Ajankohtaisia katsauksia vesitilanteesta
Valitse tilannekatsaus
Pohjaveden korkeus
Jätä oma havaintosiPohjaveden korkeustilanne 7.4.2026
Pohjaveden pinnat yhä matalalla maan itäosissa
Lumien ja roudan sulamisen myötä pohjavesien pinnankorkeudet ovat alkaneet nousta. Pienten pohjavesimuodostumien pinnat ovat nousussa ja paikoittain nousu on jo hidastunut. Isommissa pohjavesiesiintymissä pinnat ovat vasta kääntymässä tai kääntyneet nousuun.
Pienten pohjavesiesiintymien pinnantasot ovat etelässä tavanomaisia. Lännessä esiintyy paikoin 15-20 cm tavanomaisia korkeampia pintoja. Maan keskiosissa pinnankorkeudet ovat pääsääntöisesti tavanomaisia, mutta idässä esiintyy myös 15-55 cm keskiarvoja matalampia pintoja. Pohjois-Suomen pohjaveden korkeudet ovat päämääräisesti 50-115 cm keskimääräisiä korkeampia. Paikoitellen esiintyy lisäksi tavanomaisia tai niitä 25 cm alempia pintoja.
Keskisuurten ja suurten pohjavesimuodostumien pinnat ovat maan eteläosissa tavanomaisia tai tavanomaisia matalampia. Lännessä pinnat ovat keskiarvojen tuntumassa tai niitä 15-25 cm matalammalla. Idässä pohjaveden korkeudet ovat pääosin 20-50 cm keskimääräisiä alemmalla. Keski-Suomen pinnankorkeuksissa esiintyy idän ja lännen välistä alueellista vaihtelua. Lännessä pinnat ovat pääsääntöisesti 10-25 cm keskimääräisiä korkeammalla, kun taas idässä pinnat ovat pääosin 15-30 cm keskimääräisiä matalammalla. Lännessä esiintyy paikoin myös 25 cm keskiarvoja alempia pintoja. Pohjois-Suomen pinnantasot ovat tavanomaisia tai niitä 20-60 cm korkeampia.
Pohjaveden pinnankorkeuksien talvinen lasku kääntyy keväisin nousuun, kun lumi ja routa sulavat. Pienet pohjavesiesiintymät reagoivat säätilan muutoksiin suurempia muodostumia nopeammin ja voimakkaammin, minkä takia pienet esiintymät kääntyvät nousuun nopeammin. Sulamisvesien pohjavesivarantoja täydentävän vaikutuksen jälkeen pinnat kääntyvät jälleen laskuun.
Pohjavesitilanne antaa yleiskuvan pohjavesien korkeuksista
Pohjavesitilanne perustuu eri puolilla Suomea sijaitsevilla seuranta-asemilla tehtäviin pohjaveden pinnankorkeusmittauksiin. Mahdollisimman luonnontilaisille alueille perustetut asemat edustavat erilaisia ilmasto- ja maaperäolosuhteita. Seurantaverkosto on harva ja siksi on tärkeää huomata, että tilanne voi vaihdella paljonkin paikallisista olosuhteista riippuen. Paras paikallinen pohjavesitieto löytyy vesilaitoksilta, vesiosuuskunnilta sekä kaivon käyttäjiltä. Havainnot voivat poiketa myös kartalla esitetyistä vesistömallin laskemista arvoista.
Paikalliset havaitsijat tekevät pohjaveden pinnankorkeusmittauksia maahan pystysuoraan asennetuista havaintoputkista kaksi kertaa kuukaudessa. Useilla pohjavesiasemilla pinnankorkeutta mitataan myös automaattilaitteilla. Mittaustulokset esitetään korkeuksina merenpinnasta N2000-järjestelmässä ja tallennetaan pohjavesirekisteriin (POVET).
Lisätietoa
Pohjavesiaineistot avoimissa ympäristötietojärjestelmissä (Hertta-palvelu)
Miksi pohjavesi on tärkeää?
Pohjavedet muodostavat toiseksi suurimman makean veden varaston maapallolla jäätiköiden jälkeen. Suomessa on väestömäärään nähden runsaasti laadukasta pohjavettä ja se on helposti käytettävissä. Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 % on pohjavettä.
Mitä pohjavesi on?
Pohjavedellä tarkoitetaan kaikkea maanpinnan alapuolella olevaa vettä, joka täyttää kokonaan maaperän ontelot ja kallioperän halkeamat. Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin. Pohjavesi puhdistuu epäpuhtauksista, kun se suodattuu maakerrosten läpi. Siksi se sopii hyvin juomavedeksi. Osa talousvetenä käytetystä vedestä on tekopohjavettä: maahan keinotekoisesti imeytettyä pintavettä. Suomessa pohjavesi uusiutuu nopeasti. Muualla maailmassa uusiutumisnopeus vaihtelee suuresti.
Missä pohjavettä on?
Erityisen runsaasti pohjavettä muodostuu alueilla, joissa on hiekka- ja soramuodostumia. Siellä vesi pääsee imeytymään maahan parhaiten. Paljon pohjavettä sisältäviä alueita kutsutaan pohjavesialueiksi. Pohjaveden pinnankorkeuteen vaikuttavat maantieteellinen sijainti, maalajit, vuodenajat, sääolot ja ihmisen toiminta. Pohjaveden pinta sijaitsee yleensä 2–5 metrin syvyydessä maanpinnan alapuolella, hiekka- ja soramuodostumien keskiosissa huomattavasti syvemmällä. Jos käytössäsi on kaivo, näet pohjaveden pinnankorkeuden sieltä. Lähde on paikka, jossa pohjavettä pulppuaa maan pinnalle.
Pohjavesi ja vuodenajat
Pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee luonnollisesti vuodenaikojen mukaan. Lisäksi vaihtelu on erilaista eri osissa maata vuodenaikojen pituudesta johtuen. Talvella pohjaveden määrä vähenee, koska sade on pääosin lunta ja routa estää veden imeytymisen maaperään. Myös kesällä pohjaveden pinta usein laskee, koska kasvillisuus käyttää vettä ja sitä haihtuu runsaasti. Pitkään jatkuva kuivuus niin ikään vähentää pohjaveden määrää. Eniten uutta pohjavettä muodostuu keväällä lumien sulaessa sekä syksyllä syyssateiden aikana.
