Jätä oma havaintosi-ikoni Jätä oma havaintosi

Sinilevätilannekartta esittää pistemäisinä havaintoina sinilevätilanteen noin 400 havaintopaikalta, joista pääosa on yleisillä uimarannoilla. Tilanne arvioidaan havaintopaikoilla kerran viikossa. Myös kansalaiset voivat ilmoittaa sinilevähavaintoja ja perustaa omia havaintopaikkoja havaintolähetin kautta. Huomaa, että havaintopaikan sinilevätilanne voi muuttua nopeasti esimerkiksi säätilanteen mukaan. Sinilevät voivat tuottaa erilaisia levämyrkkyjä. Sinileväpitoisessa vedessä ei pidä uida eikä päästää siihen myöskään kotieläimiä.

Sinilevätilanne 18.7.2024

Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla ja avomerialueilla, mutta sisävesillä tilanne on ajankohdalle tyypillinen. Rannikkoalueilla sinilevää on havaittu erityisesti Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikoilla. Avomerialueella sinilevää esiintyy runsaasi koko Suomenlahden alueella.

Valtakunnallisen sinileväseurannan havaintojen määrä sisävesillä ei ole juuri muuttunut viime viikosta, ja sinilevätilanne on tällä hetkellä ajankohdalle tyypillinen. Sinilevää esiintyy Etelä-Suomen lisäksi myös eri puolella Keski-Suomea. Kymmenellä valtakunnallisen sinileväseurannan havainnointipaikalla on havaittu runsaasti sinilevää, ja hieman sinilevää on havaittu 27:llä havainnointipaikalla. Nämä havainnot ulottuvat Etelä-Suomesta eteläiseen Lappiin asti. Kuluvalla viikolla millään valtakunnallisen seurannan havaintopaikalla ei ole havaittu erittäin runsaasti levää.

Rannikkoalueen sinilevähavaintojen määrä on kasvanut viime viikkoon nähden. Sinilevää on havaittu 29:llä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla. Niistä kymmenessä paikassa havaittiin runsaasti sinilevää ja 19 paikassa hieman sinilevää. Sinilevää havaittiin lähinnä Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikolla, mutta havaintoja tehtiin myös Satakunnan, Pohjamaan sekä Pohjois-Pohjanmaan rannikoilla.

Sinilevän määrä  on runsastunut myös avomerialueilla viime viikkoon verrattuna. Sinilevän määrä on kasvanut erityisesti Saaristomerellä ja Selkämeren eteläosissa. Esiintymiä on edelleen runsaasti koko Suomenlahdella.

Virallisen seurannan lisäksi tietoa sinilevätilanteesta saadaan myös kansalaisilta. Kuluvalla viikolla Järvi-meriwikin ja Vesi.fi:n kautta saatiin yhteensä noin 110 kansalaishavaintoa, ja näistä yhteensä noin 70:ssä havaittiin sinilevää.

Mitä jokaisen tulee tietää sinilevästä

Sinilevät ovat yleensä runsaimmillaan keski- ja loppukesällä. Suuret sinilevämassat ovat merkkejä siitä, että vesistö on rehevöitynyt. Sinileväkukinnat haittaavat virkistyskäyttöä ja ne voivat tuottaa levämyrkkyjä. Sinilevä on hyvä oppia tunnistamaan, ja sitä kannattaa varoa.

Tunnista sinilevä

Sinilevä näkyy vedessä yleensä pieninä vihertävinä hippuina. Sitä ei pysty nostamaan kepillä kuten rihmamaisia viherleviä. Sinilevää voi kertyä pinta- tai rantaveteen paksuksi puuroksi. Hyvä tunnistuskeino on seisottaa vettä juomalasissa. Jos levähituset nousevat tunnin kuluessa pintaan, ne ovat sinilevää. Siitepölystä sinilevän erottaa ajankohta: siitepölyä on alkukesällä, sinilevää keski- ja loppukesällä.

Miksi pitää varoa?

Osa sinilevistä on myrkyllisiä, mutta myrkyllisiä leviä ei pysty silmämääräisesti erottamaan myrkyttömistä. Siksi kaikkea sinilevää pitää varoa. Leväistä vettä ei saa niellä eikä käyttää löylyvetenä. Myös uimista pitää välttää, samoin veden käyttöä syötävien kasvien kasteluun. Älä päästä koiria tai muita kotieläimiä juomaan sinileväpitoista vettä tai polskuttelemaan siinä. Eläimetkin voivat sairastua levämyrkyistä tai jopa kuolla niihin.

Missä ja koska?

Sinilevää esiintyy erityisesti rehevöityneissä järvissä. Itämeressä sinileväkukintoja esiintyy yleisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Sinilevät alkavat lisääntyä, kun vesi keskikesällä lämpenee. Heinä-elokuussa voi syntyä nopeasti suuria levämassoja, jotka tyynellä säällä nousevat pintaan leväkukinnoiksi. Ilmoita sinilevähavainnoistasi vesi.fi:n karttapalvelussa tai järvi-meriwikissä!

Tiesitkö tämän sinilevästä