Julkaistu: 14.12.2022
Hauella on liki 700 hammasta
Hauki (Esox lucius) on vesistöjemme toiseksi yleisin kala ahvenen jälkeen ja sitä esiintyy kaikkialla Suomessa niin sisävesissä kuin merialueilla. Hauen tunnistaa helposti sen omalaatuisen ulkonäön vuoksi: hauki on tehokas peto, jolla on voimakas ruumis, pitkät leuat ja valtava kita. Suussaan sillä on lähes 700 terävää hammasta, jotka sijaitsevat leuka- ja suuontelon luissa, kitalaessa sekä kielessä.
Tämän krokotiilimaiseksikin kuvaillun kalan muita strategisia mittoja ovat pituus, joka vaihtelee 40–120 senttimetrin välillä sekä paino, joka puolestaan sijoittuu 0,5 ja 15 kilogramman välimaastoon. Suurimmillaan hauki voi painaa jopa 20 kg. Suurin Suomessa napattu hauki jäi vain hieman alle sen yltäen 18,8 kg painoon. Hauki voi elää jopa 30-vuotiaaksi. Keskimäärin naaraat elävät pidempään ja kasvavat nopeammin ja kookkaammiksi kuin koiraat.
Hauki on petokala poikasesta saakka, jolloin se saattaakin niellä lähes itsensä kokoisia saaliita ja isompanakin suupalat voivat olla kookkaita. Toisia kaloja hauki syö noin 100–150 kappaletta vuodessa. Muiden kalojen lisäksi hauen vatsasta voi löytyä myös sammakoita, vesimyyriä ja linnunpoikasia. Jokunen hauki saattaa itsekin päätyä saaliiksi esimerkiksi minkin, saukon tai kalasääksen toimesta, mutta muuten hauki on ravintoketjunsa huipulla, jossa sitä ei uhkaa muu kuin ihminen.
Hauki onkin maukas ruokakala. Haukea kalastetaan Suomessa vuosittain miljoonia kilogrammoja vaihdellen 6–17 miljoonan kilogramman välillä. Haukea pyydetään ympäri vuoden ja siitä valmistetaan monenlaisia ruokia aina kokonaisista kaloista fileisiin, murekkeisiin ja kalapyöryköihin. Hauki kelpaa hyvin myös joulupöytään ja jouluhauella onkin Suomessa pitkät perinteet. Ruotsin vallan alla kuningasta muistettiin täytetyllä hauella, kun taas nykypäivän Suomessa lahjaksi jouluhauen saa tasavallan presidentti. Mikäli jouluhauki sopisi myös omaan joulupöydän kattaukseen, löytyy resepti täältä.
Lähteet:
Hauki, Esox lucius (LuontoPortti)
Hauki (JärviWiki)
