeen kasvavia arvokkaita lintujärviä sekä hankkimalla arvokkaita soita suojeluun. Näiden toimien avulla parannetaan myös tulvasuojelua ja veden laatua sekä riistamaita. Lisäksi ennallistamisella turvataan turpeen hiilivarastoja, esimerkiksi soiden veden pintaa nostamalla, mikä hidastaa ilmastonmuutosta pitkällä aikavälillä. Lähde: https://www.metsa.fi/projekti/hydrologia-life/" ["post_title"]=> string(63) "Hydrologia-LIFE -hankkeessa 5222 hehtaaria ennallistettua suota" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(62) "hydrologia-life-hankkeessa-5222-hehtaaria-ennallistettua-suota" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-09-14 08:29:24" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-09-14 05:29:24" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=30614" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [5]=> object(WP_Post)#18961 (24) { ["ID"]=> int(29399) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2023-06-16 09:10:53" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-06-16 06:10:53" ["post_content"]=> string(3120) "Kesä on taas täällä ja vedet lämpenevät pikkuhiljaa auringon säteilyn vaikutuksesta. Sen lisäksi, että lämpötilan muutos saa kesän tullen vedet mukavan lämpimiksi uida, vaikuttaa se myös veden olomuotoon ja tiheyteen. Aineet esiintyvät maapallolla pääosin kolmessa olomuodossa, kiinteänä, nesteenä tai kaasuna. Aineiden tiheys yleensä kasvaa, kun se muuttuu kaasumaisesta olomuodosta nesteeksi ja lopulta kiinteään muotoon. Vesi kuitenkin poikkeaa tässä suhteessa muista aineista. Nestemäisen veden tiheys riippuu vahvasti sen lämpötilasta, eikä se suinkaan ole tiheimmillään ollessaan kylmimmillään, toisin kuin muut aineet. Veden kolme olomuotoa ovat kaasumainen vesihöyry, nestemäinen vesi ja kiinteä jää. Olomuotoon vaikuttavat kulloinkin vallitseva ilman lämpötila ja paine. Kuten muidenkin aineiden kohdalla, veden jäähtyessä sen tiheys kasvaa. Makeassa vedessä kuten järvissä maksimitiheys 1000 kg/m3 saavutetaan kuitenkin jo +4 °C lämpötilassa, jolloin vesi on yhä nestemäisessä muodossa. Kun vesi jäähtyy tämän lämpötilan alapuolelle, sen tiheys alkaa vähentyä eli veden tilavuus alkaa kasvaa. Jäätyessään 0 °C lämpötilassa veden tiheys on n. 917 kg/m3. Tämä veden tiheysmaksimin poikkeuksellisuus vaikuttaa merkittävästi makeiden vesien lämpötiloihin ja biologiaan mm. siten, että se aiheuttaa vedessä lämpötilan mukaista kerrostuneisuutta, joka kiertää vuodenaikojen mukaan. Näin kesäaikaan pintavedet lämpenevät auringon paisteessa jopa 20 asteen lukemiin, jolloin tiheämpi ja näin ollen painavampi viileä vesi painuu pohjaan. +4 °C lämpöinen vesi on aina alimmaisena. Voit lukea veden kierrosta lisää esimerkiksi tästä aiemmin julkaistusta kuukauden luvusta: https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/useissa-suomen-jarvissa-tapahtuu-tayskierto-2-kertaa-vuodessa/ Meriveden ominaisuudet ovat hieman erilaiset verrattuna makeaan veteen. Makean veden ja meriveden tiheyden ja painon ominaisuudet poikkeavat toisistaan johtuen eroista veden suolapitoisuudessa. Mitä suolaisemmasta vedestä kyse, sitä alemmassa lämpötilassa veden tiheys on suurimmillaan. Esimerkiksi veden suolaisuuden ollessa 12 ‰, maksimitiheyden lämpötila on noin 1,45 °C. Tiheyden riippuvuus lämpötilasta ja suolaisuudesta vaikuttaa esimerkiksi murtovetisen Itämeren kerrostuneisuuteen eri tavalla kuin makean veden altaisiin tai vaikkapa vielä suolaisempiin valtameriin. Lisätietoa makean veden ominaisuuksista voit lukea täältä: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38813/YO_2008_Vesist%C3%B6tietoa.pdf?sequence=5 Lisätietoa Itämeren kerrostuneisuudesta voit lukea täältä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/itameren-kerrostuneisuus " ["post_title"]=> string(59) "Makean veden maksimitiheys saavutetaan 4 °C lämpötilassa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(55) "makean-veden-maksimitiheys-saavutetaan-4-c-lampotilassa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-06-16 09:19:31" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-06-16 06:19:31" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=29399" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [6]=> object(WP_Post)#18962 (24) { ["ID"]=> int(28636) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2023-05-17 08:20:33" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-05-17 05:20:33" ["post_content"]=> string(1133) "Suometsiä on tulossa päätehakkuuikään lähivuosina melkein miljoona hehtaaria. Koska kyseessä on näin merkittävä pinta-ala, niin metsänhoidon menetelmät vaikuttavat olennaisesti siihen, kuinka paljon suometsien käyttö rasittaa vesistöjä. Suomen metsäkeskuksen uudessa kartta-aineistossa näkyvät kitu- ja joutomaan suot, joille voisi johtaa valumavesiä ojitetuista suometsistä. Näin metsätalouden ravinnekuormitus vesistöihin vähenee ja suoluonnon tila paranee. Metsäkeskus on julkaissut kartta-aineiston, josta voi löytää vesien palautukseen sopivia suokohteita. Kartta-aineisto on julkaistu osana Suometsänhoidon paikkatietoaineistoja. Palvelusta valitaan karttatasoksi “Vedenpalauttamiseen mahdollisesti soveltuvat kohteet kitu- ja joutomaalla”. Vesien palauttamisesta ja kartta-aineiston hyödyntämisestä on koottu tietoa tarinakarttaan. Lisätietoja täältä: https://www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/uusi-kartta-aineisto-avuksi-suometsatalouden-vesiensuojelussa " ["post_title"]=> string(59) "1 000 000 hehtaaria suometsiä tulossa päätehakkuuikään" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(54) "1-000-000-hehtaaria-suometsia-tulossa-paatehakkuuikaan" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-05-17 08:20:33" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-05-17 05:20:33" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=28636" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [7]=> object(WP_Post)#18963 (24) { ["ID"]=> int(27795) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2023-04-13 08:30:24" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-04-13 05:30:24" ["post_content"]=> string(2368) "Kanadanvesirutto voi kasvaa jo huhtikuulla alle 5 asteisessa vedessä
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on haitallinen massakasvustoja muodostava vieraslaji. Tämä alunperin pohjoisamerikkalainen laji on päätynyt muille alueille ensin koristekasviksi akvaarioihin ja sittemmin se on alkanut levittäytyä nopeasti myös luonnonvesissä Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Kuubassa, Alaskassa sekä suuressa osassa Eurooppaa, myös Suomessa. Muun muassa laaja erilaisten ympäristöjen sietokyky, suuri sopeutumiskyky, tehokas kasvu ja kyky lisääntyä kasvinpalasista tekevät kanadanvesirutosta aggressiivisen kilpailijan. Kyky käyttää bikarbonaattia hiilen lähteenä yhteyttämisessä mahdollistaa sen tehokkaan kasvun myös hiilidioksidin ollessa vähissä. Kanadanvesiruton on havaittu aloittavan kasvun aikaisemmin kuin alkuperäislajit, jo huhtikuulla viisiasteisessa vedessä. Laji myös kasvoi sitä nopeammin mitä suurempi kasvustojen tiheys on. Lajilla on allelopaattisia ominaisuuksia eli se kykenee tuottamaan yhdisteitä, jotka estävät useiden epifyyttisten levien ja syanobakteerien kasvua. Nämä tekijät yhdessä mahdollistavat kanadanvesiruton kyvyn muodostaa tiheitä kasvustoja. Niissä vesirutto varjostaa muita lajeja ja päihittää kilpailussa alkuperäiset vesikasvilajit, esimerkiksi ärviät. Kanadanvesiruton on myös havaittu muuttavan selkärangattomien lajiston sekä kalaston koostumusta. Vesiruttoa on liki mahdoton hävittää vesistöstä, kun se on sinne ilmestynyt. Vesiruton poistoon suositellaan raivausnuottausta, koska sillä saadaan kasvustot kerättyä niin, ettei kasvinpalasia irtoa ja leviä niin paljon. Menetelmä on suhteellisen edullinen ja tehokas. Parasta on kuitenkin estää vesiruton leviäminen vesistöön jo ennalta esimerkiksi puhdistamalla kalanpyydykset niihin tarttuneista kasveista. Lähteet ja lisätietoa: Kristina Tattersdill (2017). Exotic invaders in boreal lakes - Assessing impact on biodiversity and ecosystem functioning https://pub.epsilon.slu.se/14928/11/tattersdill_k_180102.pdf Kanadanvesirutto: https://www.cabidigitallibrary.org/doi/10.1079/cabicompendium.20759" ["post_title"]=> string(69) "Kanadanvesirutto voi kasvaa jo huhtikuulla alle 5 asteisessa vedessä" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(68) "kanadanvesirutto-voi-kasvaa-jo-huhtikuulla-alle-5-asteisessa-vedessa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-04-13 09:13:08" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-04-13 06:13:08" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=27795" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [8]=> object(WP_Post)#18964 (24) { ["ID"]=> int(27181) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2023-03-16 07:54:21" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-03-16 05:54:21" ["post_content"]=> string(896) "Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät leudot talvet ja runsaat sateet ovat suuri uhka vesistöillemme. Seitsemän Lounais-Suomen jokea kuljetti tammikuussa 16.1.2023 vuorokauden aikana 15 430 kg fosforia Itämereen. Päivän kuorma on hyvin suuri verrattuna esimerkiksi Viikin jätevedenpuhdistamon vuoden 2021 vuosikuormaan, joka oli 18 000 kg. Vesienhallintatoimenpiteitä kuten soiden ennallistamista, kosteikkoja, tulvatasanteita ja kaksitasouomia tulee merkittävästi lisätä, jotta voimme vastata ilmastonmuutoksen mukanaan tuomaan haasteeseen. Kirjoittaja: Jenny Jyrkänkallio-Mikkola, Sisävesivastaava WWF etunimi.sukunimi@wwf.fi Lähteet: Vesimittari-palvelu (Varsinais-Suomen ELY-keskus, Suomen ympäristökeskus) Jäteveden puhdistus pääkaupunkiseudulla 2021, Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamot (Helsingin seudun ympäristöpalvelut- kuntayhtymä HSY)" ["post_title"]=> string(29) "15 430 kg fosforia Itämereen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(28) "15-430-kg-fosforia-itamereen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-03-16 07:54:21" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-03-16 05:54:21" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=27181" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [9]=> object(WP_Post)#18965 (24) { ["ID"]=> int(26335) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2023-02-02 08:45:25" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-02-02 06:45:25" ["post_content"]=> string(1682) "2. helmikuuta vietetään maailman kosteikkopäivää ja sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta kosteikoista. Lähes 90 % maailman kosteikoista on heikentynyt 1700-luvulta lähtien, ja kosteikoita häviää kolme kertaa nopeammin kuin metsiä – jopa 35 prosenttia kosteikoista on hävinnyt viimeisen 50 vuoden aikana. Kosteikot ovat kuitenkin ratkaisevan tärkeitä ekosysteemejä, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, makean veden saatavuutta sekä paljon muuta. Siksi on tärkeää, että sekä kansallista että kansainvälistä tietoisuutta kosteikoista lisätään, jotta niiden nopea katoaminen saadaan loppumaan. Ihmisiä pyritään myös kannustamaan toimiin kosteikoiden ennallistamiseksi ja suojelemiseksi. Vuoden 2023 maailman kosteikkopäivän teema onkin korostaa kosteikoiden ennallistamisen tärkeyttä. Lisätietoa maailman kosteikkopäivästä ja kosteikoiden ennallistamisesta löydät esimerkiksi World Wetlands Day -sivustolta, jossa kerrotaan muun muassa keinoja, miten jokainen meistä voi toimia ja vaikuttaa kosteikoiden hyväksi. Lisäksi voit suunnata seuraamaan YK:n ympäristöohjelman järjestämää webinaaria tänään maailman kosteikkopäivänä klo 15 alkaen Suomen aikaa. Seminaariin voi ilmoittautua tästä. Lähteet: World Wetlands Day" ["post_title"]=> string(120) "Maailman kosteikkopäivänä lisätään tietoisuutta kosteikoista – 90 % kosteikoista heikentynyt 1700-luvulta alkaen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(108) "maailman-kosteikkopaivana-lisataan-tietoisuutta-kosteikoista-90-kosteikoista-heikentynyt-1700-luvulta-alkaen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-02-02 09:29:29" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-02-02 07:29:29" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=26335" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [10]=> object(WP_Post)#18966 (24) { ["ID"]=> int(25850) ["post_author"]=> string(2) "60" ["post_date"]=> string(19) "2023-01-18 09:34:13" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-01-18 07:34:13" ["post_content"]=> string(2372) "Uoman kunnostustoimet auttavat ekosysteemin toiminnan palautumista purouiton vuoksi tehtyjen perkausten ja metsätalouden ojitusten jäljiltä. Uomassa kasvavat sammalet voivat parantaa veden laatua, minkä lisäksi ne ovat suoja- ja syönnöspaikkoja selkärangattomille ja kalanpoikasille. Puuaines toimii pohjaeläinten elinympäristönä sekä sammalien ja mikrobien kasvualustana uomassa. Pohjan rakenteellisella monimuotoisuudella on sammalten lajikirjoa ja runsautta lisäävä vaikutus. Puuaineksen avulla voidaan myös ohjata veden virtausta ja lujittaa pohjaa. FRESHABIT LIFE IP-hankkeessa (2016 - 2022) kunnostustyötä tehtiin eri puolilla Suomea muun muassa talkooleireillä. Kunnostuksissa parannettiin muutettujen virtavesien elinympäristön monimuotoisuutta lisäämällä vesistöihin kiviä, kutusoraa, puuta ja vesisammalia. Suoristetuista ojamaisista puroista tehtiin mutkittelevia, virtauksen uomia vahvistettiin ja puroihin kasattiin pohjapatoja. Myös veden laatua parannettiin vähentämällä valuma-alueelta tulevaa kuormitusta vesiensuojelurakenteilla sekä soita ennallistamalla. Osana kunnostuksia poistettiin vaelluskalojen liikkumista estäviä tekijöitä. Hankkeessa on laadittu vesistökunnostusten seurantaohje sekä seurattu hankkeen virtavesikunnostusten toteutusta ja tavoitteiden saavuttamista. Tuloksia on seurattu muun muassa pohjan laadun, vesisammalten määrän ja kalaston osalta. Esimerkiksi Isojoella kunnostukset yhdessä vaellusesteiden poiston kanssa ovat lisänneet kesänvanhojen taimenen poikasten tuotantoa useilla paikoilla. Ala-Koitajoella tehtyjen seurantojen perusteella on viitteitä siitä, että näkinsammalen siirtoistutukset hyödyntävät lohen kesänvanhojen poikasten eloonjäämistä. Hankkeessa havaittiin, että kunnostuksen suunnittelussa on tarpeen kohdistaa kunnostustoimet niin, että ne sopivat kohteena olevien ikäluokkien vaatimuksiin. Pienissä virtavesissä tarvitaan myös riittävän pitkiä seurantoja, jotta mahdolliset kehityssuunnat voidaan tunnistaa, sillä hydrologiset olosuhteet aiheuttavat voimakasta vaihtelua lajien tiheyksissä. Freshabit LIFE IP -hankkeen tavoitteet ja tulokset Freshabit LIFE IP -hankkeen tarinakartta" ["post_title"]=> string(55) "FRESHABIT LIFE IP-hankkeessa kunnostettiin 25 km puroja" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(55) "freshabit-life-ip-hankkeessa-kunnostettiin-25-km-puroja" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-01-18 13:14:16" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-01-18 11:14:16" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25850" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [11]=> object(WP_Post)#18967 (24) { ["ID"]=> int(24947) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2022-12-14 13:05:36" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-12-14 11:05:36" ["post_content"]=> string(2293) "Hauki (Esox lucius) on vesistöjemme toiseksi yleisin kala ahvenen jälkeen ja sitä esiintyy kaikkialla Suomessa niin sisävesissä kuin merialueilla. Hauen tunnistaa helposti sen omalaatuisen ulkonäön vuoksi: hauki on tehokas peto, jolla on voimakas ruumis, pitkät leuat ja valtava kita. Suussaan sillä on lähes 700 terävää hammasta, jotka sijaitsevat leuka- ja suuontelon luissa, kitalaessa sekä kielessä. Tämän krokotiilimaiseksikin kuvaillun kalan muita strategisia mittoja ovat pituus, joka vaihtelee 40–120 senttimetrin välillä sekä paino, joka puolestaan sijoittuu 0,5 ja 15 kilogramman välimaastoon. Suurimmillaan hauki voi painaa jopa 20 kg. Suurin Suomessa napattu hauki jäi vain hieman alle sen yltäen 18,8 kg painoon. Hauki voi elää jopa 30-vuotiaaksi. Keskimäärin naaraat elävät pidempään ja kasvavat nopeammin ja kookkaammiksi kuin koiraat. Hauki on petokala poikasesta saakka, jolloin se saattaakin niellä lähes itsensä kokoisia saaliita ja isompanakin suupalat voivat olla kookkaita. Toisia kaloja hauki syö noin 100–150 kappaletta vuodessa. Muiden kalojen lisäksi hauen vatsasta voi löytyä myös sammakoita, vesimyyriä ja linnunpoikasia. Jokunen hauki saattaa itsekin päätyä saaliiksi esimerkiksi minkin, saukon tai kalasääksen toimesta, mutta muuten hauki on ravintoketjunsa huipulla, jossa sitä ei uhkaa muu kuin ihminen. Hauki onkin maukas ruokakala. Haukea kalastetaan Suomessa vuosittain miljoonia kilogrammoja vaihdellen 6–17 miljoonan kilogramman välillä. Haukea pyydetään ympäri vuoden ja siitä valmistetaan monenlaisia ruokia aina kokonaisista kaloista fileisiin, murekkeisiin ja kalapyöryköihin. Hauki kelpaa hyvin myös joulupöytään ja jouluhauella onkin Suomessa pitkät perinteet. Ruotsin vallan alla kuningasta muistettiin täytetyllä hauella, kun taas nykypäivän Suomessa lahjaksi jouluhauen saa tasavallan presidentti. Mikäli jouluhauki sopisi myös omaan joulupöydän kattaukseen, löytyy resepti täältä.Lähteet:
Hauki, Esox lucius (LuontoPortti) Hauki (JärviWiki)" ["post_title"]=> string(28) "Hauella on liki 700 hammasta" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(28) "hauella-on-liki-700-hammasta" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-01-04 16:38:58" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-01-04 14:38:58" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=24947" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [12]=> object(WP_Post)#18968 (24) { ["ID"]=> int(24700) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2022-11-16 08:55:33" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-11-16 06:55:33" ["post_content"]=> string(3009) "Lähteiköiksi kutsutaan lähteitä ja niiden lähiympäristöä. Lähteikköjä voi olla monenlaisia ja monenkokoisia – pieniä, selvärajaisia silmäkkeitä tai jopa useiden hehtaarien kokoisia lähteikkökomplekseja. Lähteitä voidaan luokitella muun muassa niiden hydrologisten, kemiallisten tai biologisten ominaisuuksien perusteella. Biologinen luokittelu perustuu usein lähteiköllä kasvaviin sammaliin, jotka viestittävät myös lähteen trofiatasosta, eli ravinteisuudesta. Huurresammallähteiköt, joilla esiintyy kaikkein vaativimpia karbonaattia suosivia sammalia, on erotettu omaksi luontotyypikseen, kun taas muut lähteikköluontotyypit muodostavat oman kokonaisuutensa. Koko maan tarkastelussa lähteiköt on arvioitu vaarantuneiksi ja huurresammallähteiköt silmälläpidettäviksi. Pohjois-Suomessa lähteikköluontotyypit katsotaan elinvoimaisiksi, mutta Etelä-Suomessa kaikki lähteikköluontotyypit ovat erittäin uhanalaisia. Lähteikköjen tilan huonontumiseen ovat vaikuttaneet muun muassa soiden ja metsien ojitukset, metsätalous sekä vedenotto. Huurresammallähteiköt ovat vähentyneet erityisesti siksi, että Etelä-Suomen ravinteikkaita maita on raivattu maatalousmaaksi. Lähteiden laatuun vaikuttaa myös pohjaveden laadussa tapahtuvat muutokset. Vedenlaatua voivat heikentää muun muassa kasvanut nitraattipitoisuus sekä esimerkiksi torjunta-aineiden ja metallien pitoisuuksien nousu. Lähteiköistä on suojeltu vain murto-osa ja suojelluista lähteiköistä suurin osa sijaitsee muutoinkin suojellulla alueella. Verrattain pieni osa kaikista Suomen lähteistä sijoittuu suojelualueille: Etelä-Suomessa neljä prosenttia, Pohjois-Suomessa 19 prosenttia ja koko maassa kahdeksan prosenttia, eivätkä kaikki suojelualueiden lähteikötkään ole luonnontilaisia. Suojelualueiden ulkopuolella lähteitä pyritään turvaamaan metsä- ja vesilailla sekä metsänhoitosuosituksilla. Niin kauan kuin pohjaveden muodostumiseen ja purkautumiseen ei tule häiriöitä, lähteiköt ovat varsin vastustuskykyisiä muutoksille. Lähteikköjen tilaa on myös parannettu ennallistamisella niin yksityismetsissä kuin valtion suojelualueilla. Kuten muitakin elinympäristöjä, tulevaisuudessa lähteikköjä uhkaa ilmastonmuutos ja sen myötä pohjaveden lämpeneminen. Erityisen herkkiä ovat lähteisiin erikoistuneet, kylmää vettä vaativat lajit. Etelä-Suomen osalta muutosten voimakkuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta Pohjois-Suomessa luontotyypin laadun arvioidaan säilyvän kutakuinkin ennallaan. Lähteet: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018: Luontotyyppien punainen kirja Osa 1 – tulokset ja arvioinnin perusteet Vesitalous-lehden 4/2014 teemanumero Suomen lähteet " ["post_title"]=> string(59) "Etelä-Suomen lähteikköluontotyypeistä uhanalaisia 100 %" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(53) "etela-suomen-lahteikkoluontotyypeista-uhanalaisia-100" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-11-16 11:20:17" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-11-16 09:20:17" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=24700" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [13]=> object(WP_Post)#18969 (24) { ["ID"]=> int(24163) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-11 08:43:38" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-11 05:43:38" ["post_content"]=> string(1461) "Suomi on tunnetusti tuhansien järvien maa ja niinpä onkin luonnollista, että niiden joukosta löytyy useita samannimisiä vesialueita. Suosituimpia järven nimiämme on Saarijärvi, joita Suomesta löytyy kaikkiaan 201 kappaletta. Nimi on ollut helppo keksiä, sillä Saarijärveksi nimetyssä järvessä mitä suurimmalla todennäköisyydellä on ainakin yksi saari. Saarijärvi on myös kunnan nimi, jonka alueella sijaitsee Kymijoen vesistöön kuuluva pinta-alaltaan suurin Saarijärvemme. Saarijärven kunnan nimikkojärvi on kooltaan 1414,71 hehtaaria. Kaksi muuta yli tuhannen hehtaarin Saarijärveä löytyvät Vuoksen vesistöstä, toinen Kaavista ja toinen Juvalta. Saarijärviä sijaitsee kaikkialla Suomessa – pohjoisimmat löytyvät Enontekiöltä ja Inarista, joista jälkimmäisen alueella niitä on peräti 13 kappaletta, ja eteläisimmät Espoosta ja Salosta. Joukkoon mahtuu myös erikoisuuksia, kuten esimerkiksi Taivalkosken Saarijärvi, joka on vedellä täyttynyt meteoriittikraatteri. Se on ainoa tunnistettu kraatteri maamme kallioperän vanhimmassa Lapista Itä-Suomeen yltävässä arkeeisessa osassa. On myös jokunen Saarijärvi, jossa ei nimestään huolimatta ole ainoatakaan saarta. Lähteet: https://www.jarviwiki.fi/wiki/Saarij%C3%A4rvi https://www.jarviwiki.fi/wiki/Kraatterij%C3%A4rvi " ["post_title"]=> string(29) "Suomessa on 201 Saarijärveä" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(27) "suomessa-on-201-saarijarvea" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-11-16 11:21:09" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-11-16 09:21:09" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=24163" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [14]=> object(WP_Post)#18970 (24) { ["ID"]=> int(23680) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2022-09-12 08:49:14" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-09-12 05:49:14" ["post_content"]=> string(2098) "Kymijoen vesistöön kuuluva Päijänne on 95 metrin syvyydellään Suomen syvin järvi. Päijänteen syvin kohta löytyy Ristiselältä aivan järven pohjoisosasta. Vähintään 90 metrin syvyyteen yltävät myös Inarijärvi (92 m) Lapissa ja Suvasvesi (90 m) Pohjois-Savossa. Maailman syvimpään järveen, Baikaliin, verrattuna Päijänne on kuitenkin vain pahainen lammikko, sillä Venäjällä sijaitseva Baikal on syvimmillään jopa 1 642 metriä. Euroopan syvimmän järven, Norjassa sijaitsevan Hornindalsvatnetin, virallisesti mitattu syvyys on puolestaan 514 metriä – sekin vain vajaa kolmannes Baikalin uppeluksista. Järvien syvyyskartoituksia alettiin tehdä 1800-luvun puolivälissä talviluotauksena järven jäälle tehtyjen reikien kautta mittaamalla, kunnes 1980-luvulla siirryttiin käyttämään kaikuluotainta. Kaikuluotauksessa veneellä ajettiin yhdensuuntaisia luotauslinjoja noin 50 metrin välein kattaen näin koko järven ala. Muodostettuja syvyyspisteitä yhdistettiin rantaviiva-aineistoihin, ja näistä saatiin syvyysmalli ja lopulta syvyyskäyrät maastokartoille. Päijänteen 95 metrin syvyys on toistaiseksi virallisesti syvin kohta Suomen järvissä ja luultavasti tämä paalupaikka pysyy, vaikka onkin mahdollista, että kaikkein syvin vedenalainen paikka on vielä löytymättä. Yle uutisoi vuonna 2016, ettei pienempien järvien syvyysluotauksia enää tehdä, mikä jättää suuren osan järvien syvyystiedoista mysteeriksi. Lähteet: https://www.jarviwiki.fi/wiki/J%C3%A4rvitilastot/Syvimm%C3%A4t_j%C3%A4rvet https://www.jarviwiki.fi/wiki/P%C3%A4ij%C3%A4nne_(yhd.) https://www.lakepedia.com/lake/hornindalsvatnet.html https://www.lakepedia.com/lake/baikal.html https://yle.fi/uutiset/3-8947428" ["post_title"]=> string(42) "Syvin mitattu järven syvyys on 95 metriä" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(40) "syvin-mitattu-jarven-syvyys-on-95-metria" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-09-12 08:49:14" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-09-12 05:49:14" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=23680" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [15]=> object(WP_Post)#18971 (24) { ["ID"]=> int(22948) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2022-08-17 08:21:56" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-08-17 05:21:56" ["post_content"]=> string(1198) "Kalojen tunnistaminen voi joskus olla haastavaa. Samannäköisten lajien kohdalla voikin olla hyvä tarkastella esimerkiksi suomujen määrää kylkiviivalla sekä peräevän ruotojen määrää, sillä nämä yleensä vaihtelevat muutoin toisiaan muistuttavien lajien välillä. Lahna (Abramis brama) on litteä, korkea ja kyömynenäinen särkikala, jolla suomuja on kylkiviivalla 46–60 ja ruotoja peräevässä 26–30. Lahna muistuttaa ulkoisesti kovasti pasuria ja sulkavaa. Pasurilla (Blicca bjoerkna) kylkiviivan suomuja on hieman vähemmän eli 43–46 ja peräevän ruotojakin vain 22–26 kun taas sulkavalla (Abramis ballerus) suomuja on enemmän kuten peräevän ruotojakin. Myös kalan koko on hyvä tuntomerkki. Hyvä muistisääntö on, että yli kilon painoiset lahnan näköiset kalat ovat aina lahnoja. Lahnan hidaskasvuisten kantojen yksilöt kuitenkaan eivät kasva paljoakaan sulkavaa tai pasuria kookkaammiksi. Lähteet: https://suomenluonto.fi/uutiset/lahna-vai-pasuri/ https://luontoportti.com/t/2023/lahna " ["post_title"]=> string(38) "Lahnalla on 46-60 suomua kylkiviivalla" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(38) "lahnalla-on-46-60-suomua-kylkiviivalla" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-08-23 09:24:05" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-08-23 06:24:05" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=22948" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [16]=> object(WP_Post)#18972 (24) { ["ID"]=> int(21959) ["post_author"]=> string(1) "1" ["post_date"]=> string(19) "2022-06-29 11:53:11" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-06-29 08:53:11" ["post_content"]=> string(1079) "Kesäisin vieheet viuhuvat ahkerasti, sillä joka neljäs suomalainen harrastaa kalastusta. Pannulle päätyy useimmiten ahventa ja haukea – niiden osuus on noin puolet vapaa-ajan kalastajien kokonaissaaliista, 22 miljoonasta kilosta. Seuraavaksi eniten, noin 3 miljoonaa kiloa, saadaan saaliiksi kuhaa. Vetouistelu ja heittokalastus ovat suosituimpia kalastusmenetelmiä, ja saaliista lähes 40 prosenttia nouseekin niillä. Verkoilla pyydetään vajaa kolmannes kokonaissaaliista, pilkillä 12 ja ongella seitsemän prosenttia. Vielä parikymmentä vuotta sitten verkkosaaliin osuus oli yli puolet vapaa-ajan kalastajien kokonaissaaliista. Kalastus on joltisenkin sukupuolittunut harrastus: miehistä kalastusta harrastaa 37 prosenttia ja naisista 18 prosenttia. Lähteet:" ["post_title"]=> string(35) "1,5 miljoonaa vapaa-ajan kalastajaa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(34) "15-miljoonaa-vapaa-ajan-kalastajaa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-06-29 11:53:11" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-06-29 08:53:11" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=21959" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [17]=> object(WP_Post)#18973 (24) { ["ID"]=> int(21941) ["post_author"]=> string(1) "1" ["post_date"]=> string(19) "2022-06-29 11:53:11" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-06-29 08:53:11" ["post_content"]=> string(2766) "Uudisojituksia alettiin tehdä erityisesti sotien jälkeen 1950-luvun alusta, kun tarvittiin enemmän puuta metsäteollisuuden käyttöön. Soita ojittamalla, eli niitä kuivattamalla, saatiin lisää metsäpinta-alaa. Vuoteen 1986 mennessä kaivettujen ojakilometrien yhteispituus oli lähes 1 400 000 kilometriä. Ojitustoiminta on Suomessa muuttunut 1980-luvun jälkeen uudisojituksista kunnostus- ja täydennysojituksiin. Metsätalous on yksi monista vesistöjen ravinnekuormittajista. Kun metsää ojitetaan, maasta huuhtoutuu ravinteita vesistöihin. Aiemmin oletettiin, että metsäojitus kuormittaisi vesistöjä lyhytaikaisesti uudis- tai kunnostusojituksen yhteydessä ja että ojituksen aiheuttama kuormitus hiipuisi noin kymmenessä vuodessa. Valtioneuvoston rahoittamassa MetsäVesi-hankkeessa kuitenkin havaittiin, että aiempaa laajemman aineiston perusteella metsätalouden aiheuttama kuormitus on aiemmin arvioitua suurempaa ja pitkäkestoisempaa. Arviot metsätalouden vaikutuksista vesistön ravinnekuormitukseen olivat kyseisen tarkastelun mukaan typpikuormituksesta 16 % (7300 tonnia/vuosi) ja fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/vuosi). Metsätalous aiheuttaa ravinnekuormitusta erityisesti alueilla, joilla ojitettujen soiden osuus pinta-alasta on suuri. Ojitus edistää turpeen hajoamista, jolloin ravinteita vapautuu paitsi puuston käyttöön, myös valumavesiin. Myös ilmaston lämpeneminen lisää suometsien aiheuttamaa kuormitusta, sillä lämpö jouduttaa turpeen hajoamista. Vesistöjen suojelemiseksi on erityisen tärkeää ehkäistä eroosion syntymistä, mikäli ojituksia tehdään. Ainoastaan puuston kasvun kannalta välttämättömät ojat perataan ja ojien ulottumista kivennäismaahan saakka vältetään. Tehokkaimmiksi vesiensuojelurakenteiksi ovat osoittautuneet pintavalutuskentät, joita voidaan täydentää laskeutusaltaiden ja niihin yhdistettyjen virtaamansäätörakenteiden avulla. Valumavesi-hankkeessa on alettu tutkia myös tulvatasanteen mahdollisuuksia metsätalouden vesiensuojelurakenteena. Soita myös ennallistetaan, jolloin ojia tukitaan ja vedenpinnan annetaan taas nousta. Lähteet:- Pohjois-Pohjanmaan ymparistöhistoria / Metsäojitukset
- Metsätalouden vesistökuormitus MESUVE- projektin loppuraportti
- Syke:n tiedote 29.11.2019
- Esteellisen tierummun kunnostamisopas (pdf)
- Maailmanlaajuinen raportti vaelluskalojen tilasta (verkkosivusto)
- Luonnonvarakeskuksen julkaisu: Vaellusesteiden purkaminen osana vaelluskalojen elinympäristökunnostuksia
- Maailman vaelluskalapäivä (verkkosivusto)
- World Fish Migration Day (verkkosivusto)
- Leppäranta, Arvola & Huttula: Suomalainen järvikirja. 2021. Minerva.
- Kestääkö jää?
- Ajoneuvolla jäälle? - Ilmatieteen laitos
Kivinilkka (Zoarces viviparus) on Suomessa esiintyvistä kalalajeista ainoa, joka synnyttää eläviä poikasia. Kivinilkat ovat madetta muistuttavia, pituudeltaan keskimäärin 15−35 cm kokoisia pohjakaloja. Niiden parittelu tapahtuu elo–syyskuussa. Poikaset kuoriutuvat vajaan kuukauden kuluttua hedelmöityksestä ja pystyvät liikkumaan sen jälkeen naaraan munarauhasessa. Joulukuun loppupuolella kivinilkan poikaset ovat kasvaneet melko kookkaiksi, eivätkä juurikaan enää kasva pituutta ennen syntymäänsä. Naaras synnyttää varsin pitkälle kehittyneet, noin 4–6 cm pituiset poikaset tammi−helmikuun aikana. Poikasia voi olla emoa kohti kymmenistä jopa muutamaan sataan yksilöä.
Lajia esiintyy matalilla pohjilla koko Itämeren rannikkoalueella. Pienet ja nuoret yksilöt asustavat matalassa vedessä rakkohauruvyöhykkeellä. Suurempia, yli 30 cm pituisia yksilöitä voi esiintyä syvemmillä liejupohjilla, jopa 80 m syvyydessä. Suuret yksilöt suosivat kylmempää vettä, ja toisaalta niiden on syvässä vedessä myös helpompi piiloutua suojaan saalistukselta. Ravinnokseen kivinilkat käyttävät pohjaeläimiä sekä muita kaloja ja niiden mätiä.
Kivinilkka on syömäkelpoinen, vaikkakin vähemmän hyödynnetty kalalaji. Lajin tunnistaa yleensä viimeistään kalaa avatessa – kivinilkan luuston sisältämän vivianiitti-nimisen fosforiyhdisteen vuoksi kalan ruodot ovat vihreitä.
Lähde:
Koli, L. 1998. Suomen kalat. WSOY, 357 s. ISBN 951-0-23123-1
" ["post_title"]=> string(68) "Kivinilkan elävinä syntyvien poikasten pituus on vähintään 4 cm" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(63) "kivinilkan-elavina-syntyvien-poikasten-pituus-on-vahintaan-4-cm" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:36:49" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:36:49" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25139" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [33]=> object(WP_Post)#18989 (24) { ["ID"]=> int(25136) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2020-11-09 11:51:04" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2020-11-09 09:51:04" ["post_content"]=> string(1978) "Suomessa lyhyt kasvukausi on pakottanut viljelijät kuivaamaan maitaan jo ainakin 1700-luvulta lähtien ja pelloista on ojitettu 85 %. Ojituksen avulla on parannettu viljelykasvien kasvuolosuhteita, kun on saatu ylimääräinen vesi mahdollisimman tehokkaasti pois pelloilta. Ojista suurin osa on salaojia, jotka vähentävät pintavaluntaa ja siten eroosiota. Maatalousalueiden salaojavedet sisältävät tyypillisesti runsaasti liukoisia ravinteita, erityisesti nitraattityppeä (NO3-N). Suurin osa Suomen vesistöihin päätyvästä kiintoaines- ja ravinnekuormituksesta ajoittuu kasvukauden ulkopuolelle. Lumien sulaminen keväisin, sekä suuri sademäärä suhteessa haihduntaan syksyisin, johtavat suuriin valumiin. Säätösalaojilla voidaan jonkin verran vähentää ravinnekuormitusta ja varastoida kasvukaudella vettä maaperään kuivien kausien varalta. Lisäksi salaojista voidaan kerätä ravinnepitoista vettä varastoaltaisiin, joista sitä voidaan kierrättää takaisin pellolle. Suomessa suurin osa pelloista on siis yhteydessä vesistöön joko suoraan (13 %) tai ojan välityksellä (74 %). Maatalouden valumavesiä voidaan puhdistaa kosteikkojen avulla. Korkeat nitraattipitoisuudet ovat usein kuitenkin haasteellisia ja selvää on, että typenpoisto mikrobiologisena prosessina vaatii aikaa eli toisin sanoen riittävän suurta kokoa kosteikolta. Lähteet: Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2020:6. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162211/MMM_2020_6.pdf?sequence=4 Puustinen M., Merilä E., Palko J., Seuna P. 1994. Kuivatustila, viljelykäytäntö ja vesistökuormitukseen vaikuttavat ominaisuudet Suomen pelloilla. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – sarja A. Helsinki 1994. " ["post_title"]=> string(33) "Suomen pelloista 85 % on ojitettu" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(31) "suomen-pelloista-85-on-ojitettu" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:36:32" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:36:32" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25136" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [34]=> object(WP_Post)#18990 (24) { ["ID"]=> int(25129) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2020-10-09 10:58:24" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2020-10-09 07:58:24" ["post_content"]=> string(2237) "Living Planet Index -raportissa kerrotaan, että vuosina 1970–2016 vaelluskalapopulaatiot ovat pienentyneet maailmanlaajuisesti keskimäärin 76 prosenttia. Euroopassa kannat ovat pienentyneet keskimäärin jopa 93 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että Euroopassa on selvitysten mukaan maailman eniten jokia katkovia esteitä, jotka haittaavat kalojen vaellusta elinalueilleen. Suomessakin vaelluskalat ovat uhanalaisia, joskin osaa niistä saa edelleen vapaasti kalastaa, myydä ja syödä. Vaelluskaloja ovat muun muassa lohi (Salmo salar), taimen (Salmo trutta) ja ankerias (Anguilla anguilla). Vaelluskalojen ahdingon suurimpana syynä on ihmisen: jokiin ja puroihin rakennetut padot ja muut vaellusesteet tukkivat kalojen reitit lisääntymisalueilleen. Myös ylikalastus ja elinympäristöjen tuhoutuminen ovat johtaneet kantojen taantumiseen. Lisäksi muita uhkia vaelluskaloille ovat ilmastonmuutos ja ympäristön saasteet. Kalakantojen romahdus uhkaa myös ihmisten hyvinvointia ruuansaannin ja toimeentulon vaikeutumisena. Lisäksi vaelluskaloilla on merkittävää vaikutusta jokien, järvien ja kosteikkojen hyvään tilaan sekä elinympäristöjensä monimutkaiseen ravintoverkkoon. Käänne parempaan vaatii töitä, kuten poliittisia päätöksiä sekä käytännön ratkaisuja ja tutkimusta vaelluskalojen pelastamiseksi. Esimerkiksi Euroopassa on jo olemassa vesipuitedirektiivi, joka täysimääräisesti toteutettuna auttaisi ahdingossa olevia vaelluskalakantoja. Lisäksi EU-komission biodiversiteettistrategian tavoitteena on, että Euroopan jokivesistöä on vapautettava esteistä vähintään 25 000 kilometriä vuoteen 2030 mennessä. Lähde: https://wwf.fi/uutiset/2020/07/raportti-maailman-vaelluskalakannat-romahtaneet-1970-luvulta-euroopassa-kannat-pienentyneet-muuta-maailmaa-enemman/ Lue koko raportti: https://wwfeu.awsassets.panda.org/downloads/lpi_migratory_freshwater_fish_low_min_1.pdf" ["post_title"]=> string(64) "Vaelluskalakannat ovat pienentyneet 93 % 1979-luvulta Euroopassa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(62) "vaelluskalakannat-ovat-pienentyneet-93-1979-luvulta-euroopassa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:35:58" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:35:58" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25129" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [35]=> object(WP_Post)#18991 (24) { ["ID"]=> int(25123) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2020-08-09 10:38:12" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2020-08-09 07:38:12" ["post_content"]=> string(2294) "Loppukesäisin hyytelömäiset otukset valtaavat Saaristomeren ja Suomenlahden rannikon. Ne ovat korvameduusoja (Aurelia aurita), jotka ovat tullet meren syvyyksistä pintavesiin lisääntymään. Korvameduusa on planktoniin eli keijustoon lukeutuva hyytelömäinen ja läpikuultava eliö, joka liikkuu vedessä sykäysmäisesti. Meduusan suu on keskellä uimakelloa, jonka reunoilla roikkuvissa lonkeroissa on polttiaissoluja. Korvameduusan uimakello voi kasvaa halkaisijaltaan jopa 15 senttimetriseksi.
Korvameduusa on pohjoisen Itämeren ainoa meduusalaji. Korvameduusa viihtyy suolaisessa vedessä, joten sen levinneisyysalue Itämerellä ulottuu eteläiseltä Itämereltä merenkurkkuun ja Suomenlahdelle asti, joissa veden suolaisuus on vielä riittävä meduusalle. Korvameduusan erottaa muista meduusoista, kuten Itämeren eteläosissa satunnaisesti tavattavasta hiusmeduusasta helposti sen kellon päällä näkyvistä neljästä hevosenkengänmuotoisesta sukurauhasesta.
Korvameduusa syö veden pieneliöstöä, kuten eläinplanktonia ja äyriäisiä. Pienet kalatkin voivat joutua meduusan saaliiksi. Meduusa käyttää ravinnonpyyntiin sen pyyntilonkeroiden polttiaissoluja, joiden myrkky tehoaa meduusan pieniin saaliseläimiin. Ihmiselle korvameduusan polttiaissolun myrkky ei ole vaarallinen.
Korvameduusa lisääntyy sekä suvuttomasti että suvullisesti. Meduusan toukkia kutsutaan planulatoukiksi, jotka kiinnittyvät kovalle alustalle, kuten kalliolle, ja muuttuvat polyypeiksi. Polyypeista irtaantuu pikkumeduusoja.
Meduusoja voi havaita Itämeren rannikolla erityisesti loppukesäisin ja syksyisin. Voit ilmoittaa meduusahavaintosi Järvi-meriwikiin Havaintolähetillä
Lähteet:
Suomen luonto/Korvameduusa viihtyy vähäsuolaisessa vedessä (Suomen Luonto 30.7.2018)
" ["post_title"]=> string(55) "Korvameduusan uimakellon halkaisija on 15 senttimetriä" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(54) "korvameduusan-uimakellon-halkaisija-on-15-senttimetria" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:34:06" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:34:06" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25123" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [36]=> object(WP_Post)#18992 (24) { ["ID"]=> int(25118) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2020-06-09 10:35:24" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2020-06-09 07:35:24" ["post_content"]=> string(1925) "Vuoksen vesistön keskusjärvi Saimaa on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi. Saimaa on jakautunut kymmeniksi sokkeloisiksi kapeikkojen ja saarten altaiksi, joiden yhteenlaskettu vesipinta-ala on 4 380 km2. Saimaa on siis Kuopiotakin suurempi! Saimaa kuroutui omaksi vesialueekseen noin 8 000 vuotta sitten, jolloin myös saimaannorppa jäi järvelle eristyksiin. Suojelutoimien ansiosta saimaannorppakannan koko on vahvistunut hitaasti yli 400 yksilöön. Saimaa on suurten ja syvien selkävesien alue ja sijaitsee Toisen Salpausselän molemmin puolin. Saimaan alue on merkittävä sisävesisaaristokokonaisuus − saaria on laskettu olevan yhteensä 13 710 kpl. Suuria selkiä rajaavat metsäiset harju- ja kalliosaaret, sekä kivikkoiset ja kallioiset luodot. Eteläisellä Saimaalla loivapiirteisiä maisemia värittävät matalat, mannerjään tasaiseksi hiomat luodot. Tiesitkö, että kotimaan matkailua varten Saimaa tarjoaa lukuisia kokemisen arvoisia kesäaktiviteetteja pyöräily- ja melontareiteistä saaristo- ja kanavaristeilyihin? Lisätietoa Saimaasta Järvi-meriwikin sivustolla: Saimaa Suur-Saimaa" ["post_title"]=> string(63) "Saimaan yhteenlaskettu vesipinta-ala on 4 380 neliökilometriä" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(61) "saimaan-yhteenlaskettu-vesipinta-ala-on-4-380-neliokilometria" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:35:19" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:35:19" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25118" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [37]=> object(WP_Post)#18993 (24) { ["ID"]=> int(25115) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2020-04-09 10:28:39" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2020-04-09 07:28:39" ["post_content"]=> string(1883) "Sammakkolammilla käy nyt kova tohina. Sammakkolammilta kuuluu kurnutusta ja kutupuuhat tuottavat jo tulosta. Kevätpuuhat ovat alkaneet! Ruskosammakko (Rana temporaria), usein ”sammakko”, on maamme runsaslukuisin ja tunnetuin sammakkoeläin. Ruskosammakko on hämäräaktiivinen, mutta kutuaikaan ruskosammakot ovat aktiivisia lähes ympäri vuorokauden. Ruskosammakot talvehtivat joko vesien pohjamudassa tai maalla erilaisissa koloissa ja kivien alla. Huhti–toukokuussa ruskosammakot heräävät ja siirtyvät kohti kutulammikkojaan. Kutunsa ruskosammakko laskee mieluiten reheväkasvuiseen, runsasvetiseen lammikkoon, mutta jos sellaista ei ole saatavilla voi se kutea pienempäänkin lätäkköön tai rauhallisesti virtaavaan ojaan. Naaras laskee munat suurina ”klöntteinä”, joka ensin painuu pohjaan, mutta kun niiden ympärillä oleva hyytelö paisuu vedessä, nousee se kellumaan. Lämpimässä vedessä munista kuoriutuu viikossa toukkia, nuijapäitä. Munia tulee yhteensä 600-2000. Munavaihetta seuraa toukka- eli nuijapäävaihe. Muodonvaihdos sammakon ilmiasuun tapahtuu Etelä-Suomessa kesällä–loppukesällä, jolloin nuoria ruskosammakoita voi tavata suuria määriä vesistöjen lähellä hyppimässä, kävelemässä tai uimassa ”sammakkoa”. Suomessa elää luontaisesti kolme varsinaista sammakkolajia: sammakko (Rana temporaria), viitasammakko (Rana arvalis) ja rupikonna (Bufo bufo). Näiden lisäksi Lounais-Suomessa tavataan ilmeisesti ihmisen mukana levinnyttä mölysammakkoa (Pelophylax ridibundus). Koska sammakko ja sen kutu sekä nuijapäät on rauhoitettu, niiden tulee antaa olla rauhassa, ja pienet sormet malttaa pitää kurissa. Sammakot ovat hyviä indikaattoreita luonnon tilasta. Ne vaativat puhtaita ja monimuotoisia elinympäristöjä sekä vedessä että maalla." ["post_title"]=> string(34) "Sammakko voi kutea jopa 2000 munaa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(34) "sammakko-voi-kutea-jopa-2000-munaa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:33:16" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:33:16" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25115" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [38]=> object(WP_Post)#18994 (24) { ["ID"]=> int(25110) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2020-03-09 10:24:39" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2020-03-09 08:24:39" ["post_content"]=> string(918) "Nahkiainen (Lampetra fluviatilis) on leuaton ja matomainen kala, jonka selkäranka muodostuu rustosta ja eikä sillä ole ruotoja. Sillä ei myöskään ole kiduskansia tai parillisia eviä. Kiduskansien sijaan sillä on silmien takana seitsemän paria kidusaukkoja joiden kautta vesi kulkee. Nahkiaisen väritys on harmaa. Nahkiaisilla on imukuppimainen suu, jolla ne tarttuvat kaloihin ja järsivät suun ja kielen hampailla saaliskalan kudoksia ravinnokseen. Nahkiaisen elinkaareen kuuluu toukkavaihe joessa, jonka jälkeen se elää 1-3 vuotta meressä kunnes palaa kutemaan jokeen. Nahkiaisista on olemassa myös täysin sisävesissä eläviä kantoja, jotka nousevat järvistä jokiin kutemaan. Suomessa nahkiaisia esiintyy yli 30 Itämereen laskevassa joessa. Lähde: https://kalassa.net/kalapedia/index.php/Nahkiainen " ["post_title"]=> string(49) "Nahkiaisia elää 30 Itämereen laskevassa joessa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(46) "nahkiaisia-elaa-30-itamereen-laskevassa-joessa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:33:00" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:33:00" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25110" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [39]=> object(WP_Post)#18995 (24) { ["ID"]=> int(25107) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2020-02-09 10:11:12" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2020-02-09 08:11:12" ["post_content"]=> string(1778) "Suurin osa Suomen järvistä on dimiktisiä, eli niissä on kaksi täyskiertoa: kevättäyskierto ja syystäyskierto. Täysikiertoaikaan heikkokin tuuli pääsee sekoittamaan järven vesimassan pohjaa myöten, jolloin järvi on kerrostumaton ja vesipatsaan lämpötila päällys- ja alusvedessä on sama. Talvella ja kesällä järvissä vallitsee lämpötilasta aiheutuva terminen kerrosteisuus veden fysikaalisista ominaisuuksista johtuen. Vesi on raskainta 4 °C:n lämpötilassa. Kesällä lämmin vesi on päällä ja kylmempi pohjalla. Talvella kerrosteisuus on puolestaan käänteinen - kylmempi vesi on pinnalla ja lämpimämpi pohjalla. Järvien kevätkierto tapahtuu jäiden sulamisen jälkeen, jolloin pintavesi alkaa lämmetä. Kun päällysveden lämpötila saavuttaa alusveden lämpötilan, tuulet voivat sekoittaa koko vesimassan. Auringon lämmittäessä päällysvettä lämpenevä vesimassa pyrkii asettumaan kerrokseksi kylmemmän alusveden päälle. Kesäkerrostuneisuuden vallitessa vesi on syvissä järvissä jakaantunut kolmeen eri kerrokseen. Päällimmäisenä on suhteellisen tasalämpöinen, lämmin vesikerros nimeltään päällysvesi. Tämän alla on harppauskerros, eli vesikerros, jossa lämpötila lasee jyrkästi syvyyden lisääntyessä. Alimmaisena on suhteellisen tasalämpöinen, viileä alusvesikerros. Kesäkerrosteisuus murtuu syksyllä päällysveden alkaessa kylmetä. Vähitellen ero päällys- ja alusveden lämpötiloissa alkaa tasaantua. Kun päällysveden ja alusveden lämpötilaero on enää pieni, tuulet pääsevät sekoittamaan koko vesimassan ja alkaa syystäyskierto. Syyskierron alkaminen ajoittuu usein elokuun lopulta syyskuun lopulle. Suurissa järvissä kesäkerrosteisuus voi murtua myöhemminkin. " ["post_title"]=> string(64) "Useissa Suomen järvissä tapahtuu täyskierto 2 kertaa vuodessa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(61) "useissa-suomen-jarvissa-tapahtuu-tayskierto-2-kertaa-vuodessa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:32:44" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:32:44" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25107" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [40]=> object(WP_Post)#18996 (24) { ["ID"]=> int(25103) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2020-01-09 10:08:34" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2020-01-09 08:08:34" ["post_content"]=> string(1374) "Jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) on satoja miljoonia vuosia vanha laji, ja äärimmäisen pitkäikäinen. Raakut voivat elää jopa yli 200-vuotiaiksi! Raakkuja tavattiin aiemmin lähes koko maassamme, mutta nyt ne voivat huonosti ja ovat erittäin uhanalaisia. Elinvoimaisia eli lisääntyviä raakkupopulaatioita on Suomessa enää muutamissa joissa. Raakut viihtyvät vain puhdasvetisissä joissa ja puroissa. Ne säilyvät lisääntymiskykyisinä koko ikänsä, mutta tarvitsevat isäntäkaloikseen lohen tai taimenen ja kasvualustakseen puhtaan joen pohjan. Lohi- ja taimenkannat ovat Suomessa huonossa kunnossa, jolloin jokihelmisimpukalta puuttuu isäntäkala, jonka kiduksissa se elää osan elinkierrostaan. Myös raakkujen lisääntyminen on heikkoa, ja tähän vaikuttavat huono vedenlaatu ja pohjan liettyminen, mikä vaikeuttaa simpukoiden ravinnon saantia. Raakuilla on suuri merkitys jokivesiemme puhdistajina sillä yksi raakku voi suodattaa jopa kymmeniä litroja vettä. Raakut tarjoavat ruokaa myös veden hyönteisille, jotka ovat puolestaan kalojen ruokaa. Raakut ovat vesiemme avainlajeja, joiden pelastamiseksi on ryhdytty toimiin vesiä ja valuma-alueita kunnostamalla, suojelualueita perustamalla sekä viemällä raakkuja kuntoutukseen Konneveden tutkimuslaitokselle ja sieltä kasvattamoon. " ["post_title"]=> string(64) "Raakku, Suomen vanhin eläin, voi elää jopa yli 200 vuotiaaksi" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(59) "raakku-suomen-vanhin-elain-voi-elaa-jopa-yli-200-vuotiaaksi" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:32:06" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:32:06" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25103" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [41]=> object(WP_Post)#18997 (24) { ["ID"]=> int(25142) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2019-07-09 12:17:22" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2019-07-09 09:17:22" ["post_content"]=> string(948) "Kesällä 2018 EU ja Euroopan ympäristökeskus tarkastelivat EU:n alueen sekä Sveitsin ja Albanian uimavesien laatua. Suomessa 84,7 prosenttia uimavesistä todettiin olevan erinomaisessa kunnossa. Laatua tutkittiin 301 Suomen EU:le raportoimasta uimavedestä. Vedenlaadun määritys perustui kahteen mikrobiologiseen parametriin (Escherichia coli ja suoliston enterokokit), jotka on määritelty uimavesidirektiivissä. 93,7 prosenttia EU:n uimavesistä täytti direktiivin vaatimukset hyvästä uimaveden laadusta. Suomessa vedenlaadun tarkkailusta vastaavat kuntien terveysviranomaiset. Bakteerien lisäksi vedestä tutkitaan syanobakteereja sekä sinilevää. Valvira kontrolloi ja koordinoi kuntien terveysviranomaisten työtä vedenlaadun tarkkailussa. Lähde: https://www.eea.europa.eu/fi/highlights/yli-85-euroopan-uimavesista-ovat" ["post_title"]=> string(35) "Uimavesistä 84,7 % oli erinomaisia" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(31) "uimavesista-847-oli-erinomaisia" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:31:26" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:31:26" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25142" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [42]=> object(WP_Post)#18998 (24) { ["ID"]=> int(21947) ["post_author"]=> string(1) "1" ["post_date"]=> string(19) "2019-06-29 11:53:11" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2019-06-29 08:53:11" ["post_content"]=> string(730) "Purot, lähteet ja muut pienvedet ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna hälyttävän huonossa tilassa. Vuonna 2019 julkaistu opas tukee vesien tilasta huolestuneita asukkaita, viranomaisia ja yhdistyksiä käytännön työssä ja taustan ymmärtämisessä. Suojelutyön suunnittelussa on hyvä tuntea pienvesiin liittyvä lainsäädäntö, käsitteet ja määritelmät. Oppaan ohjeet auttavat myös tunnistamaan erilaiset pienvedet maastossa. Pienvesiä ovat purojen lisäksi lammet, norot, lähteet sekä maankohoamisen seurauksena syntyneet kluuvitjärvet ja fladat. Pienvedet kärsivät mm. ojituksista, hakkuista, vesirakentamisesta ja vesistöjen rehevöitymisestä. Uusia uhkia aiheuttavat ilmastonmuutos ja vieraslajit." ["post_title"]=> string(55) "Puroista vain 1–2 % arvioidaan olevan luonnontilaisia" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(51) "puroista-vain-1-2-arvioidaan-olevan-luonnontilaisia" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-15 10:33:42" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-15 08:33:42" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=21947" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [43]=> object(WP_Post)#18999 (24) { ["ID"]=> int(25147) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2019-05-09 12:20:55" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2019-05-09 09:20:55" ["post_content"]=> string(1970) "Vesienhoitotyössä sovelletaan vesienhoitolakia (1299/2004) sekä pannaan täytäntöön vesienhoitosuunnitelmia. Vesienhoitotyössä on oleellista tehdä säännöllisin väliajoin joki-, järvi- ja rannikkovesien ekologisen ja kemiallisen tilan arviointia ja luokittelua. Arvioinnissa tarkastellaan ihmistoiminnan aiheuttaman muutoksen voimakkuutta vesialueella. Luokittelutyössä selvitetään vesistöjä, jotka tarvitsevat toimia hyvän tilan saavuttamiseksi tai sen ylläpitämiseksi. Tätä luokittelua on Suomessa tehty kolme kertaa, vuosina 2008 ja 2013 sekä viimeisimpänä Syken, Luken ja ELY-keskusten yhteistyössä toteuttamana vuosina 2018–2019. Vesienhoidossa tärkeä perusyksikkö on vesimuodostuma. Vesienhoidon suunnittelun yhteydessä vesimuodostumalla tarkoitetaan samaan pintavesityyppiin kuuluvia yksiköitä, joiden tila-arviointi ja ympäristötavoitteet voidaan yksiselitteisesti määritellä. Pintavesimuodostuma tarkoittaa vesienhoitolain mukaista pintavesien erillistä ja merkittävää osaa kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa tai rannikkoveden osaa. Vesienhoidon 3. kaudella Suomessa arvioinnissa on 6875 pintavesimuodostumaa, joista järvimuodostumia on 4639, jokimuodostumia 1960 ja rannikkomuodostumia 276. Lisätietoa: Vesimuodostumat avoimena paikkatietoaineistona (VHS vesimuodostumat 2016) www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Paikkatietoaineistot Vesikartta-karttapalvelu http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta Lähde: Aroviita J., Mitikka S. & Vienonen S. (2019). Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 37. file:///D:/Users/E1008910/Downloads/Sykera_37_2019.pdf " ["post_title"]=> string(76) "Vesienhoidon 3. kauden arvioinnissa on mukana kaikkiaan 6875 vesimuodostumaa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(75) "vesienhoidon-3-kauden-arvioinnissa-on-mukana-kaikkiaan-6875-vesimuodostumaa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:30:29" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:30:29" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25147" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [44]=> object(WP_Post)#19000 (24) { ["ID"]=> int(25280) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2019-03-12 13:21:32" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2019-03-12 11:21:32" ["post_content"]=> string(1915) "Ympäristöministeriö on käynnistänyt vesiensuojelun tehostamisohjelman, jonka kokonaisbudjetiksi linjattu rahoitus on 45 miljoonaa euroa vuosille 2019–2021. Ohjelmalla vaikutetaan vesien tilaan laajasti ja rahoitusta on varattu esimerkiksi maatalouden vesiensuojeluun, paikallisesti järvien kunnostamiseen, hylkyjen öljypäästöuhkien torjuntaan sekä kaupunkien vesienhallinnan kehittämiseen. Tavoitteena on parantaa Itämeren ja sisävesien tilaa konkreettisilla vesiensuojelutoimilla. Ohjelmassa on neljä painopistettä: maatalous, paikalliset lähivedet, kaupunkien jäte- ja hulevedet sekä Suomen aluevedet. Maatalouden vesiensuojelussa esimerkiksi Saaristomeren valuma-alueen pelloille tullaan levittämään kipsiä, jonka on todettu vähentävän maatalouden ravinnepäästöjä tehokkaasti. Lisäksi käynnistetään tutkimus- ja kehittämishankkeet rakennekalkin ja kuitulietteen käytöstä. Lähivesien kunnostuksessa hyödynnetään paikallista työtä, josta on jo saatu hyviä tuloksia. Tehostamisohjelma tarjoaa kunnostuksiin merkittäviä lisäresursseja sekä vahvistaa vesiensuojelun verkostoja. Kaupunkien jäte- ja hulevesien hoidossa hyödynnetään erityisesti luontopohjaisia keinoja, kuten kosteikkoja ja viheralueita, jotka pidättävät ja imeyttävät vesiä sen sijaan että ne johdettaisiin suoraan vesistöihin. Suomen aluevesillä on hylkyjä, joiden tankkien ruostuminen aiheuttaa öljyonnettomuuden uhkaa. Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa ongelman ratkaisemiseksi valitaan öljynpoistoon soveltuva hylky, jolla öljynpoistoon tarvittavaa yhteistyötä ja uutta tekniikkaa voidaan kokeilla. Lähde: https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/uusi-ohjelma-vauhdittamaan-vesiensuojelua-45-miljoonaa-vesien-tilan-parantamiseen" ["post_title"]=> string(58) "45 miljoonaa euroa suunnataan vesiensuojelun tehostamiseen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(58) "45-miljoonaa-euroa-suunnataan-vesiensuojelun-tehostamiseen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:30:13" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:30:13" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25280" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [45]=> object(WP_Post)#19001 (24) { ["ID"]=> int(25218) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2018-11-12 09:49:12" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2018-11-12 07:49:12" ["post_content"]=> string(1131) "Suomalaiset kuluttivat vuonna 2017 yhteensä 14 kiloa kalaa asukasta kohti. Kotimaista kalaa kului hieman yli neljä kiloa ja tuontikalaa lähes kymmenen kiloa. Luonnonvarakeskus on laskenut kotimaisen kalan kulutuksen fileepainona ja tuontikalan kulutuksen pääosin tuotepainona. Kotimaisista kalalajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,2 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (4,0 kiloa). Tuontilohta kulutettiin edellisvuoteen verrattuna lähes 14 prosenttia enemmän. Muikku maistui kotimaisista luonnonkaloista parhaiten ja sitä kuluikin 0,61 kiloa. Seuraavaksi eniten syötiin haukea (0,44 kiloa), ahvenia (0,41 kiloa), kuhaa (0,40 kiloa), silakkaa (0,31 kiloa) ja siikaa (0,29 kiloa). Ulkoimaisista tuotteista eniten kulutettiin norjalaista kasvatettua lohta. Sen jälkeen eniten ulkomaiden kalatarjonnasta kului tonnikalaa, kasvatettua kirjolohta, sillisäilykkeitä sekä pakasteista seitiä, katkarapuja ja katkaraputuotteita. Lähde: https://www.luke.fi/fi/tilastot/kalan-kulutus/kalan-kulutus-2017" ["post_title"]=> string(69) "Suomalaiset kuluttivat kalaa noin 14 kiloa asukasta kohti vuonna 2017" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(69) "suomalaiset-kuluttivat-kalaa-noin-14-kiloa-asukasta-kohti-vuonna-2017" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:29:10" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:29:10" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25218" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [46]=> object(WP_Post)#19002 (24) { ["ID"]=> int(25213) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2018-09-12 09:37:12" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2018-09-12 06:37:12" ["post_content"]=> string(1478) "Iissä Iijoen vanhasta luonnonuomasta on löydetty luonnossa syntyneitä lohenpoikasia, mikä todistaa, että lohi lisääntyy luontaisesti Iijoessa. Pieneltä alalta Raasakan vanhasta uomasta tänä keväänä kuoriutuneita poikasia löytyi yli 40 kappaletta 1. lokakuuta suoritetuissa sähkökalastuksissa.
Tähän uomaan lohet nousevat Unskarin kalatien kautta. Ne eivät kuitenkaan pysty nousemaan säännöstelypadon ja Raasakan voimalaitoksen yläpuolelle. Vanhaa luonnonuomaa kehitetään nyt viisivuotisella hankkeella, jonka toteutuksessa ovat mukana Iin kunta, PVO-Vesivoima sekä Etelä- ja Pohjois-Iin jakokunnat. Hankkeessa on tänä ja viime kesänä sekä syksynä ajoittain juoksutettu uomassa tavallista enemmän vettä, mikä mahdollistaa kalojen nousun. Myös Uiskarin kalatietä on paranneltu kaloille sopivammaksi, ja kalatielle on asennettu kalojen liikkeitä seuraavat laskurit.
Kaloja onkin tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä noussut uomaan neljä kertaa viime vuotta enemmän. Veden lisäjuoksutuksia jatketaan arviolta lokakuun puoliväliin asti.
Lähde:
https://www.kaleva.fi/todiste-lohi-lisaantyy-luontaisesti-iijoessa-joen/1765680" ["post_title"]=> string(49) "400 kuoriutunutta lohenpoikasta Iijoen Raasakassa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(49) "400-kuoriutunutta-lohenpoikasta-iijoen-raasakassa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:28:53" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:28:53" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25213" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [47]=> object(WP_Post)#19003 (24) { ["ID"]=> int(25206) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2018-08-12 08:44:36" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2018-08-12 05:44:36" ["post_content"]=> string(1074) "Valtakunnallisessa sinileväseurannassa havainnoidaan pintaveteen nousseita leväesiintymiä, mikä antaa yleiskuvan sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurannan toteutuksessa ovat mukana ELY-keskukset, kunnat sekä Suomen ympäristökeskus. Leväseurannassa on noin 240 pysyvää havaintopaikkaa sisävesillä sekä muutamia paikkoja rannikolla, pääasiassa Varsinais- ja Kaakkois-Suomen alueilla. Satelliittikuvat auttavat avomeren sinilevätilanteen havainnoinnissa. Risteily- ja kauppalaivoihin on myös asennettu Algaline-mittauslaitteistoja sinileväpitoisuuksien mittaamiseksi. Yhteensä havaintoja tehdään siis yli 300 havaintopaikalta kesän aikana. Suomen ympäristökeskus vastaa sinilevätilanteesta tiedottamisesta joka viikko kesä-elokuussa. Viikoittainen tiedottaminen sinileväseurannan osalta aloitettiin 20 vuotta sitten eli vuonna 1998. Lähde: https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Valtakunnallinen_levakatsaus_762018_Kesa(46848)" ["post_title"]=> string(62) "Sinilevätilanne käydään tarkastamassa 300 havaintopaikalla" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(58) "sinilevatilanne-kaydaan-tarkastamassa-300-havaintopaikalla" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:28:34" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:28:34" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25206" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [48]=> object(WP_Post)#19004 (24) { ["ID"]=> int(25160) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2018-06-09 12:48:18" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2018-06-09 09:48:18" ["post_content"]=> string(990) "Pintaveden lämpötila poikkeaa jopa 5 astetta ajankohdan keskiarvosta ylöspäin lämpimän alkukesän johdosta. Suurin poikkeama 1.6.2018 löytyy Saimaan Lauritsalasta. Suomen ympäristökeskus Syke seuraa pintavesien lämpötiloja. Pintaveden lämpötila mitataan perinteisesti vedenkorkeusasteikkopaikkojen rannan läheisyydestä 20 cm pinnasta alaspäin aamuisin klo 8 aikaan. Lämpötilat edustavat kyseistä paikkaa ja ovat siten ohjeellisia, eikä niitä voi yleistää koskemaan laajoja alueita. Pääosa asemista toimii automaattisesti. Järvien pintaveden lämpötilaennusteita voit katsoa tarkemmin täältä http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/kooste/jarvilampo.html . Kansalaishavaintoja löytyy valtakunnallisten Syken havaintojen lisäksi Järviwikistä. Lähteet: http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Lampotila/Lampotila.htm" ["post_title"]=> string(70) "Pintaveden lämpötila poikkeaa jopa 5 astetta ajankohdan keskiarvosta" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(68) "pintaveden-lampotila-poikkeaa-jopa-5-astetta-ajankohdan-keskiarvosta" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:27:56" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:27:56" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25160" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [49]=> object(WP_Post)#19005 (24) { ["ID"]=> int(25157) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2018-05-09 12:41:18" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2018-05-09 09:41:18" ["post_content"]=> string(1566) "Ojittamaton suo poistaa keskimäärin 77 % sen pinnalla virtaavan valumaveden epäorgaanisesta typestä (NH4-N + NO2,3-N). Vastaava luku ojitetulla suolla on 60 %. Nämä tulokset saatiin SulKa-hankkeessa (2011-2015), jossa tutkittiin turvetuotannon ojittamattomien ja ojitettujen pintavalutuskenttien pitkäaikaista puhdistustehokkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä velvoitteellisista kuormitustarkkailuista eri puolilta Suomea saatujen tulosten perusteella. Tutkimuksessa käsiteltiin aineisto 14 ojittamattomalta ja 14 ojitetulta kentältä. Lähes puolella soista tarkkailua oli tehty vähintään neljä, seitsemällä suolla jopa 8 – 23 vuotta. Kentät toimivat kuten muutkin maaperään perustetut ns. luonnolliset vesiensuojelukosteikot. Ne poistivat valumavesistä kiintoainetta ja ravinteita koko tarkkailujakson ajan, ja osoittivat näin soveltuvansa valumavesien pitkäaikaiseen puhdistukseen. Ojitetuille kentille tulisi kuitenkin vielä kehittää menetelmiä fosforin poiston tehostamiseksi. SulKa-hankkeen tulokset on esitetty loppuraportissa (Karppinen & Postila 2015) ja Ecological Engineering –lehden julkaisussa (Heikkinen et al., 2018, https://authors.elsevier.com/a/1WtjB3IW-wXywv). Tehdään Suomesta Euroopan mallimaa soiden tarjoamien ekosysteemipalvelujen käytössä osana vesiensuojelua! Tämän mahdollistavat runsaat suovaramme ja pitkäaikaiset kokemuksemme soiden käytöstä maankäytön vesiensuojelussa. Kaisa Heikkinen, Syke" ["post_title"]=> string(104) "Ojittamaton suo poistaa keskimäärin 77 % suon pinnalla virtaavan valumaveden epäorgaanisesta typestä" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(98) "ojittamaton-suo-poistaa-keskimaarin-77-suon-pinnalla-virtaavan-valumaveden-epaorgaanisesta-typesta" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:27:34" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:27:34" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25157" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [50]=> object(WP_Post)#19006 (24) { ["ID"]=> int(25154) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2018-02-09 12:37:53" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2018-02-09 10:37:53" ["post_content"]=> string(1357) "Suomen sisävesien saalis on Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan noin 29 miljoonaa kiloa. Vapaa-ajan kalastajien osuus siitä on noin 23 milj. kg, ammattikalastajien noin 6 milj. kg. Määrä on vain noin 7 kg/ha ja Suomen järviä voikin pitää alikalastettuina. Järvien ammattikalastuksen tärkein saalislaji on muikku. Toiseksi tärkein taloudellisesti on kuha, painon perusteella hoitokalastussaaliina saatu särki, jonka kanssa on tilastoitu myös muu hoitokalastussaalis. Myös ahvenen lahnan ja osuus on suuri. Sisävesien saaliin osuus on vain muutaman prosentin Suomen kalakaupasta. Kotitarve- ja vapaa-ajan kalastajien saaliissa ovat ahven ja hauki tärkeimmät, myös kuhan, särjen ja muikun osuus on suuri. Vapaa-ajankalastajia on lähes 1,6 miljoonaa. Miehistä kalastaa noin 40 prosenttia ja naisista 20 prosenttia. Kalastajamäärät ovat laskeneet 2000-luvulla, mutta viime aikoina kalastusharrastus on lisääntynyt erityisesti alle 10-vuotiaiden ja yli 45-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Luonnonvarakeskus LUKE seuraa sekä kalastajien määriä että vapaa-ajan kalastajien ja ammattikalastajien saaliita." ["post_title"]=> string(51) "Sisävesien saalis on vuosittain 29 miljoonaa kiloa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(50) "sisavesien-saalis-on-vuosittain-29-miljoonaa-kiloa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:26:53" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:26:53" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25154" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [51]=> object(WP_Post)#19007 (24) { ["ID"]=> int(25234) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2017-11-12 10:42:15" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2017-11-12 08:42:15" ["post_content"]=> string(1081) "Järvi- ja meriwikistä löytyy yhteenveto vuoden 2016 levähavainnoista. Yhteenvedossa ovat mukana sekä valtakunnallisesta leväseurannan että kansalaisten lähettämät havainnot. Järviwiki on Suomen järvien oma wiki eli verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan käyttäjien yhteistyöllä. Järviwikistä löytyy perustiedot kaikista yli 1 hehtaarin kokoisesta järvestämme sekä valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa mm. valokuvia ja havaintoja. Järviwikin sisällön tuottamiseen ja muokkaamiseen kuka tahansa voi osallistua.Tavallisia tekstisisältöjä muokataan samaan tapaan kuin esimerkiksi Wikipediassa. Omia havaintoja vaikkapa jääpeitteesä tai levätilanteesta voit käydä lisäämässä helposti myös älypuhelimella käyttämällä havaintolähettiä. " ["post_title"]=> string(75) "261 järvellä, joellä tai merialueella havaittiin sinilevää vuonna 2016" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(69) "261-jarvella-joella-tai-merialueella-havaittiin-sinilevaa-vuonna-2016" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:26:00" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:26:00" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25234" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [52]=> object(WP_Post)#19008 (24) { ["ID"]=> int(25225) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2017-09-12 10:40:41" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2017-09-12 07:40:41" ["post_content"]=> string(1556) "Me suomalaiset virkistymme vedestä ympäri vuoden. Luonnonvesissä uidaan, kalastetaan, veneillään, vesistöjen rannoilla retkeillään ja mökkeillään. Uinti on kävelyn jälkeen toiseksi suosituin ulkoiluharrastus, eikä se maksa mitään. Veden kunto vaikuttaa suuresti siihen, millainen hyöty virkistäytymisestä koetaan. Vaikka suuri osa suomalaisista kokee uimapaikkojen kunnon tällä hetkellä suhteellisen hyväksi, on vesistöjen rehevöityminen ja leväkasvustot monessa vesistössä todellinen ja huolestuttava ilmiö. Yhden virkistysuintikerran arvo hyvässä kunnossa olevassa vesistössä on noin 50 euron arvoinen. Kun vesistön kunto on huono, laskee arvo seitsemään euroon. Mikäli vedenlaatu olisi hyvä kaikissa vesistöissä, voisi uinnin vuotuinen virkistysarvo nousta nykyisestä 1,2 miljoonasta eurosta noin neljään miljoonaan euroon (Lankia 2013). Koska uinti on vain yksi virkistäytymismuoto, voidaan todeta, että vesistöjen hyvän kunnon säilyttämisessä ja kunnon parantamisessa on suuri hyvinvointipotentiaali. Vesi liittyy lähes kaikkeen elämiseen ja taloudelliseen toimintaan. Vesi itsessään on mittaamattoman arvokas. Pidetään huolta siitä. Lisätietoa: Suomen vesivarojen arvo on selvitetty ja siitä on julkaistu vastikään kattava selvitys http://hdl.handle.net/10138/164391. Vesitalouden (4/2013) artikkeli Hyvinvointia kirkkaista uimavesistä, käsittelee veden laadun muutosten vaikutuksia virkistyskäyttöön" ["post_title"]=> string(30) "50 euron arvoinen uintikokemus" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(30) "50-euron-arvoinen-uintikokemus" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:25:24" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:25:24" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25225" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [53]=> object(WP_Post)#19009 (24) { ["ID"]=> int(25243) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2017-07-12 10:46:47" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2017-07-12 07:46:47" ["post_content"]=> string(1786) "Suomen järvien tila on keskimäärin hyvä ja 85 % järviemme pinta-alasta on EU:n vesipuitedirektiivin mukaisen ekologisen luokittelun mukaan hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Suomessa on kuitenkin vielä 811 järveä, jotka on luokiteltu tyydyttävään, välttävään tai huonoon tilaan. Suomen 4537 luokitelluista järvistä on erinomaisessa tilassa olevia 1122, hyvässä tilassa 2604, kun taas kaikkein huonoimmassa tilassa olevia järviä on 26. Tila määritellään vertaamalla järveä ihmistoiminnan vaikutuksiin. Mitä vähäisempi ihmistoiminnan vaikutus on sitä parempi ekologinen laatu: erinomaisessa tilassa olevan järven tila ei ole heikentynyt lainkaan ihmisten takia. Kun vesistöt lämpenevät, sinileväkukinnat yleistyvät. Riski on suurempi huonon, välttävän tai tyydyttävän kuin hyvän tai erinomaisen tilan järvissä. Sinilevää esiintyy erityisesti rehevöityneissä vesistöissä, mutta sitä voi esiintyä myös vähäravinteikkaissa. Esiintymiseen vaikuttavat esimerkiksi lämpötila, veden vaihtuvuus ja ravintoketju. Noin puolet sinileväesiintymistä on myrkyllisiä, joten sinileväisessä vedessä ei kannata uida, eikä sitä pidä käyttää juoma-, pesu-, tai löylyvetenä. Tutustu Suomen ympäristökeskuksen sähköiseen vesikarttaan, Vesistökunnostusverkoston sivuilla oleviin opetusmateriaaleihin järvien kunnostamisesta ja osallistu 100 suomalaista vesistötekoa –kampanjaan. " ["post_title"]=> string(70) "Suomessa on 811 järveä, joiden ekologisessa tilassa on parannettavaa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(67) "suomessa-on-811-jarvea-joiden-ekologisessa-tilassa-on-parannettavaa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:24:32" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:24:32" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25243" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [54]=> object(WP_Post)#19010 (24) { ["ID"]=> int(25237) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2017-03-12 10:45:26" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2017-03-12 08:45:26" ["post_content"]=> string(1191) "Suomen järvien tila on keskimäärin hyvä tehokkaiden vesiensuojelutoimien vuoksi, mutta kunnostustyötä vielä riittää. Valtameret ja vesistöt ovat kohdanneet uuden uhan – muovin ja erityisesti mikromuovin. Mikromuovit ovat alle 5 millimetrin kokoisia muovihiukkasia. Primaaria mikromuovia voi olla esimerkiksi voiteissa ja hammastahnassa. Sekundaari mikromuovi hajoaa isommasta muovikappaleesta, kuten ajoneuvojen renkaista tai vesistössä jo olevista muoviroskista. Maailman merissä on 250 000 tonnia muoviroskaa, ja arviolta 10 % siitä on mikromuovia. Muovi on erittäin kestävää ja sen hajoaminen vie vuosia. Tarvitaan siis lisätutkimuksia sen vaikutuksista sisävesistöihin, mutta pitkäikäisyytensä vuoksi ne voivat olla ympäristöriski. Suomen ympäristökeskus Syke julkaisee vuonna 2017 neljä eri tietopakettia 100-vuotiaan Suomen ympäristön tilasta ja tulevaisuudesta. Ensimmäinen tietopaketti julkaistaan Maailman vesipäivän yhteydessä, ja se käsittelee Suomen vesistöjen tilaa ja tulevaisuutta. Tiedote 21.3.2017: Mikromuovit riski myös Suomen vesistöille." ["post_title"]=> string(69) "Alle 5 millimetrin kokoiset muovihiukkaset luokitellaan mikromuoviksi" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(69) "alle-5-millimetrin-kokoiset-muovihiukkaset-luokitellaan-mikromuoviksi" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:23:39" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:23:39" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25237" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [55]=> object(WP_Post)#19011 (24) { ["ID"]=> int(25246) ["post_author"]=> string(2) "55" ["post_date"]=> string(19) "2017-01-12 10:51:42" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2017-01-12 08:51:42" ["post_content"]=> string(822) "Tiesitkö, että särkikalojen syöminen voi auttaa taistelussa vesistöjen rehevöitymistä vastaan? Useiden vesistöjen ongelmana on liiallinen ravinnepitoisuus, mikä johtuu yleisimmin maatalouden lannoitteista vesistöihin valuvasta fosforista ja typestä, jotka aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä. Särkikalat toimivat erinomaisena ravinteiden poistajana, sillä niihin sitoutuu paljon fosforia, arvioiden mukaan jopa 0,7 – 0,8 prosenttia kalan painosta Näin ollen tuhannen kilon särkikalasaaliissa järvestä poistuu jopa 7 – 8 kg fosforia. Lähteet: Setälä, J. (2015). file:///D:/Users/E1008910/Downloads/Rannikkovesien%20poistokalastus,%20Jari%20Set%C3%A4l%C3%A4.pdf " ["post_title"]=> string(33) "Särkikaloissa on 0,75 % fosforia" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(29) "sarkikaloissa-on-075-fosforia" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 09:22:36" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 07:22:36" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(61) "https://www.vesi.fi/?post_type=vk_kuukauden_luku&p=25246" ["menu_order"]=> int(0) ["post_type"]=> string(17) "vk_kuukauden_luku" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } }
