Ajankohtaisia katsauksia vesitilanteesta
Valitse tilannekatsaus
Sinilevätilanne
Sinilevätilanne karttapalvelussa
Jätä oma havaintosiSinilevätilannekartta esittää pistemäisinä havaintoina sinilevätilanteen noin 400 havaintopaikalta, joista pääosa on yleisillä uimarannoilla. Tilanne arvioidaan havaintopaikoilla kerran viikossa. Myös kansalaiset voivat ilmoittaa sinilevähavaintoja ja perustaa omia havaintopaikkoja havaintolähetin kautta. Huomaa, että havaintopaikan sinilevätilanne voi muuttua nopeasti esimerkiksi säätilanteen mukaan. Sinilevät voivat tuottaa erilaisia levämyrkkyjä. Sinileväpitoisessa vedessä ei pidä uida eikä päästää siihen myöskään kotieläimiä.
Sinilevätilanne 8.8.2024
Sinilevää on havaittu hieman enemmän sisävesillä ja rannikkoalueilla kuin viime viikolla. Sisävesillä havaintoja on etenkin maan etelä- ja länsiosissa, sekä ripotellen pitkin keskistä Suomea. Myös Lounais-Suomen rannikolla on havaittu sinilevää hieman enemmän kuin viime viikolla. Avomerellä kukinnat ovat voimistuneet Saaristomeren eteläpuolella.
Voimakkaiden paikallisten sateiden vesistöihin tuomat ravinteet ja tyyntynyt tuuli ovat paikoin lisänneet sinileväkukintoja järvillä. Sinilevää on havaittu sisävesillä viime viikkoon verrattuna hieman useammalla valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla. Havaintoja on hieman enemmän kuin tyypillisesti loppukesällä. Erittäin runsaasti sinilevää on havaittu neljällä havaintopaikalla Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa sekä Päijät-Hämeessä. 16 havaintopaikalla on havaittu runsaasti sinilevää, ja hieman sinilevää on havaittu 36 havaintopaikalla. Sinilevähavaintoja on tehty lähinnä maan etelä-, keski- ja länsiosissa, ja pohjoisimmat yksittäiset havainnot on tehty Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa.
Myös rannikkoalueilla sinilevän määrä on hieman lisääntynyt viime viikosta. Sinilevää on havaittu 23:lla valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla, joista kahdella havaintopaikalla Varsinais-Suomessa on havaittu erittäin runsaasti levää. Neljällä havaintopaikalla havaittiin runsaasti sinilevää ja 17 paikalla hieman sinilevää. Sinilevää havaittiin lähinnä Varsinais-Suomen rannikolla, mutta yksittäisiä havaintoja tehtiin myös Uudenmaan, Kymenlaakson, Satakunnan sekä Pohjanmaan rannikoilla.
Avomerialueilla sinilevätilanne on säilynyt pääosin viime viikon kaltaisena, mutta Saaristomeren eteläpuolella kukinnat ovat voimistuneet. Saaristomerellä levä on pääosin veteen sekoittuneena, mutta paikallisia pintalauttoja voi esiintyä. Länsirannikolla veteen sekoittunutta levää on runsaimmin Uudenkaupungin ja Rauman välisellä alueella sekä Korsnäsin edustalla.
Suomenlahdella levää on veteen sekoittuneena Inkoon ja Porkkalan avomerialueilla ja pintalauttoina Itäisellä Suomenlahdella Suursaaren ympäristössä. Eniten sinilevää kuluvalla viikolla on havaittu Saaristomeren eteläpuolella ja Kemiönsaaren kohdalta aina Ahvenanmaan saaristoon saakka. Alueella on sinilevää sekä veteen sekoittuneena että pintalauttoina.
Virallisen seurannan lisäksi tietoa sinilevätilanteesta saadaan myös kansalaisilta. Kuluvalla viikolla Järvi-meriwikin ja Vesi.fi:n kautta saatiin yhteensä yli 80 kansalaishavaintoa. Näistä 64:ssä havaittiin sinilevää.
Suomen ympäristökeskuksen laatimien sinilevätilanteen viikkokatsausten julkaisu päättyy tältä vuodelta 8.8., mutta valtakunnallinen sinileväseuranta jatkuu 30.9. asti. Sinilevää esiintyy sisävesi- ja merialueilla tyypillisesti vielä pitkälle syksyyn. Suomen ympäristökeskus tiedottaa jatkossa sinilevätilanteesta tarvittaessa. Tämän kesän sinileväseurannan yhteenveto julkaistaan 29.8.2024.
Mitä jokaisen tulee tietää sinilevästä
Sinilevät ovat yleensä runsaimmillaan keski- ja loppukesällä. Suuret sinilevämassat ovat merkkejä siitä, että vesistö on rehevöitynyt. Sinileväkukinnat haittaavat virkistyskäyttöä ja ne voivat tuottaa levämyrkkyjä. Sinilevä on hyvä oppia tunnistamaan, ja sitä kannattaa varoa.
Tunnista sinilevä
Sinilevä näkyy vedessä yleensä pieninä vihertävinä hippuina. Sitä ei pysty nostamaan kepillä kuten rihmamaisia viherleviä. Sinilevää voi kertyä pinta- tai rantaveteen paksuksi puuroksi. Hyvä tunnistuskeino on seisottaa vettä juomalasissa. Jos levähituset nousevat tunnin kuluessa pintaan, ne ovat sinilevää. Siitepölystä sinilevän erottaa ajankohta: siitepölyä on alkukesällä, sinilevää keski- ja loppukesällä.
Miksi pitää varoa?
Osa sinilevistä on myrkyllisiä, mutta myrkyllisiä leviä ei pysty silmämääräisesti erottamaan myrkyttömistä. Siksi kaikkea sinilevää pitää varoa. Leväistä vettä ei saa niellä eikä käyttää löylyvetenä. Myös uimista pitää välttää, samoin veden käyttöä syötävien kasvien kasteluun. Älä päästä koiria tai muita kotieläimiä juomaan sinileväpitoista vettä tai polskuttelemaan siinä. Eläimetkin voivat sairastua levämyrkyistä tai jopa kuolla niihin.
Missä ja koska?
Sinilevää esiintyy erityisesti rehevöityneissä järvissä. Itämeressä sinileväkukintoja esiintyy yleisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Sinilevät alkavat lisääntyä, kun vesi keskikesällä lämpenee. Heinä-elokuussa voi syntyä nopeasti suuria levämassoja, jotka tyynellä säällä nousevat pintaan leväkukinnoiksi. Ilmoita sinilevähavainnoistasi vesi.fi:n karttapalvelussa tai järvi-meriwikissä!
Lisää sinilevästä
Tiesitkö tämän sinilevästä
