Vesitilanne | Vesi.fi

Vesitilanne 19.11.2019.

Pohjanmaalla virtaamat kasvussa, Etelä-Suomessa virtaamat vielä paikoin suuria

Pohjanmaan maakuntien jokien pinnat ovat nousseet sateiden ja lumen sulamisen seurauksena monin paikoin tämän syksyn korkeimpiin lukemiin. Lämpimän sään ja lumen sulamisen seurauksena jokien pinnat jatkavat tasaisesti nousuaan vielä muutaman päivän ajan. Jokien pintojen ei kuitenkaan ennusteta nousevan tulvavahinkoja aiheuttavalle korkeudelle. Jokien virtaamat kasvoivat sateiden seurauksena myös Etelä-Suomessa ajankohtaan nähden suuriksi, virtaamat ovat jo alueen joissa laskussa ja lasku jatkuu tasaisena seuraavat päivät.

Järvien vedenkorkeudet ovat olleet selvästi keskimääräistä alempana Pirkanmaalla, Kainuussa, Itä-Lapissa ja paikoin Järvi-Suomessa. Sateiden seurauksena muualla paitsi Lapissa järvien pinnat ovat nyt kääntyneet nousuun. Järvien pintojen ennustetaan monin paikoin nousevan loppuvuoden aikana ajankohdan tavanomaisen tason tuntumaan, paikoin pienten järvien pinnat ovat jo nousseet ajankohdan tavanomaista ylemmäksi.

Routaa esiintyy sisämaassa ja maan pohjoisosissa (12.11.)

Sisämaassa routaa esiintyi paikoitellen muutamia senttimetrejä. Maan pohjoisosissa routaa on pääosin 5–10 cm, mutta Käsivarren alueella 10–25 cm.

Pohjaveden pintojen lasku pysähtynyt (12.11.)

Pohjavesivarannot ovat täydentyneet syksyn sateiden seurauksena. Pinnankorkeuksien lasku on pysähtynyt ja kääntynyt nousuun pienissä ja keskisuurissa pohjavesimuodostumissa. Maan etelä ja keskiosissa pohjaveden pinnat ovat kuitenkin yhä pääosin 5–50 cm ajankohdan keskiarvoja alempana. Paikoitellen Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa pinnat ovat 20–80 cm keskiarvoja alempia. Maan pohjoisosissa pinnankorkeudet ovat lähellä keskimääräistä ja paikoitellen myös keskiarvoja korkeammalla.

Pohjavesivarantojen täydentyminen riippuu loppuvuoden sademääristä pysyvän talven roudan muodostumiseen alkamiseen asti. Maan pohjoisosissa pysyvä talvi on jo alkanut, jonka seurauksena pohjaveden muodostuminen pysähtyy vähitellen.

Valtakunnallinen pohjavesiseuranta antaa yleiskuvan pohjavesien korkeuksista

Seurantaverkosto on harva ja siksi on tärkeää huomata, että tilanne voi vaihdella paljonkin paikallisista olosuhteista riippuen. Paras paikallinen pohjavesitieto löytyy vesilaitoksilta, vesiosuuskunnilta sekä kaivon käyttäjiltä. Valtakunnallisia seurantatietoja päivitetään kaksi kertaa kuukaudessa, koska pohjaveden pinnankorkeuden muutokset ovat yleensä hitaita.

Yleinen vesitilanne alueittain

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat kasvaneet syksyn suurimpiin arvoihin kuluvan viikon sateiden myötä. Vantaanjoen virtaama on perjantaina huipussaan, Oulunkylän kohdalla virtaama on noin 80 m3/s. Karjaanjoen vesistöalueella Nummenjoella vesi nousee pelloille, vedenpinta nousee ennusteen mukaan Pirkkulassa vielä viikonloppuna 10-15 cm. Uskelanjoen Kaukolankoskessa vedenpinta on laskussa torstain huipustaan. Yläneenjoki on tänään huipussaan vähän viime kevään pieneksi jäänyttä kevättulvaa suurempana. Myös mm. Sirppujoki, Aurajoki, Siuntionjoki, Porvoonjoki, Mustijoki, Ilolanjoki ja Taasianjoki ovat laskussa tai kääntymässä laskuun syksyn suurimmista virtaamistaan.

Järvien vedenkorkeudet jatkavat nousua sateiden jälkeen. Tuusulanjärvi on noussut tällä viikolla lähes 15 cm, mutta kääntynee laskuun viikonloppuna. Hiidenvesi ja Lohjanjärvi ovat nyt lähellä ajankohdan tavanomaista vedenkorkeutta, ennusteen mukaan marraskuun lopulla Hiidenvesi nousee 15-20 cm ja Lohjanjärvi 10-15 cm. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut viime päivinä noin 10 cm ja jatkaa nousuaan, viikon kuluessa nousua kertyy ennusteen mukaan 5-10 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven juoksutusta on kasvatettu 4 m3/s:iin sen pysyttyä pitkän noin 2 m3/s suuruisena. Vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja nousee marraskuun lopulla joitakin senttejä. Painion vedenkorkeus on noussut viikossa yli 35 cm, mutta kääntynee laskuun sateiden vähentyessä.

Vuoksen vesistöalueella vesisateet ja lumen sulanta lisäävät valuntaa erityisesti Kallaveden valuma-alueella. Kesän kuivuuden jäljiltä luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat vielä tavallista alempana, mutta valunnan lisäys nostaa järvet nyt keskimääräiselle tasolle. Pielisen ja Saimaan vedenkorkeudet pysyvät valunnan kasvusta huolimatta vielä pitkään tavallista alempana.

Saimaan vedenkorkeus on noin 40 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Vedenkorkeuden laskun ennustetaan tasaantuvan ja pysyvän marraskuun ajan lähellä nykyistä tasoa. Tämän jälkeen vedenkorkeuden kehitys riippuu alkutalven säästä. Mikäli sää jatkuu leutona ja sateisena, vedenkorkeus kääntyy nousuun. Ilman suuria sateita vedenkorkeus pysyy kuitenkin koko talven keskimääräistä alempana.

Pielisen vedenkorkeus on noin 30 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan ennustetaan nousevan 10-40 cm joulukuun puoliväliin mennessä.

Kallaveden vedenkorkeus on noin 20 cm tavallista alempana. Vesisateet ja lumen sulanta kääntävät vedenkorkeuden nopeaan nousuun. Nousua kertyy 20-40 cm joulukuun puoliväliin mennessä, jolloin vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat edelleen jonkin verran keskimääräistä alempana, mutta tilanne on tämän kuun sateiden myötä muuttumassa. Järvien tulovirtaamat ovat jo kasvaneet ja edelleen kasvavat lähipäiviksi ennustettujen sateiden myötä, mikä saa useimpien vesistöalueen järvien pinnat kääntymään nousuun.

Päijänteen noin 10 cm ajankohdan keskitasoa alempana oleva pinta on lähdössä nousuun. Nousua kertyy joulukuun puoliväliin mennessä todennäköisimmin 15-20 cm. Sateiden ja lämpötilojen lisäksi juoksutuspäätökset vaikuttavat asiaan. Päijänteen nousun myötä myös Kalkkisen luonnonkosken virtaama kasvaa ja säännöstelypatoa mahdollisesti avataan joulukuussa hieman lisää, mikä yhdessä muilta alueilta tulevien vesien kanssa hiukan kasvattaa Kymijoen virtaamaa loppuvuoden aikana. Ennusteen mukaan Kymijoen virtaama pysyy kuitenkin vuodenvaihteeseen saakka pienempänä kuin keskimäärin tähän aikana vuodesta.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on runsaat 30 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka 15-20 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Järvien vedenpintojen ennustetaan nousevan tällä ja ensi viikolla melko nopeasti ja nousu jatkunee joulukuulle saakka.

Mäntyharjun reitillä Puula ja Vuohijärvi ovat noin 5 cm ja Kyyvesi on runsaat 15 cm keskimääräistä alempana. Myös tämän alueen järvien vedenkorkeuksien ja jokien virtaamien ennustetaan nousevan lähiviikkoina.

Loimijoen virtaama on kasvanut viime päivien sateiden vaikutuksesta vuoden suurimpaan lukemaan ja sen vesi nousee pelloille. Virtaama on perjantaiaamuna Maurialankoskessa yli 140 m3/s, kun kevättulva jäi noin 110 m3/s suuruiseksi. Sen ennustetaan kääntyvän laskuun päivän aikana, kun viikonlopun sademäärä jäänee vähäiseksi. Myös Punkalaitumenjoki on selvästi viime kevään kevättulvaa korkeammalla. Puujoen virtaama on kasvanut reippasti ja ennusteen mukaan huipussaan lauantaina, se jää kuitenkin viime kevättulvaa pienemmäksi.

Sateet ovat saaneet myös vesistöalueen järvien vedenkorkeudet nousuun kauttaaltaan. Erot ajankohdan keskimääräisiin vedenkorkeuksiin ovat kaventuneet, mutta etenkin Pirkanmaan järvet ovat edelleen pääosin selvästi keskimääräistä alempana. Säännöstellyistä järvistä Vanajaveden pinta on nousussa noin 10 cm tavanomaista alempana ja nousussa. Vesistön pohjoisosan Ähtärinjärvi on noussut lokakuun alun jälkeen 35 cm ja on säännöstelyn ylärajan tuntumassa.

Suurista luonnontilaisista järvistä pitkään selvästi keskimääräistä alempana olleen Tarjanteen vedenkorkeus on edelleen lähes 40 cm ajankohdan keskiarvoa alempana, mutta nousee ennusteen mukaan marraskuun loppuun mennessä 15-30 cm nykyisestä. Kukkia on noin 15 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja nousee ennusteen mukaan marraskuun loppuun mennessä 5-10 cm.

Valkeakosken voimalaitoksen juoksuksen rajoitusta jatketaan toistaiseksi, kun Längelmäveden reitin järvistä Mallasveden, Iso-Roineen ja Längelmäveden vedenkorkeudet ovat noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Seuraavan kahden viikon aikana niiden ennustetaan nousevan 5-10 cm nykyisestä.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat kasvaneet vesisateiden ja lauhtumisen aiheuttaman sulannan vaikutuksesta. Myös järvien vedenkorkeudet ovat nousseet, mutta ne ovat pääosin lähellä ajankohdan tavanomaista tasoa.

Vaasan rannikon joissa virtaamat nousevat seuraavan viikon aikana. Aluksi sateet tulevat lumena. Alkuviikosta lämpenevä sää sulattaa pääosan lumista. Sulava lumi ja vesisateet nostavat jokien pintoja selvästi, Lapväärtinjoella jopa metrillä. Kyrönjoella ja Lapuanjoella sekä muissa Oulun eteläpuolisissa joissa pintojen nousu on vähäisempää. Oulun pohjoispuolen vesistöissä lumet eivät todennäköisesti lähde sulamaan vielä seuraavan viikon jaksolla.

Järvien pinnat ovat pääosin tavanomaisella tasollaan. Poikkeuksena on Lapuanjoki, jonka järvet ovat kahden kuivan kesän jälkeen yhä alhaalla. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 60 cm ajankohdan mediaania alemmalla tasolla, mutta nousee syksyn mittaan. Patanan, Hautaperän ja Uljuan tekojärvien pinnat ovat nousseet lokakuun loppupuolella tavanomaiselle tasolleen.

Iijoella vedenpinnat ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Viime päivien sateet tulivat lähinnä lumena, eivätkä siksi juurikaan vaikuttaneet vedenpintoihin. Lämpötila pysyy ennusteiden mukaan vielä muutaman päivän pakkasen puolella, minkä jälkeen lämpenevän sään aiheuttama lumen sulaminen saattaa hieman nostaa virtaamia. Pudasjärvi, Jongunjärvi ja Jaurakkajärvi ovat lähellä ajankohdan keskikorkeuksia. Kostonjärven juoksutus on noin 18 m3/s ja Irnijärven 25 m3/s.

Sateinen ja lauha sää on kasvattanut valuntoja ja järvien tulovirtaamia Oulujoen vesistössä. Reilun viikon aikana on satanut runsaasti, keskimäärin noin 50 mm. Sää pakastuu jälleen loppuviikosta, mutta luonnontilaisten järvien pinnat voivat nousta vielä viikkojen ajan.

Syksyn sateista huolimatta osa säännöstellyistä järvistä on edelleen keskimääräisiä vedenkorkeuksiaan alempana. Oulujärven vedenkorkeus on noin 40 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja sen pinta pysyy lähellä nykytasoaan loppuvuoden ajan, juoksutuksista riippuen. Sotkamon reitin Nuasjärven vedenkorkeus on 25 cm alle marraskuun lopun keskimääräisen vedenkorkeuden. Hyrynsalmen reitin Kiantajärven pinta on 40 cm syksyn keskitasoaan alempana aiemmin syksyllä tehtyjen voimalaitosten huoltotöiden vuoksi.

Loka-marraskuun sateet ovat nostaneet pienten luonnontilaisten järvien pinnat paikoin yli keskimääräisten syystasojen. Myös Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan vedenkorkeudet ovat nousseet loppusyksyn aikana ajankohdan mediaanitasoilleen alhaisista kesätasoista. Järvien vedenpinnat nousevat vielä lähiviikkojen aikana.

Kuusamon seudulla lämpötilat pysyvät pääosin pakkasella, joten Kitkajärven ja Muojärven pinnat kääntyvät hitaaseen laskuun lähiviikkoina. Järvien vedenkorkeudet nousivat lokakuun lopun runsaiden sateiden vuoksi noin 10 cm ja ovat edelleen 5-10 cm marraskuun lopun keskitasojaan korkeammalla.

Lapissa jokien virtaamat ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Sään ennustetaan pysyvän pakkasella puolella koko Lapissa ja jokien virtaamat jatkavat laskuaan kaikissa Lapin joissa. Pakkanen on saanut jokiin muodostumaan jääpeitettä, mikä on nostanut paikoin jokien vedenkorkeuksia.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat Itä- ja Pohjois-Lapissa alle ja muualla pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan. Lapin eteläosissa viime kuun sateet käänsivät järvien vedenpintoja hitaaseen nousuun. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on noin 25 cm ajankohdalle tavanomaista tasoaan alempana. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät nykyisellä tasollaan.