Vesitilanne 23.1.2020.

Järvien vedenpinnat korkealla

Leudon ja sateisen talven seurauksena järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskitason yläpuolella koko maassa lukuun ottamatta Saimaata ja Lappia. Suurista järvistä muun muassa Päijänne ja Keitele ovat nousussa ja selvästi tavanomaista korkeammalla, lähellä tyypillistä kevätkorkeutta. Länsi-Suomessa Lappajärvi on tällä hetkellä poikkeuksellisen korkealla, kuten myös Keurusselkä sekä muut Kokemäenjoen latvaosien järvet. Saimaan pinta nousee keskitason yläpuolelle viikon kuluessa. Ennusteen mukaan Saimaan vedenkorkeus jatkaa ajankohtaan nähden harvinaisen nopeaa nousua helmi-maaliskuun aikana. Muista järvistä mm. Lohjanjärvi on edelleen säännöstelyrajan tuntumassa ja Pyhäjoen Pyhäjärvi on ajankohtaan nähden korkealla.

Jokien virtaamat ovat kääntyneet laskuun rannikkovesistöissä viilenneen sään ja muutaman päivän vähäsateisemman jakson johdosta. Jokien vedenkorkeudet ovat kuitenkin ajankohtaan nähden korkealla Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesistöissä, sekä Pohjanmaan rannikkojoissa. Virtaamat pienentyvät loppuviikkoa kohden, mutta voivat kasvaa jälleen ensi viikolla mahdollisten uusien sateiden ja leudon sään johdosta, etenkin etelä- ja lounaisrannikolla.

Lumitilanne (13.1.)

Lapissa lunta paikoin tavallista enemmän, hallien kattojen lumikuormaa syytä tarkkailla jo nyt (13.1.2020)

Kittilä–Ivalo-alueella lumikuorma on poikkeuksellisen suuri, n. 180 kg/m2, ja lähentelee normaalia vuoden maksimia. Lumikuormat ovat edelleen kasvussa. Raskas lumikuorma on mahdollinen ongelma suurille hallirakennuksille. Niiden lumikuormaa olisi syytä keventää. Pientaloissa riskinä on lähinnä katolta putoava lumi. Pientalojen katot kestävät hyvin suuretkin lumikuormat. Lumenpudottajalle suurin riski on katolta putoaminen, joten turvavälineiden on oltava käytössä.

Oulu–Jyväskylä–Savonlinna-linjan eteläpuolelta lunta taas on ajankohdan keskiarvoon verrattuna vähän, 0-30 kg/m2

Jäätilanne (21.1.)

Etelä- ja Keski-Suomessa pienten ja suurempienkin vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee järven eri osissa ja havaintopaikalla se on voinut jopa ohentua edellisestä mittauskerrasta. Jään kantavuuden erot ovat siis edelleen suuret ja jäillä liikkujien tulee olla erittäin varovaisia. Monilla Etelä- ja Länsi-Suomen suurilla järvillä jäänpaksuusmittauksia ei ole voitu vielä aloittaa. Esimerkiksi Päijänteellä Tehinselkä lainehtii aivan sulana. Niillä Etelä- ja Keski-Suomen järvillä, joilla mittaus on ollut turvallista suorittaa, kokonaisjäänpaksuudet vaihtelevat 5-25 cm:n välillä ja paksuudet ovat 10-20 cm ajankohdan keskimääräisiä arvoja pienempiä. Pohjois-Suomessa puolestaan jäätilanne on tavanomainen. Pohjois-Suomessa järvien jäänpaksuudet ovat lähempänä ajankohdan keskimääräisiä arvoja tai hieman niitä isompia. Pohjois-Lapissa kokonaisjäänpaksuus vaihtelee 40-60 cm:n välillä, Etelä-Lapin ja Kainuun havaintopaikoilla kokonaisjäänpaksuus on 40 cm:n tuntumassa. Jäänpaksuutta seurataan eri puolilla Suomea 47 havaintopaikassa kolme kertaa kuussa, 10., 20. ja 30. päivä.

Routatilanne (3.1.)

Roudan syvyys ei juurikaan muuttunut joulukuun loppupuolella lukuun ottamatta aivan pohjoisinta Lappia, jossa routakerros hieman kasvoi. Routaa esiintyy Lapin alueella 10-70 cm, mikä on 10-30 cm ajankohdan keskiarvoja vähemmän. Runsaslumisilla alueilla routakerroksen kasvu on hitaampaa. Muualla maassa routaa ei juuri esiinny, eikä sen muodostumista ole odotettavissa lähipäivinä lauhan sään jatkuessa. Tavallisesti maan etelä- ja keskiosissa on routaa tähän aikaan vuodesta 0-15 cm.

Pohjavesitilanne (3.1.)

Maan pohjoisosassa pohjaveden pinnat ovat ajankohdalle tyypillisesti kääntyneet laskuun, kun taas muualla maassa pohjavettä muodostuu yhä roudattomilla alueilla. Pohjaveden muodostuminen pysähtyy vähitellen näilläkin alueilla, kun sää viilenee ja maa routaantuu. Suurimmassa osassa maata pohjaveden pinnat ovat pääsääntöisesti ajankohdan keskiarvojen mukaisia tai 10-40 cm keskiarvoja ylempänä.

Suurissa pohjavesimuodostumissa ja paikoitellen maan itäisimmissä osissa pohjaveden pinnat ovat 10-45 cm ajankohdan keskiarvoja alempana. Suurissa muodostumissa useamman kuivemman vuoden vaikutus näkyy yhä, sillä ne reagoivat muutoksiin hitaammin.

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE