Ajankohtaisia katsauksia vesitilanteesta
Valitse tilannekatsaus
Pohjaveden korkeustilanne 3.2.2025
Pohjavesivarantojen täydentyminen jatkuu vielä paikoitellen
Pienten pohjavesiesiintymien pinnat laskevat maan pohjoisosassa talvelle ominaiseen tapaan. Maan etelä- ja keskiosissa pienten esiintymien täydentyminen ja pintojen nousu paikoin vielä jatkuu lauhemman sään takia. Suuremmissa muodostumissa pintojen nousu on tasaantumassa ja kääntymässä laskuun.
Pienten pohjavesiesiintymien pinnankorkeudet ovat maan länsiosassa pääosin lähellä ajankohdan keskiarvoja tai 10–50 cm niiden yläpuolella. Maan itäosassa pinnat ovat enimmäkseen keskiarvojen tuntumassa tai 10–30 cm niitä alempana. Paikoin esiintyy myös hieman keskimääräistä korkeampia pintoja. Pohjoisessa pienten esiintymien pinnat ovat pääosin lähellä keskiarvoja tai 10–25 cm niitä ylempänä, paikoitellen korkeammallakin.
Keskisuurten ja suurten pohjavesimuodostumien pinnankorkeudet ovat maan länsiosassa pääosin lähellä ajankohdan keskiarvoja tai 10–40 cm niiden yläpuolella. Suurissa muodostumissa pinnat ovat paikoitellen huomattavasti keskimääräistä korkeammalla. Maan itäosassa pinnat ovat enimmäkseen lähellä keskiarvoja tai 10–25 cm niiden alapuolella, mutta paikoin esiintyy myös keskimääräistä korkeampia pintoja. Maan pohjoisosassa keskisuurten ja suurten muodostumien pinnankorkeudet vaihtelevat pääsääntöisesti ajankohdalle tavanomaisista noin 50 cm keskiarvot ylittäviin pintoihin.
Talvella pohjaveden pinnat yleensä laskevat, sillä routainen maa sekä lumena tuleva sade heikentävät pohjaveden imeytymistä maaperään. Keväällä pinnat kääntyvät jälleen nousuun, kun lumi ja routa sulavat. Leutoina talvina pohjavesivarannot voivat kuitenkin täydentyä myös talven aikana. Pienet pohjavesiesiintymät reagoivat säätilan muutoksiin suurempia muodostumia nopeammin ja voimakkaammin.
Pohjavesitilanne antaa yleiskuvan pohjavesien korkeuksista
Pohjavesitilanne perustuu eri puolilla Suomea sijaitsevilla seuranta-asemilla tehtäviin pohjaveden pinnankorkeusmittauksiin. Mahdollisimman luonnontilaisille alueille perustetut asemat edustavat erilaisia ilmasto- ja maaperäolosuhteita. Seurantaverkosto on harva ja siksi on tärkeää huomata, että tilanne voi vaihdella paljonkin paikallisista olosuhteista riippuen. Paras paikallinen pohjavesitieto löytyy vesilaitoksilta, vesiosuuskunnilta sekä kaivon käyttäjiltä. Havainnot voivat poiketa myös kartalla esitetyistä vesistömallin laskemista arvoista.
Paikalliset havaitsijat tekevät pohjaveden pinnankorkeusmittauksia maahan pystysuoraan asennetuista havaintoputkista kaksi kertaa kuukaudessa. Useilla pohjavesiasemilla pinnankorkeutta mitataan myös automaattilaitteilla. Mittaustulokset esitetään korkeuksina merenpinnasta N2000-järjestelmässä ja tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämään pohjavesirekisteriin (POVET).
Lisätietoa
Pohjavesiaineistot avoimissa ympäristötietojärjestelmissä (Hertta-palvelu)

Miksi pohjavesi on tärkeää?
Pohjavedet muodostavat toiseksi suurimman makean veden varaston maapallolla jäätiköiden jälkeen. Suomessa on väestömäärään nähden runsaasti laadukasta pohjavettä ja se on helposti käytettävissä. Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 % on pohjavettä.
Mitä pohjavesi on?
Pohjavedellä tarkoitetaan kaikkea maanpinnan alapuolella olevaa vettä, joka täyttää kokonaan maaperän ontelot ja kallioperän halkeamat. Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin. Pohjavesi puhdistuu epäpuhtauksista, kun se suodattuu maakerrosten läpi. Siksi se sopii hyvin juomavedeksi. Osa talousvetenä käytetystä vedestä on tekopohjavettä: maahan keinotekoisesti imeytettyä pintavettä. Suomessa pohjavesi uusiutuu nopeasti. Muualla maailmassa uusiutumisnopeus vaihtelee suuresti.
Missä pohjavettä on?
Erityisen runsaasti pohjavettä muodostuu alueilla, joissa on hiekka- ja soramuodostumia. Siellä vesi pääsee imeytymään maahan parhaiten. Paljon pohjavettä sisältäviä alueita kutsutaan pohjavesialueiksi. Pohjaveden pinnankorkeuteen vaikuttavat maantieteellinen sijainti, maalajit, vuodenajat, sääolot ja ihmisen toiminta. Pohjaveden pinta sijaitsee yleensä 2–5 metrin syvyydessä maanpinnan alapuolella, hiekka- ja soramuodostumien keskiosissa huomattavasti syvemmällä. Jos käytössäsi on kaivo, näet pohjaveden pinnankorkeuden sieltä. Lähde on paikka, jossa pohjavettä pulppuaa maan pinnalle.
Pohjavesi ja vuodenajat
Pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee luonnollisesti vuodenaikojen mukaan. Lisäksi vaihtelu on erilaista eri osissa maata vuodenaikojen pituudesta johtuen. Talvella pohjaveden määrä vähenee, koska sade on pääosin lunta ja routa estää veden imeytymisen maaperään. Myös kesällä pohjaveden pinta usein laskee, koska kasvillisuus käyttää vettä ja sitä haihtuu runsaasti. Pitkään jatkuva kuivuus niin ikään vähentää pohjaveden määrää. Eniten uutta pohjavettä muodostuu keväällä lumien sulaessa sekä syksyllä syyssateiden aikana.