Jätä oma havaintosi-ikoni Jätä oma havaintosi

Sinilevätilannekartta esittää pistemäisinä havaintoina sinilevätilanteen noin 400 havaintopaikalta, joista pääosa on yleisillä uimarannoilla. Tilanne arvioidaan havaintopaikoilla kerran viikossa. Myös kansalaiset voivat ilmoittaa sinilevähavaintoja ja perustaa omia havaintopaikkoja havaintolähetin kautta. Huomaa, että havaintopaikan sinilevätilanne voi muuttua nopeasti esimerkiksi säätilanteen mukaan. Sinilevät voivat tuottaa erilaisia levämyrkkyjä. Sinileväpitoisessa vedessä ei pidä uida eikä päästää siihen myöskään kotieläimiä.

Sinilevätilanne 31.8.2023

Sinilevätilanne rauhoittunut merellä ja järvillä

Sinilevien määrä merialueilla ja järvillä on vähentynyt selvästi kuluvalla viikolla. Sisävesillä ja rannikolla ei ole enää tehty havaintoja erittäin runsaista sinileväkukinnoista. Sinilevää voi edelleen esiintyä myöhemmin syksyllä säiden viiletessä, mutta kukinnat eivät yleensä ole yhtä voimakkaita kuin kesäaikaan. Suomen ympäristökeskuksen viikoittainen tiedotus valtakunnallisesta sinilevätilanteesta päättyy tältä kesältä tänään.

Sekä sisävesillä että merialueilla sinilevätilanne on tällä hetkellä ajankohdalle tyypillinen. Valtakunnallisen sinileväseurannan järvihavaintopaikoilla erittäin runsaita sinileväkukintoja ei ole enää havaittu. Kuluvalla viikolla runsaasti sinilevää on esiintynyt kymmenellä ja hieman sinilevää 31 järvihavaintopaikalla lähes koko maassa pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta.

Myöskään rannikkohavaintopaikoilla ei ole enää havaittu erittäin runsaita sinileväkukintoja. Rannikkoalueilla runsaasti sinilevää on havaittu vain yhdellä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla lounaisrannikolla. Hieman sinilevää esiintyy edelleen 14:llä lounaisrannikon ja eteläisen rannikkoalueen havaintopaikalla.

Kansalaisilta on vielä kuluvan viikon aikana tullut 21 havaintoa, joista seitsemässä on havaittu sinilevää.

Avomerialueilla sinilevä on vähentynyt selvästi. Sinilevää on havaittavissa vähäisiä määriä veteen sekoittuneena Ahvenanmerellä ja Suomenlahden itäisimmissä osissa.

Tuulet voivat ajaa sinilevälauttoja rannoille, jossa sinilevämassa kuolee ja hajoaa. Hajoava sinilevämassa saattaa muuttua siniseksi tai turkoosiksi. Hajotessaan voimakkaat sinileväkukinnat voivat myös tuottaa epämiellyttävää hajua ympäristöönsä.

Sinileväkukintoja voi esiintyä vielä myöhemminkin syksyllä, mutta sään viiletessä sinileväkukinnat eivät enää yleensä ole yhtä voimakkaita kuin kesällä lämpimän veden aikaan.

Suomen ympäristökeskuksen viikoittainen tiedotus valtakunnallisesta sinilevätilanteesta päättyy tältä kesältä tänään. Kooste kesän sinilevätilanteesta julkaistaan ensi viikolla.

Mitä jokaisen tulee tietää sinilevästä

Sinilevät ovat yleensä runsaimmillaan keski- ja loppukesällä. Suuret sinilevämassat ovat merkkejä siitä, että vesistö on rehevöitynyt. Sinileväkukinnat haittaavat virkistyskäyttöä ja ne voivat tuottaa levämyrkkyjä. Sinilevä on hyvä oppia tunnistamaan, ja sitä kannattaa varoa.

Tunnista sinilevä

Sinilevä näkyy vedessä yleensä pieninä vihertävinä hippuina. Sitä ei pysty nostamaan kepillä kuten rihmamaisia viherleviä. Sinilevää voi kertyä pinta- tai rantaveteen paksuksi puuroksi. Hyvä tunnistuskeino on seisottaa vettä juomalasissa. Jos levähituset nousevat tunnin kuluessa pintaan, ne ovat sinilevää. Siitepölystä sinilevän erottaa ajankohta: siitepölyä on alkukesällä, sinilevää keski- ja loppukesällä.

Miksi pitää varoa?

Osa sinilevistä on myrkyllisiä, mutta myrkyllisiä leviä ei pysty silmämääräisesti erottamaan myrkyttömistä. Siksi kaikkea sinilevää pitää varoa. Leväistä vettä ei saa niellä eikä käyttää löylyvetenä. Myös uimista pitää välttää, samoin veden käyttöä syötävien kasvien kasteluun. Älä päästä koiria tai muita kotieläimiä juomaan sinileväpitoista vettä tai polskuttelemaan siinä. Eläimetkin voivat sairastua levämyrkyistä tai jopa kuolla niihin.

Missä ja koska?

Sinilevää esiintyy erityisesti rehevöityneissä järvissä. Itämeressä sinileväkukintoja esiintyy yleisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Sinilevät alkavat lisääntyä, kun vesi keskikesällä lämpenee. Heinä-elokuussa voi syntyä nopeasti suuria levämassoja, jotka tyynellä säällä nousevat pintaan leväkukinnoiksi. Ilmoita sinilevähavainnoistasi vesi.fi:n karttapalvelussa tai järvi-meriwikissä!

Tiesitkö tämän sinilevästä