Asiakaspalvelu vastaa vesiaiheisiin kysymyksiin

• Seuraa viranomaisten tiedotuksia, viestintää ja ohjeita ja toimi niiden mukaan.
• Pysy poissa tulvavedestä. Tulvavesi voi olla saastunutta. Pese kädet tarvittaessa.
• Varo virtaavaa tulvavettä – jo 15 cm syvä virtaava vesi voi kaataa ihmisen.
• Aja varovasti. Tulvavesi voi katkaista tieyhteydet, täyttää alikulkusillat, ja aiheuttaa tierakenteiden tai siltojen huuhtoutumisen virtaavan veden mukana.
• Älä koskaan aja autoa tulvivalle tielle. Jo 45–60 cm syvyinen vesi voi saada auton kellumaan ja kulkeutumaan syvempään veteen aiheuttaen hukkumisriskin matkustajille. Jos auto sammuu, jätä auto ja hakeudu korkeampaan maastoon.
• Tuki viemärit, rummut ja salaojat, rakenna tilapäinen suojapenger talosi ympärille tai ympäröi talon alaosa muovilla ja pidä suojapenkereen sisäpuoli pumpulla kuivana.
• Mikäli tulva nousee uhkaavan lähelle, katkaise sähkö pääkytkimestä, ota vaarassa olevat sähkölaitteet pois toiminnasta tai suojaa ne. Älä koske kastuneisiin sähkölaitteisiin.
• Sulje kaikki kaasuventtiilit ja öljylämmityksen venttiilit.
• Älä käytä hissiä. Kulkeminen hissillä tulvivaan kellarikerrokseen voi olla hengenvaarallista.
• Mahdollisuuksien mukaan ota kuvia tulvasta ja vahingoista – nopeutat vakuutuskorvauspäätöstä.
• Jos et pääse omin avuin turvaan, soita hätänumeroon 112, kerro sijaintisi ja pyydä apua.

• Selvitä etukäteen, miten tulva on alueella ennen käyttäytynyt tai miten sen oletetaan tulvatilanteessa leviävän. Apuna voit käyttää tulvakarttoja.
• Hanki elintarvikkeita, juomavettä, ensiaputarvikkeita, pattereilla toimiva radio, taskulamppu, varaparistoja, kumisaappaat ja vedenpitäviä säkkejä. Lataa matkapuhelimet.
• Hanki hiekkaa, säkkejä ja muovia penkereeseen tai talon alaseinän peittämiseksi muovilla.
• Hanki pumppu tai varaa mahdollisuus sellaisen käyttämiseen, jotta voit tarvittaessa pumpata vettä suojapenkereen sisäpuolelta tai talosi kellarista. Perehdy pumpun käyttöön.
• Suunnittele mihin voisit rakentaa talosi suojaksi tilapäisen penkereen esim. hiekkasäkeistä.
• Selvitä mahdollisuus salaojien ja rumpuaukkojen tukkimiseksi ettei tulvavesi pääse esim. tiepenkereen ali tontille.
• Jos on vaarana kellarin tulviminen, varmista että viemärin takaiskuventtiili on kunnossa ja varaa lisäksi muovia laitettavaksi kellarin lattian ritiläkaivon päälle ja sen päälle paino.
• Selvitä vaarassa olevat sähkölaitteet ja niiden suojaamismahdollisuudet (esim. öljypoltin).
• Siirrä suojaan arvokas omaisuutesi ja haitalliset aineet. Varaa autolle turvallinen paikka.
• Sido veneet ym. helposti tulvan mukana lähtevä materiaali kiinni.
• Varmista reitti mitä pitkin voit poistua tulva-alueelta ja varaa tarvittaessa vene.
• Tarkista vakuutuksesi vakuutusehdot tulvavahinkojen varalta.

Verkkosivustoltamme löydät palvelun, jonka avulla voit tutustua kaikkien Suomessa vuonna 2018 toiminnassa olleiden vesihuoltolaitosten perustietoihin sekä valikoituihin tunnuslukuihin. Palvelussa voit etsiä alueellasi toimivia vesihuolto-organisaatioita kunnan nimen mukaan tai organisaation nimellä.

Vesihuoltolaitosten tunnusluvut

Laaja kotivakuutus tai kiinteistövakuutus kattaa usein myös tulvavahingot. Asia kannattaa tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä. Vakuutus korvaa tulvavahingot kuitenkin vain, jos tulva on ollut poikkeuksellinen. Poikkeuksellisuus on määritelty vakuutusehdoissa. Yleensä se tarkoittaa tulvaa, jonka suuruinen esiintyy tilastollisesti kerran 50 vuodessa tai harvemmin.

Vakuutusyhtiö voi tarpeen vaatiessa tilata Suomen ympäristökeskukselta (Syke) lausunnon tulvan poikkeuksellisuudesta. Lausuntopyyntö (lomakepohja) tulee lähettää Syken kirjaamoon. Kiireellisissä hydrologiaan liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä suoraan Syken hydrologeihin.

kirjaamo@syke.fi
hydrologit@syke.fi

Tulvavahingoilta voi välttyä tai niitä voi pienentää, kun tulviin varautuu etukäteen. Tulvakarttapalvelun avulla voit arvioida, sijaitseeko kiinteistösi tai maatalousalueesi tulvaherkällä alueella. Valtio ei korvaa tulvista koituvia vahinkoja.

Tulvakarttapalvelu
Lue myös artikkelimme ”Tulvavahinkojen korvaaminen” ja ”Näin varaudut tulviin”

Omakoti-, rivi- ja pientalot eivät kuulu lumikuorman riskikohteisiin; niiden katot kestävät suurtakin lumikuormaa. Suurimmat riskit liittyvät katolta putoaviin lumimassoihin sekä ammattitaidottomaan lumen pudottamiseen. Omakoti-, rivi- ja pientalojen katolle ei pidä mennä ilman kunnollisia turvavarusteita. Talon omistajien tulee varmistaa, ettei katolta pääse putoamaan lunta tai jäätä ihmisten päälle.

Riskialttiimpia lumikuormille ovat suuret hallit, joissa piilevät rakennevirheet alkavat tyypillisesti ilmetä maaston lumikuorman kasvaessa 100 kg/m2:n tuntumaan. Suurten hallien omistajien tulee tarkkailla aktiivisesti lumikuormaa ja rakennuksen kantavien rakenteiden kuntoa, sekä huolehtia lumen poistosta katoilta tarpeen mukaan. Jo puolen metrin lumikerros tulee poistaa, ja lumenpudotukseen on syytä palkata ammattilainen.

Kerrostalojen katoilta hallitsemattomasti putoava lumi ja jää aiheuttavat vaaraa ohikulkijoille. Kiinteistön turvallisuudesta vastaa omistaja, jonka tulee tilata ajoissa ammattilaiset pudottamaan lumi ja jää hallitusti ja turvallisesti niin, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisille tai irtaimelle omaisuudelle.

Verkkosivustoltamme löydät Kaivoveden analyysitulkki -palvelun, jonka avulla voit tulkita oman kaivovetesi laboratoriotuloksia. Analyysitulkki kertoo onko kaivosi vesi hyvää vai huonoa, mitä haittaa huonosta vedenlaadusta voi seurata, mitkä ovat todennäköisimmät huonon veden laadun syyt ja mitä voit tehdä tilanteen parantamiseksi.

Kaivoveden analyysitulkki
Lue myös artikkelimme ”Kaivoveden laatu”

• Poista kaivon kannelta roskat ja siivoa kaivon ympäristö oksista ja mätänevistä lehdistä.
• Tarkista kaivon rakenteiden kunto, erityisesti kaivon kannen tiivisteet.
• Poista kaivon sisälle mahdollisesti joutuneet roskat.
• Poista 1/3 kaivon vesitilavuudesta ja anna täyttyä uudelleen.
• Tutkituta kaivovetesi laatu aina ennen käyttöönottoa, jos kaivo on ollut käyttämättä pidemmän aikaa tai jos veden maussa, värissä tai hajussa on selkeitä muutoksia.

Huomioi, että meren läheisyydessä tai saaristossa kaivoa ei kannata koskaan pumpata tyhjäksi, koska suolavesi voi pilata kaivon. Kaivon oma pumppu tai sen tiivisteet eivät välttämättä kestä kaivon pohjalla leijuvaa hiekkaa. Käytä siis tyhjennykseen erillistä puhdasta pumppua.

Tietoa pohjavesialueista löydät vesi.fi-sivuston karttapalveluosiosta. Valitse karttakuvan vasemmalta puolelta teemavalikosta “pohjavesialueet” ja kirjoita sen jälkeen etsimäsi paikkakunnan nimi “hae paikka” -kenttään. Pohjavesialueiden rajat ilmestyvät kartalle. Karttakuvaa zoomaamalla voit tarkentaa hakua etsimääsi osoitteeseen.

Jokaisella on oikeus ottaa vesistöstä vettä väliaikaisesti ja henkilökohtaista tarvetta varten, kunhan vedenotosta ei koidu vahinkoa tai häiriötä alueen omistajalle tai muille oikeuden haltijoille.

Vesialueen omistajalla ja haltijalla on oikeus ottaa vettä myös pysyvästi kiinteistön tavanomaiseen käyttöön, kuten koti- ja maatilatalouteen. Myös toisen vesialueelta voidaan ottaa vettä tavanomaiseen käyttöön, jos ottamisesta ei aiheudu yleiselle tai yksityiselle edulle taikka muille vedenottajille sellaisia haitallisia seurauksia, että vesilain mukainen lupa on tarpeen. Otettavan vesimäärän on oltava kohtuullinen. Jos vettä otetaan yli 100 m3/vrk, siitä on tehtävä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus). Mikäli vedenotolla on vaikutusta vesilaissa mainittuun yleiseen tai yksityiseen etuun, vedenottoon tarvitaan aluehallintoviraston lupa.

Vedet jäätyvät, kun pintaveden lämpötila laskee alle nollan. Ensimmäisinä jäätyvät rantavedet sekä lahdenpoukamat ja viimeisenä ulapat sekä virtaavat vedet.

Jään kantokyky pitää aina mitata kirkkaan, läpikuultavan ja tasaisen teräsjään mukaan. Vaalean ja huokoisen kohvajään kantavuus on vain noin puolet teräsjään kantokyvystä.

Jalan liikkuvan ihmisen alla teräsjään paksuuden tulee olla vähintään 5 cm. Moottorikelkalla tai autolla (maksimipaino 1000 kg) liikuttaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudelta vähintään 15–20 cm. Aja autolla vain merkittyjä jääreittejä ja niilläkin hyvin hitaasti, koska jään alle syntyvä aaltoliike heikentää jään kantavuutta. Peräkkäin ajavista autoista jälkimmäisellä on veden ja jään aaltoliikkeen takia suurempi vaara painua jään läpi. Jos jäätiellä on töyssy, jää haurastuu siitä kohdasta helposti.

Havainnoi jäällä ympäristöä aktiivisesti. Vaarallisia alueita ovat joet, järvien kapeikot, matalikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot, lähteet, äkkijyrkkien rantapenkereiden vierustat ja viemäreiden laskualueet. Myös siltojen, laiturien ja jäissä makaavien alusten luona jää on heikkoa.

Tarkkaile myös jään halkeamia. Halkeamat heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi. Halkeaman reunalla jään kantavuus on vain 40 prosenttia ehjän jään kantavuudesta. Halkeamien risteyksessä kantavuus on vain 25 prosenttia ehjästä jäästä.

Jäällä liikkujan on aina varmistuttava jään kantavuudesta mittaamalla teräsjään paksuus metallikärkistä jääsauvaa eli tuuraa käyttäen. Mikäli jää ei ole riittävän paksua, älä lähde jäälle. Ilmoita jäälle lähdöstä aina toiselle ihmiselle, äläkä koskaan liiku jäällä yksin.

Seuraa jäätilannetta vesi.fi:n karttapalvelusta, mutta muista, että mittaustulos ei kerro jään kantavuudesta koko järvellä. Jäänpaksuus voi vaihdella huomattavasti järvien eri osissa.