Tietoa ajankohtaisesta vesitilanteesta

Lämpenevä sää kiihdyttää taas lumen sulamista (6.5.)

Huhtikuun loppupuolen lämpimät säät sulattivat lunta nopeasti pohjoisinta Lappia myöten, mutta vapun jälkeen sää kylmeni, sulaminen keskeytyi ja monin paikoin lunta satoi lisääkin. Nyt sää on taas lämpenemässä ja sulaminen kiihtymässä uudelleen.

Harvinaisen lämpimän huhtikuun ja aikaisen sulamisen takia lunta on Lapissa selvästi vähemmän kuin tähän aikaan keväästä keskimäärin. Lumisimmilla alueilla Itä- ja Pohjois-Lapissa sekä Koillismaalla lunta on vielä 50–100 kg/m², mutta kokonaan lumettoman alueen raja on noussut jo Oulun ja Joensuun välille ja pohjoisempaakin löytyy jo pälviä ja laajempiakin lumettomia alueita.

Jäät heikkoja jo Lapissakin (2.5.)

Aurinkoinen ja lämmin sää on heikentänyt jäitä nopeasti viimeisten viikkojen aikana. Etelä-Suomen järviltä jäät alkoivat lähteä huhtikuun puolivälin paikkeilla ja sen jälkeen jäiden lähtö on siirtynyt tasaisesti kohti pohjoista. Huhtikuun loppuessa järvet ovat sulaneet Keski- ja Itä-Suomea myöten. Jos jäätä tällä alueella vielä on, se on erittäin heikkoa.

Jäät ovat heikentyneet selvästi myös pohjoisempana ja paikoin jäänpaksuuden mittauksia ei enää huhtikuun lopussa pystytty tekemään. Heikkoja jäitä onkin varottava nyt Lappia myöten. Mitatuista kohteista eniten jäätä on Kilpisjärvellä, missä kokonaisjäänpaksuus on 80 cm. Jokijäät ovat jo monin paikoin lähteneet liikkeelle ja aiheuttivat jääpatoja esimerkiksi Ounasjoella.

Keväällä jään heikkeneminen kiihtyy erityisesti, kun jään päällä oleva lumi on sulanut ja auringon säteily pääsee haurastuttamaan jäätä. Kevätjäät ovat puikkoontumisen vuoksi petollisia eikä niiden kantavuutta voi arvioida suoraan senttilukemien perusteella. Aamulla ja yöllä vielä hyvin kestänyt monikymmensenttinen jää voikin pettää jo iltapäivällä.

Pohjaveden pinnat laskevat  (24.5)

Vähäsateinen kevät ja kasvukauden käynnistyminen on laskenut pohjaveden pintoja maan etelä- ja keskiosissa ja myös maankosteuden vaje on huomattava maan lounaisosissa. Pohjavedet ovat rannikkoalueilla ja Lounais-Suomessa 10–30 cm ja paikoitellen maan keskiosissa 10–100 cm ajankohdan keskiarvoja alempana. Lumen sulamisvesien täydentävä vaikutus näkyy yhä maan itäosissa ja pinnat eivät vielä ole kääntyneet laskuun. Pohjoisessa lumen sulaminen on yhä käynnissä ja pinnat ovat yleisesti 10–100 cm yli ajankohdan keskiarvon.

Luontainen kesäkauden lasku pohjavesissä aiheutuu kun kokonaishaihdunta on suuri, joka aiheuttaa maankosteuden vajeen, jolloin satanut vesi harvemmin muodostuu pohjavedeksi asti. Kesän sateisuus vaikuttaa merkittävästi siihen kuinka alas pohjaveden pinnat laskevat.

Vesistöjen pintalämpötilan mittauskausi käynnistynyt (17.05.2019)

Pintalämpötilan seuranta on jäiden lähdön jälkeen käynnistynyt nyt Oulujärven korkeudella saakka. Pintaveden lämpötilat vaihtelevat nyt havaintoasemilla 7 ja 13 asteen välillä, ja nämä ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä lukemia. Keväällä pintavesikerros on tavallisesti varsin ohut, joten tuulenvoimakkuuden ja -suunnan muutosten ja ilman lämpötilan vaihdellessa pintaveden lämpötilat saattavat muuttua nopeastikin.

Vuoksen vesistön koillisosassa Lieksanjoen ja Koitajoen sekä Viiksinselän ja Viinijärven vedenkorkeudet ovat nousseet keskimääräiseen tai hieman keskimääräistä suurempaan tulvahuippuun. Suurista järvistä Kallavesi on myös saavuttanut tämän kevään tulvahuipun. Pielisen ja Saimaan vedenkorkeudet jatkavat vielä nousua.

Kallaveden vedenkorkeus on nyt keskimääräisen kevättulvahuipun tasolla. Vedenkorkeuden nousu on pysähtynyt, kun Naapuksen kanavalta aloitettiin juoksutukset toukokuun alussa. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa parin seuraavan viikon ajan ja voi vielä noustakin, mikäli seuraavien viikkojen sää on tavallista sateisempi.

Pielisen vedenkorkeus on jo nyt 10 cm keskimääräistä kevättulvahuippua korkeammalla. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan kesäkuun puoliväliin mennessä 5-20 cm eli lähes viime kevään tulvahuipun tasolle.

Saimaan vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella ja toukokuulle tyypilliseen tapaan nousussa, jonka ennustetaan jatkuvan heinäkuulle asti. Heinäkuun puoliväliin mennessä vedenkorkeuden ennustetaan nousevan 10-40 cm ja olevan tuolloin ajankohtaan nähden hieman tavallista korkeammalla.

Simpelejärvi on sateisen kevään johdosta 10 cm ajankohdan keskitasoa korkeammalla ja Juankosken juoksutukset ovat tavallista suurempia. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy parin seuraavan viikon ajan lähellä nykyistä tasoa.

Kymijoen vesistöalueella monien järvien vedenpinnat ovat nyt korkeimmillaan. Pienemmistä vesistöalueen latvoilla sijaitsevista järvistä moni on kääntynyt jo laskuun, kun taas eräät suuret järvet, kuten Päijänne ja Keitele, jatkavat vielä nousuaan. Talven lumimäärä oli vesistöalueella keskimääräistä tasoa, mutta viime vuoden kuivuus vaikuttaa vielä järviin ja suurten säännöstelemättömien järvien vedenpinnat ovat jäämässä alkukesäksi keskimääräistä alemmaksi.

Päijänteen vedenpinta on lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja vuodenajalle tyypilliseen tapaan nousussa. Vedenpinnan nousun myötä myös lähtövirtaama on vähitellen kasvanut ja on nyt noin 160 m3/s, edelleen keskimääräistä pienempi. Pienten juoksutusten ansiosta Päijänteen pinta noussee alkukesäksi melko lähelle ajankohdan mediaanitasoa. Kymijoen pääuoman virtaama on niinikään hieman keskimääräistä pienempi ja vaihtelee välillä 250-300 m3/s.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 25 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja ennusteen mukaan nousee juhannukseen mennessä vielä 10-20 cm. Ero ajankohdan keskitasoon pysyy suunnilleen samana, sillä yleensäkin Keiteleen pinta on tähän aikaan vuodesta nousussa. Konneveden ja Pielavesi-Nilakan pintojen nousu on toistaiseksi pysähtynyt noin 10 cm ajankohdan mediaania alemmalle tasolle. Ennusteen mukaan järvien pinnat pysyvät kesäkuun lopulle saakka lähellä nykyisiä tasojaan. Konnevesi nousee todennäköisesti vielä hiukan.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven pinnat ovat hiukan keskimääräistä ylempänä, ja lähellä kevään ylintä vedenkorkeutta. Suuria muutoksia pinnankorkeuksiin ei ole lähiviikkoina odotettavissa.

Kokemäenjoen vesistöalueella lähipäiville ennustetut sateet voivat nostaa hieman jokien vedenkorkeuksia. Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat nousemassa kohti tavanomaisia kesäkorkeuksia, niiden kevätalennuksia tehtiin mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu Mallasvedellä ja Längelmävedellä sekä Hauhon reitillä edelleen kuivana. Huhti-toukokuun sademäärä on ollut todella vähäinen, paikoin 10-20 mm. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat 25-35 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja jäävät selvästi tavanomaisia kevään ja alkukesän tasoja alemmaksi. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja. Lähiviikoille ei ennusteta merkittäviä muutoksia.

Sateet nostivat jokien pintoja Oulun eteläpuolisilla alueilla, Keski-ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sateiden lakattua pinnat ovat kääntyneet laskuun ja jatkavat laskuaan lähipäivät. Etelä-Pohjanmaan jokien virtaamat ovat ajankohdalle tyypillisiä eikä virtaamien nousua ole lähipäivinä odotettavissa.

Säännöstellyt järvet ovat nousseet kesäkorkeuksiinsa Oulun eteläpuolisissa vesistöissä. Lappajärven pinta on palannut tavoitevyöhykkeelle poikkeuksellisen pienien juoksutusten ansiosta.

Iijoella ja Kuivajoella kevään toinen tulvahuippu ohitettiin viime viikolla, ja nyt virtaamat ja vedenpinnat ovat laskussa kohti tyypillisiä kesäajan lukemia. Kostonjärven ja Irninjärven juoksutukset ovat noin 2-3 m3/s. Molemmat ovat nousussa kohti kesäkorkeuksia.

Valunnat ja jokien virtaamat ovat laskussa Oulujoen vesistössä. Säännösteltyjen järvien pinnat ovat nousussa kohti kesätasojaan. Oulujärven kesäajan suositustaso NN+122.50 m saavutetaan mahdollisesti jo toukokuun lopulla, juoksutuksista riippuen.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat olivat viime viikolla keskimääräisissä kevättulvakorkeuksissaan ja nyt niiden pinnat laskevat kohti kesätasoja.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven vedenpinnat ovat vielä kevätnousussa. Muojärvi saavuttaa keskimääräisen keväthuippunsa ensi viikolla, Kitkajärvi vasta kesäkuun loppupuoliskolla. Oulankajoki oli keskimääräisen suuruisessa keväthuipussaan viime viikolla, nyt vedenkorkeus on laskenut jo noin metrillä.

Lapin jokien vedenkorkeudet ovat pääosin laskussa viikon takaisista kevään toisista huipuistaan, vain Muonionjoen virtaama on vielä hienoisessa kasvussa viikonlopulle asti. Jokien kevättulvat jäivät tänä keväänä enimmäkseen tavanomaista pienemmiksi.

Lapin isojen järvien ja säännösteltyjen altaiden vedenpinnat jatkavat vielä pääosin nousuaan. Kemijärven pinta on kuitenkin jo saavuttanut kesäkorkeuden. Inarinjärven vedenpinta on nousussa ja Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat ovat myös vielä nousussa. Muiden Lapin järvien pinnat ovat nyt korkeimmillaan tai kääntyneet jo laskuun.