Julkaistu: 19.1.2021

Rannikon sulfaattimaiden herkät pohjavedet

Suomen rannikolla on paljon niin sanottuja happamia sulfaattimaita. Näilläkin alueilla pohjavesi voi olla hyvää ja raikasta. Veden laatu heikkenee kuitenkin herkästi, jos pohjaveden pinta laskee poikkeuksellisen kuivan jakson aikana.

Happamat sulfaattimaat ovat entistä merenpohjaa. Meressä eläneet bakteerit hajottivat pohjaan vajonneita kuolleita merieliöitä ja kuluttivat samalla happea. Pohjaan syntyi näin hapettomia kerroksia, jotka sisältävät rikin ja raudan yhdisteitä. Nyt nämä kerrostumat sijaitsevat kuivalla maalla.

Happamia sulfaattimaita on eniten Pohjanlahden laajoilla maankohoamisrannikoilla, mutta myös muilla matalilla rannikkoalueilla. Niiden hapettomat kerrokset ovat normaalisti pohjaveden pinnan alapuolella, eikä niistä synny ongelmia ympäristölle. Myös pohjavesi on aivan kelpoa juotavaksi.

Tilanne muuttuu, jos pohjaveden pinta laskee. Silloin rikkiä ja rautaa sisältävät yhdisteet pääsevät kosketuksiin maassa olevan ilman kanssa. Alkaa monimutkainen tapahtumaketju, jonka tuloksena syntyy muun muassa rikkihappoa. Pohjavesi muuttuu happamammaksi ja sen rautapitoisuus kasvaa. Pohjaveteen voi tulla myös haitallisia määriä alumiinia ja raskasmetalleja. Jos tällaista pohjavettä purkautuu järviin ja jokiin, voi syntyä kalakuolemia.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja pohjaveden pintojen lasku ovatkin erityinen riski juuri happamilla sulfaattimailla.

Kuva: © Tiina Tuomaala, Vastavalo

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE