Jätä oma havaintosi-ikoni Jätä oma havaintosi

Sinilevätilannekartta esittää pistemäisinä havaintoina sinilevätilanteen noin 400 havaintopaikalta, joista pääosa on yleisillä uimarannoilla. Tilanne arvioidaan havaintopaikoilla kerran viikossa. Myös kansalaiset voivat ilmoittaa sinilevähavaintoja ja perustaa omia havaintopaikkoja havaintolähetin kautta. Huomaa, että havaintopaikan sinilevätilanne voi muuttua nopeasti esimerkiksi säätilanteen mukaan. Sinilevät voivat tuottaa erilaisia levämyrkkyjä. Sinileväpitoisessa vedessä ei pidä uida eikä päästää siihen myöskään kotieläimiä.

Sinilevätilanne 30.6.2022

Helteet ovat lisänneet merien sinilevähavaintoja, järvien tilanne pysynyt vakaana

Vesistöt ovat lämmenneet helteiden seurauksena, mikä on johtanut sinilevähavaintojen lisääntymiseen merialueilla. Sinilevähavainnot ovat runsastuneet erityisesti Saaristomerellä sekä Gotlannin pohjoispuolella. Poikkeuksellisen lämpimistä järvivesistä huolimatta sisävesien sinilevätilanne on pysynyt varsin vakaana.

Järvillä sinilevätilanne edelleen ajankohdalle tyypillinen

Lämmin sää ei ole pelätyllä tavalla lisännyt sinileväkukintoja sisävesillä. Valtakunnallisesti sinileväseurannan havaintopaikoilla tilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen, mutta alueellisia eroja löytyy. Paikallisesti sinileväkukinnat ovat jopa vähentyneet havaintopaikoilla mm. Kaakkois-Suomen ja Pirkanmaan alueilla. Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla sinileväkukintoja ei juurikaan esiinny. Sen sijaan Pohjois-Karjalan, Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla sinileväkukintoja on havaittu ajankohtaan nähden hieman enemmän.

Valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikoilla runsaasti sinilevää on toistaiseksi havaittu vain kolmella havaintopaikalla ja hieman sinilevää on havaittu 27 havaintopaikalla. Lisäksi tietoa sinilevätilanteesta on saatu myös kansalaisilta. Kuluneella viikolla kansalaisilta on tullut 95 havaintoa, joista 56:ssa havaittiin kukintoja.

Lämpimän sään jatkuessa sinileväkukintojen riski kasvaa edelleen. Toisinaan epävakaampikin sää voi lisätä sinileväkukintoja.

“Pitkään jatkuvat sateet, rankat sadekuurot tai voimakkaat tuulet voivat tuoda lisää ravinteita sinilevien käyttöön lisäten sinileväkukintojen riskiä”, kertoo erikoistutkija Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskuksesta.

Järvivesien pintalämpötilat ovat koko Suomessa useita asteita pitkänajan keskiarvoa lämpimämpiä. Etelä- ja Keski-Suomessa järvien lämpötila on 20-24 astetta ja Pohjois-Suomessa pääosin 16-20 astetta.

Merialueilla sinilevähavainnot lisääntyneet

Hellejakso on luonut rannikolla sekä avomerellä suotuisat olosuhteet sinilevän kehittymiselle. Erityisesti Saaristomeren rannikkoalueelta on tehty edellisviikkoon verrattuna enemmän sinilevähavaintoja. Myös Suomenlahden, Selkämeren ja Perämeren rannikkoalueilta on paikoittain havaittu sinilevää. Sinilevää on havaittu sekä pieniä että runsaampiakin määriä.

Itämeren pääaltaan avomerialueilla levää esiintyy runsaasti, etenkin Gotlannin pohjoispuolisilla alueilla. Suomenlahdella on havaittavissa jo jonkin verran pintakukintaa sekä laajalti veteen sekoittunutta sinilevää Suursaaren ja Saaristomeren välisellä avomerialueella. Myös Saaristomeren eteläpuolisella alueella esiintyy veteen sekoittunutta sinilevää. Selkämeren ja Perämeren avomerialueilla sinilevää sen sijaan ei ole havaittavissa.

Vedessä voi paikoin edelleen esiintyä siitepölyä, joka näyttää erehdyttävästi sinilevältä. Siitepölyä esiintyy erityisesti alkukesällä. Kaikkiin veden värjäytymiin tulee suhtautua asianmukaisella varovaisuudella, koska sinilevän voi erottaa siitepölystä varmasti vain mikroskooppitutkimuksella.

SYKEssä seurataan kesällä levätilannetta päivittäin satelliittikuvien avulla. Suomen ympäristöhallinnossa ensimmäiset sinilevän satelliittihavainnot tehtiin jo 30 vuotta sitten. Nykyisin levän havainnointiin sopivia satelliitteja on useita, ja kuvien tarkkuus on huomattavasti parantunut. Satelliittihavainnot ovat kaikkien saatavilla TARKKA-palvelussa.

Merivesi on edelleen lämmennyt edellisviikosta. Ilmatieteen laitoksen Meripalvelujen mukaan meriveden pintalämpötila on Perämerellä 14–17 astetta, Selkämerellä 17–19 astetta, Saaristomerellä 21–22 astetta ja Suomenlahdella 16–18 astetta.

Mitä jokaisen tulee tietää sinilevästä

Sinilevät ovat yleensä runsaimmillaan keski- ja loppukesällä. Suuret sinilevämassat ovat merkkejä siitä, että vesistö on rehevöitynyt. Sinileväkukinnat haittaavat virkistyskäyttöä ja ne voivat tuottaa levämyrkkyjä. Sinilevä on hyvä oppia tunnistamaan, ja sitä kannattaa varoa.

Tunnista sinilevä

Sinilevä näkyy vedessä yleensä pieninä vihertävinä hippuina. Sitä ei pysty nostamaan kepillä kuten rihmamaisia viherleviä. Sinilevää voi kertyä pinta- tai rantaveteen paksuksi puuroksi. Hyvä tunnistuskeino on seisottaa vettä juomalasissa. Jos levähituset nousevat tunnin kuluessa pintaan, ne ovat sinilevää. Siitepölystä sinilevän erottaa ajankohta: siitepölyä on alkukesällä, sinilevää keski- ja loppukesällä.

Miksi pitää varoa?

Osa sinilevistä on myrkyllisiä, mutta myrkyllisiä leviä ei pysty silmämääräisesti erottamaan myrkyttömistä. Siksi kaikkea sinilevää pitää varoa. Leväistä vettä ei saa niellä eikä käyttää löylyvetenä. Myös uimista pitää välttää, samoin veden käyttöä syötävien kasvien kasteluun. Älä päästä koiria tai muita kotieläimiä juomaan sinileväpitoista vettä tai polskuttelemaan siinä. Eläimetkin voivat sairastua levämyrkyistä tai jopa kuolla niihin.

Missä ja koska?

Sinilevää esiintyy erityisesti rehevöityneissä järvissä. Itämeressä sinileväkukintoja esiintyy yleisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Sinilevät alkavat lisääntyä, kun vesi keskikesällä lämpenee. Heinä-elokuussa voi syntyä nopeasti suuria levämassoja, jotka tyynellä säällä nousevat pintaan leväkukinnoiksi. Ilmoita sinilevähavainnoistasi vesi.fi:n karttapalvelussa tai järvi-meriwikissä!

Tiesitkö tämän sinilevästä