8 osumaa

Omakoti-, rivi- ja pientalot eivät kuulu riskikohteisiin kattojen lumikuorman kestävyyden osalta, vaan näissä suurimmat riskit liittyvät lumen pudottajien putoamiseen sekä katolta putoavan lumimassan aiheuttamiin henkilövahinkoihin. Omakoti-, rivi- ja pientalojen katoille ei saa mennä putoamaan, mutta omistajien tulee varmistaa, ettei katolta pääse putoamaan lunta tai jäätä ihmisten päälle.

Riskialttiimpia lumikuormille ovat suuret hallit, joissa piilevät rakennevirheet alkavat tyypillisesti ilmetä maaston lumikuorman kasvaessa 100 kg/m2:n tuntumaan. Suurten hallien omistajien tulee tarkkailla aktiivisesti lumikuormaa ja rakennuksen kantavien rakenteiden kuntoa, sekä huolehtia lumen poistosta katoilta tarpeen mukaan. Jo puolen metrin lumikerros tulee poistaa, ja lumenpudotukseen on syytä palkata ammattilainen.

Kerrostalojen katoilta hallitsemattomasti putoava lumi ja jää aiheuttavat vaaraa ohikulkijoille. Kiinteistön turvallisuudesta vastaa omistaja, jonka tulee tilata ajoissa ammattilaiset pudottamaan lumi ja jää hallitusti ja turvallisesti niin, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisille tai irtaimelle omaisuudelle.

 

Vedet jäätyvät, kun pintaveden lämpötila laskee alle nollan. Ensimmäisinä jäätyvät rantavedet sekä lahdenpoukamat ja viimeisenä ulapat sekä virtaavat vedet.

Jään kantokyky pitää aina mitata kirkkaan, läpikuultavan ja tasaisen teräsjään mukaan. Vaalean ja huokoisen kohvajään kantavuus on vain noin puolet teräsjään kantokyvystä.

Jalan liikkuvan ihmisen alla teräsjään paksuuden tulee olla vähintään 5 cm. Moottorikelkalla tai autolla (maksimipaino 1000 kg) liikuttaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudelta vähintään 15–20 cm. Aja autolla vain merkittyjä jääreittejä ja niilläkin hyvin hitaasti, koska jään alle syntyvä aaltoliike heikentää jään kantavuutta. Peräkkäin ajavista autoista jälkimmäisellä on veden ja jään aaltoliikkeen takia suurempi vaara painua jään läpi. Jos jäätiellä on töyssy, jää haurastuu siitä kohdasta helposti.

Havainnoi jäällä ympäristöä aktiivisesti. Vaarallisia alueita ovat joet, järvien kapeikot, matalikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot, lähteet, äkkijyrkkien rantapenkereiden vierustat ja viemäreiden laskualueet. Myös siltojen, laiturien ja jäissä makaavien alusten luona jää on heikkoa.

Tarkkaile myös jään halkeamia. Halkeamat heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi. Halkeaman reunalla jään kantavuus on vain 40 prosenttia ehjän jään kantavuudesta. Halkeamien risteyksessä kantavuus on vain 25 prosenttia ehjästä jäästä.

Jäällä liikkujan on aina varmistuttava jään kantavuudesta mittaamalla teräsjään paksuus metallikärkistä jääsauvaa eli tuuraa käyttäen. Mikäli jää ei ole riittävän paksua, älä lähde jäälle. Ilmoita jäälle lähdöstä aina toiselle ihmiselle, äläkä koskaan liiku jäällä yksin.

Seuraa jäätilannetta vesi.fi:n karttapalvelusta, mutta muista, että mittaustulos ei kerro jään kantavuudesta koko järvellä. Jäänpaksuus voi vaihdella huomattavasti järvien eri osissa.

 

  • Pysy riittävän korkealla rakennuksessa tai maastossa, poissa tulvivasta vedestä. Tulvavesi voi sisältää myös jätevettä.
  • Kytke sähkö pois päältä, jos se on turvallista.
  • Älä käytä hissiä. Kulkeminen hissillä tulvivaan kellarikerrokseen voi olla hengenvaarallista.
    Tulvavesi voi myös aiheuttaa sähkökatkoksen.
  • Aja varovasti. Tulvavesi voi katkaista tieyhteydet, täyttää alikulkusillat, ja aiheuttaa tierakenteiden tai siltojen huuhtoutumisen virtaavan veden mukana.
  • Älä koskaan aja autoa tulvivalle tielle. Jo 45–60 cm syvyinen vesi voi saada auton kellumaan ja kulkeutumaan syvempään veteen aiheuttaen hukkumisriskin matkustajille. Jos auto sammuu, jätä auto ja hakeudu korkeampaan maastoon.
  • Vältä kävelemistä tulvavedessä. Jo 15 cm syvä virtaava vesi voi kaataa ihmisen.
  • Tulva voi saartaa rakennuksia, varaudu evakuointiin.
  • Tarkemmat ohjeet tulviin varautumiseen sekä tulvan aikana ja sen jälkeen toimimiseen löydät täältä.
  • Mikäli tulva aiheuttaa välitöntä vaaraa, soita hätäkeskuksen numeroon 112.

  • Veden pinta voi nousta nopeasti jokien varsilla tai alavilla mailla. Siirry turvaan tulvaherkältä alueelta. Leiriytyminen joen varrella ei ole turvallista. Jyrkissä rinteissä voi syntyä maanvyöryjä.
  • Lataa matkapuhelimet, varaa juomavettä vesijohtoveden saastumisen varalta ja tarkista taskulampun paristot hyvän sään aikana.
  • Tarkista eläinten turvallisuus.
  • Siirrä auto paikkaan, johon tulvavesi ei tule ylettymään.
  • Siirrä arvokkaat esineet, sähkölaitteet, jäteastiat ja vaaralliset aineet kellarista ja alimmasta kerroksesta lattiatason yläpuolelle tai ylempiin kerroksiin.
  • Suojaa pohjakerroksen lattiakaivot muovilla ja hiekkasäkillä tai muulla sopivalla painolla.
  • Varmista että sadevesijärjestelmät toimivat, eivätkä ole tukkeutuneet.
  • Siirrä korkeammalle tai kiinnitä irralliset esineet, jotka saattavat tulvaveden mukana kulkeutuessaan aiheuttaa lisävahinkoja.

• Poista kaivon kannelta roskat ja siivoa kaivon ympäristö oksista ja mätänevistä lehdistä.
• Tarkista kaivon rakenteiden kunto, erityisesti kaivon kannen tiivisteet.
• Poista kaivon sisälle mahdollisesti joutuneet roskat.
• Poista 1/3 kaivon vesitilavuudesta ja anna täyttyä uudelleen.
• Tutkituta kaivovetesi laatu aina ennen käyttöönottoa, jos kaivo on ollut käyttämättä pidemmän aikaa tai jos veden maussa, värissä tai hajussa on selkeitä muutoksia.

Huomioi, että meren läheisyydessä tai saaristossa kaivoa ei kannata koskaan pumpata tyhjäksi, koska suolavesi voi pilata kaivon. Kaivon oma pumppu tai sen tiivisteet eivät välttämättä kestä kaivon pohjalla leijuvaa hiekkaa. Käytä siis tyhjennykseen erillistä puhdasta pumppua.

 

Tietoa pohjavesialueista löydät vesi.fi-sivuston karttapalveluosiosta. Valitse karttakuvan vasemmalta puolelta teemavalikosta “pohjavesialueet” ja kirjoita sen jälkeen etsimäsi paikkakunnan nimi “hae paikka” -kenttään. Pohjavesialueiden rajat ilmestyvät kartalle. Karttakuvaa zoomaamalla voit tarkentaa hakua etsimääsi osoitteeseen.

 

Verkkosivustoltamme löydät Kaivoveden analyysitulkki -palvelun, jonka avulla voit analysoida oman kaivosi veden laatua. Analyysitulkki kertoo onko kaivosi vesi hyvää vai huonoa, mitä haittaa huonosta vedenlaadusta voi seurata, mitkä ovat todennäköisimmät huonon veden laadun syyt ja mitä voit tehdä tilanteen parantamiseksi.

Kaivoveden analyysitulkin löydät täältä.

Lue myös artikkelimme “Kaivo kaipaa huoltoa”.

Verkkosivustoltamme löydät palvelun, jonka avulla voit tutustua kaikkien Suomessa vuonna 2018 toiminnassa olleiden vesihuoltolaitosten perustietoihin sekä valikoituihin tunnuslukuihin. Palvelussa voit etsiä alueellasi toimivia vesihuolto-organisaatioita kunnan nimen mukaan tai organisaation nimellä.

Vesihuoltolaitosten tunnusluvut löydät täältä.