Sinilevätilannekartta esittää pistemäisinä havaintoina sinilevätilanteen noin 400 havaintopaikalta, joista pääosa on yleisillä uimarannoilla. Tilanne arvioidaan havaintopaikoilla kerran viikossa. Myös kansalaiset voivat ilmoittaa sinilevähavaintoja ja perustaa omia havaintopaikkoja havaintolähetin kautta. Huomaa, että havaintopaikan sinilevätilanne voi muuttua nopeasti esimerkiksi säätilanteen mukaan. Sinilevät voivat tuottaa erilaisia levämyrkkyjä. Sinileväpitoisessa vedessä ei pidä uida eikä päästää siihen myöskään kotieläimiä.

Sinilevätilanne 10.6.2021

Sinilevätilanne rauhallinen, järvillä ja merialueilla yksittäisiä sinilevähavaintoja

Järvillä sinilevähavainnot ovat jonkin verran lisääntyneet edellisviikkoon verrattuna, mutta runsaita sinileväkukintoja ei ole havaittu. Merialueilla on tehty muutamia sinilevähavaintoja Saaristomerellä sekä Suomenlahden ja eteläisen Selkämeren rannikolla. Sekä järvi- että merialueilla esiintyy paikoitellen siitepölyä, joka muistuttaa erehdyttävästi sinilevää.

Sinilevähavainnot lisääntyneet hieman järvillä

Sisävesillä sinilevähavainnot ovat jonkin verran lisääntyneet. Sinilevää on havaittu vähän kuudella havaintopaikalla, mutta runsaita tai erittäin runsaita sinilevähavaintoja ei ole vielä tehty. Lisäksi kansalaisilta on tullut kaksi sinilevähavaintoa. Vaikka havainnot ovat lisääntyneet, tilanne on silti ajankohdalle tyypillinen. Vedessä voi edelleen olla suuria määriä männyn ja kuusen siitepölyä.

Helteinen sää on lämmittänyt järvien lämpötilat Etelä- ja Keski-Suomen alueella yli 20 asteen. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla veden lämpötilat ovat 15–18 astetta ja aivan pohjoisimmassa Suomessakin yli 10 astetta. Järvien pintavesien lämpötilat ovat jopa 4–5 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä.

“Järvillä sinilevää tavataan runsaimmillaan heinä-elokuussa. Jos lämmin ja tyyni sää jatkuu, riski sinileväkukintojen esiintymiselle kasvaa”, kertoo korkeakouluharjoittelija Jere Laine Suomen ympäristökeskuksesta.

Merialueilla muutamia sinilevähavaintoja rannikolla ja saaristossa

Suomen avomerialueilla ei ole havaittu sinileväkukintoja, mutta Saaristomerellä sekä Suomenlahden ja eteläisen Selkämeren rannikolla on ollut yksittäisiä paikallisia vähäisiä sinileväesiintymiä. Sen sijaan kaikilla avomerialueilla, Saaristomerellä ja eri puolilla rannikkoa on laajoilla alueilla siitepölyä. Siitepöly näkyy veden pinnalla vaaleina kiehkuroina ja lauttamaisina alueina erityisesti rannoilla.

”Tilanne on alkukesälle tavanomainen. Tällä hetkellä merialueilla vettä värjää lähinnä siitepöly, mutta kaikkiin veden värjäytymiin tulle suhtautua asianmukaisella varovaisuudella. Sinilevän voi erottaa siitepölystä vain mikroskooppitutkimuksella”, muistuttaa tutkija Heidi Hällfors Suomen ympäristökeskuksesta.

Meriveden pintalämpötila on Ilmatieteen laitoksen Meripalvelujen mukaan Perämerellä 12–17 °C, Selkämerellä 13–17 °C, Saaristomerellä 15–19 °C ja Suomenlahdella 15–18 °C. Veden pintalämpötilat ovat kuluneen viikon aikana siis nousseet hyvinkin nopeasti. Lämmennyt kerros on kuitenkin ohut ja ainakin Pohjanlahdella tuuli aiheuttanee sekoittumista loppuviikkona.

Sääolosuhteet vaikuttavat suuresti sinilevien runsastumiseen, joten tyynellä säällä ja veden lämmetessä paikallinen sinileväkukinta voi kehittyä nopeastikin. Runsaimmin sinileviä esiintyy Itämerellä yleensä vasta heinä- ja elokuussa.

Lisää tietoa sinilevätilanteesta

Mitä jokaisen tulee tietää sinilevästä

Sinilevät ovat yleensä runsaimmillaan keski- ja loppukesällä. Suuret sinilevämassat ovat merkkejä siitä, että vesistö on rehevöitynyt. Sinileväkukinnat haittaavat virkistyskäyttöä ja ne voivat tuottaa levämyrkkyjä. Sinilevä on hyvä oppia tunnistamaan, ja sitä kannattaa varoa.

Tunnista sinilevä

Sinilevä näkyy vedessä yleensä pieninä vihertävinä hippuina. Sitä ei pysty nostamaan kepillä kuten rihmamaisia viherleviä. Sinilevää voi kertyä pinta- tai rantaveteen paksuksi puuroksi. Hyvä tunnistuskeino on seisottaa vettä juomalasissa. Jos levähituset nousevat tunnin kuluessa pintaan, ne ovat sinilevää. Siitepölystä sinilevän erottaa ajankohta: siitepölyä on alkukesällä, sinilevää keski- ja loppukesällä.

Miksi pitää varoa?

Osa sinilevistä on myrkyllisiä, mutta myrkyllisiä leviä ei pysty silmämääräisesti erottamaan myrkyttömistä. Siksi kaikkea sinilevää pitää varoa. Leväistä vettä ei saa niellä eikä käyttää löylyvetenä. Myös uimista pitää välttää, samoin veden käyttöä syötävien kasvien kasteluun. Älä päästä koiria tai muita kotieläimiä juomaan sinileväpitoista vettä tai polskuttelemaan siinä. Eläimetkin voivat sairastua levämyrkyistä tai jopa kuolla niihin.

Missä ja koska?

Sinilevää esiintyy erityisesti rehevöityneissä järvissä. Itämeressä sinileväkukintoja esiintyy yleisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Sinilevät alkavat lisääntyä, kun vesi keskikesällä lämpenee. Heinä-elokuussa voi syntyä nopeasti suuria levämassoja, jotka tyynellä säällä nousevat pintaan leväkukinnoiksi. Ilmoita sinilevähavainnoistasi vesi.fi:n karttapalvelussa tai järvi-meriwikissä!

Tiesitkö tämän sinilevästä