Ajankohtaisia katsauksia vesitilanteesta

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden korkeustilanne 9.10.2025

Pohjaveden pinnat yhä matalalla maan keskiosan ja Kainuun pienissä esiintymissä

Pienten pohjavesiesiintymien pinnat ovat pääsääntöisesti jo kääntyneet tai ovat kääntymässä syksylle ominaiseen nousuun. Paikoitellen kesäinen pintojen lasku on vasta tasaantunut. Suuremmissa pohjavesimuodostumissa pinnat vielä pääosin laskevat, mutta paikoitellen kääntyneet nousuun.

Pienten pohjavesiesiintymien pinnankorkeudet ovat etelässä pääosin ajankohdalle tavanomaisia tai paikoitellen 25-50 cm keskimääräistä matalampia. Maan keskiosassa pinnankorkeuksissa on huomattavaa alueellista vaihtelua. Pääosin pinnankorkeudet ovat 30-150 cm keskimääräisen alapuolella. Länsirannikolla pinnat ovat pääosin tavanomaisia. Maan pohjoisosan pienten esiintymien pinnankorkeudet ovat enimmäkseen lähellä keskiarvoja tai 20–40 cm niitä ylempänä. Kainuussa pinnat ovat kuitenkin 20–85 cm keskimääräistä matalammalla.

Keskisuurten ja suurten pohjavesimuodostumien pinnankorkeudet ovat maan eteläosassa pääosin lähellä ajankohdan keskiarvoja. Maan kaakkoisosassa esiintyy keskimääräistä 40-50 cm alhaisempia pintoja. Maan keskiosassa pinnat ovat enimmäkseen 10–40 cm keskiarvoja alempana, mutta paikoin pinnat ovat tavanomaisia. Pohjoisessa keskisuurten ja suurten muodostumien pinnat vaihtelevat pääsääntöisesti 20 cm keskiarvojen molemmin puolin.

Pohjaveden pinnat ovat yleensä alimmillaan loppukesästä ja alkusyksystä. Syksyllä pintojen lasku hidastuu ja kääntyy lopulta nousuksi, kun haihdunta vähenee. Pienet pohjavesiesiintymät reagoivat säätilan muutoksiin suurempia muodostumia nopeammin ja voimakkaammin. Siksi pienissä esiintymissä sijaitsevat kaivot ovat herkimpiä kuivumaan kesäisin, mutta ne myös täydentyvät nopeimmin syksyn sateiden myötä.

Pohjavesitilanne antaa yleiskuvan pohjavesien korkeuksista

Pohjavesitilanne perustuu eri puolilla Suomea sijaitsevilla seuranta-asemilla tehtäviin pohjaveden pinnankorkeusmittauksiin. Mahdollisimman luonnontilaisille alueille perustetut asemat edustavat erilaisia ilmasto- ja maaperäolosuhteita. Seurantaverkosto on harva ja siksi on tärkeää huomata, että tilanne voi vaihdella paljonkin paikallisista olosuhteista riippuen. Paras paikallinen pohjavesitieto löytyy vesilaitoksilta, vesiosuuskunnilta sekä kaivon käyttäjiltä. Havainnot voivat poiketa myös kartalla esitetyistä vesistömallin laskemista arvoista.

Paikalliset havaitsijat tekevät pohjaveden pinnankorkeusmittauksia maahan pystysuoraan asennetuista havaintoputkista kaksi kertaa kuukaudessa. Useilla pohjavesiasemilla pinnankorkeutta mitataan myös automaattilaitteilla. Mittaustulokset esitetään korkeuksina merenpinnasta N2000-järjestelmässä ja tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämään pohjavesirekisteriin (POVET).

Lisätietoa

Pohjavesiaineistot avoimissa ympäristötietojärjestelmissä (Hertta-palvelu)

https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat

Miksi pohjavesi on tärkeää?

Pohjavedet muodostavat toiseksi suurimman makean veden varaston maapallolla jäätiköiden jälkeen. Suomessa on väestömäärään nähden runsaasti laadukasta pohjavettä ja se on helposti käytettävissä. Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 % on pohjavettä.

Mitä pohjavesi on?

Pohjavedellä tarkoitetaan kaikkea maanpinnan alapuolella olevaa vettä, joka täyttää kokonaan maaperän ontelot ja kallioperän halkeamat. Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin. Pohjavesi puhdistuu epäpuhtauksista, kun se suodattuu maakerrosten läpi. Siksi se sopii hyvin juomavedeksi. Osa talousvetenä käytetystä vedestä on tekopohjavettä: maahan keinotekoisesti imeytettyä pintavettä. Suomessa pohjavesi uusiutuu nopeasti. Muualla maailmassa uusiutumisnopeus vaihtelee suuresti.

Missä pohjavettä on?

Erityisen runsaasti pohjavettä muodostuu alueilla, joissa on hiekka- ja soramuodostumia. Siellä vesi pääsee imeytymään maahan parhaiten. Paljon pohjavettä sisältäviä alueita kutsutaan pohjavesialueiksi. Pohjaveden pinnankorkeuteen vaikuttavat maantieteellinen sijainti, maalajit, vuodenajat, sääolot ja ihmisen toiminta. Pohjaveden pinta sijaitsee yleensä 2–5 metrin syvyydessä maanpinnan alapuolella, hiekka- ja soramuodostumien keskiosissa huomattavasti syvemmällä. Jos käytössäsi on kaivo, näet pohjaveden pinnankorkeuden sieltä. Lähde on paikka, jossa pohjavettä pulppuaa maan pinnalle.

Pohjavesi ja vuodenajat

Pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee luonnollisesti vuodenaikojen mukaan. Lisäksi vaihtelu on erilaista eri osissa maata vuodenaikojen pituudesta johtuen. Talvella pohjaveden määrä vähenee, koska sade on pääosin lunta ja routa estää veden imeytymisen maaperään. Myös kesällä pohjaveden pinta usein laskee, koska kasvillisuus käyttää vettä ja sitä haihtuu runsaasti. Pitkään jatkuva kuivuus niin ikään vähentää pohjaveden määrää. Eniten uutta pohjavettä muodostuu keväällä lumien sulaessa sekä syksyllä syyssateiden aikana.

Lisää pohjavedestä

2.12.2019

Pohjavesi ja tekopohjavesi

1.10.2019

Riittääkö pohjavettä?

Hanasta lasketaan juomavettä kädessä olevaan lasiin.

1.10.2019

Mistä hanavesi tulee?

19.1.2021

Ilmastonmuutos vaikuttaa pohjaveden laatuun

19.1.2021

Rannikon sulfaattimaiden herkät pohjavedet

Tiesitkö tämän pohjavedestä

Pohjavesialueet ja pohjaveden määrä

Pohjavesialueet on rajattu pohjaveden laatuun ja muodostumiseen vaikuttavien tekijöiden mukaan. Eniten pohjavesialueita on Lapissa, vähiten Ahvenanmaalla ja Savossa. Kaikkiaan vedenottoon sopivia pohjavesialueita on Suomessa noin 3 900. Arvioidaan, että pohjavesialueilla muodostuu vettä noin 5,4 miljoonaa kuutiota vuorokaudessa. Pohjavettä käytetään noin 0,7 miljoonaa kuutiota vuorokaudessa. Pohjaveden määrää vähentävät esimerkiksi kuivuus, pohjaveden runsas käyttö ja maaperän voimallinen muokkaus.

Voiko pohjavettä olla liikaa?

Pohjaveden luontainen pinnankorkeuden vaihtelu on hidasta. Muutos vuodenaikojen välillä on yleensä puolesta metristä metriin. Pohjaveden pinta on korkeimmillaan keväällä lumien sulamisen jälkeen. Jos pohjaveden pinta nousee liikaa, pohjavettä pääsee uusiin maakerroksiin. Näissä olevat mahdolliset haitta-aineet lähtevät tällöin liikkeelle. Pohjaveden pinnan vaihtelu on tärkeää ottaa huomioon kaivon paikkaa valittaessa. Muuten pohjaveden pinta voi nousta maanpinnan yläpuolelle ja kaivoon huuhtoutuu pohjavettä pilaavia aineksia.

Pohjaveden laatu

Suomessa luonnontilainen pohjavesi on laadultaan yleensä hyvää. Siksi pohjavettä käytetään paljon talousvetenä. Laadultaan ja antoisuudeltaan parhaat pohjavesivarat sijaitsevat hiekka- ja soramuodostumissa. Pohjaveden laatuun vaikuttavat muun muassa vuodenajat, maa- ja kallioperän laatu, sääolot sekä ihmisen toiminta. Kemikaalit ja muut vaaralliset aineet esimerkiksi teollisuudesta ja maataloudesta sekä maankaivuu, hiekan- ja soranotto, kaivostoiminta ja soiden ojitukset uhkaavat pohjaveden laatua.

Pohjaveden suojelu

Pohjavettä käytetään entistä enemmän, ja tieto riskitekijöistä on lisääntynyt. Tämä on kasvattanut pohjavesien ja pohjavesialueiden suojelun tarvetta. Epäpuhtauksien ja haitta-aineiden pääsyä pohjavesiin pyritään estämään muun muassa lainsäädännöllisin keinoin. Tavoitteena on pitää pohjaveden määrä ja laatu hyvänä, vähentää jo tapahtunutta pilaantumista sekä edistää vesivarojen kestävää käyttöä. Likaantuneen pohjaveden puhdistaminen on erittäin vaikeaa, kallista ja aikaa vievää.

Pohjavesi ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos lisää erilaisia sään ääri-ilmiöitä. Aiempaa kuivemmat ja kuumemmat kesät vähentävät pohjavesivarastoja. Kevään aikaistuminen tarkoittaa sitä, ettei sulamisvesien täydentävä vaikutus riitä yhtä pitkälle kuin ennen. Myös lisääntynyt haihdunta ja pidentynyt kasvukausi vähentävät pohjaveden määrää. Entistä sateisemmat ja pidemmät syysjaksot sekä leudot, vesisateiset talvet sen sijaan täydentävät pohjavesivarastoja. Rankkasateet ja tulvat voivat huuhtoa epäpuhtauksia pohjavesiin.