Ajankohtaisia katsauksia vesitilanteesta
Valitse tilannekatsaus
Pohjaveden korkeus
Jätä oma havaintosiPohjaveden korkeustilanne 24.8.2026
Itä-Suomen pinnat yhä alhaalla
Pienten ja joidenkin keskisuurien pohjavesimuodostumien pinnat ovat nousseet monin paikoin Keski- ja Pohjois-Suomessa. Myös Itä-Suomen monissa pienissä pohjavesimuodostumissa on nousua sateiden vaikutuksesta. Pääsääntöisesti pinnat kuitenkin vielä laskevat paitsi Pohjois-Suomessa, jossa pinnat ovat nousseet huomattavasti. Suuremmissa pohjavesiesiintymissä pinnankorkeudet jatkavat laskuaan ja sateilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta.
Pienten pohjavesimuodostumien pinnat ovat etelässä pääosin tavanomaisia. Maan keskiosissa, idässä pinnankorkeudet ovat pääsääntöisesti 30-60 cm tavanomaisia alempia. Lännessä esiintyy sekä keskimääräisiä, että 30-60 cm keskiarvoja alempia pintoja. Pohjoisessa pinnankorkeudet ovat tavanomaisia tai 30-75 cm keskiarvojen yläpuolella. Lapissa ja Kainuussa on paikoin 35-65 cm tavanomaisia alempia pintoja.
Keskisuurten ja suurten pohjavesimuodostumien pinnat ovat etelässä pääsääntöisesti ajankohdan keskiarvojen alapuolella. Idässä pinnat ovat keskimääräisiä 45-55 cm matalampia. Lännessä on tavanomaisia ja niitä 25-60 cm alempia pinnankorkeuksia. Maan keskiosien läntisillä alueilla pinnat ovat pääosin tavanomaisia, kun taas idässä pinnat ovat 25-60 cm keskimääräisiä alempana. Lännessä esiintyy paikoitellen 30 cm tavanomaisia alempia ja 70 cm keskiarvoja korkeampia pintoja. Pohjoisen pinnankorkeudet ovat keskiarvojen tuntumissa.
Kevään sulamisvesien pohjavesivarantoja täydentävän vaikutuksen jälkeen pinnat kääntyvät laskuun. Lasku jatkuu läpi kesän kasvukauden tuoman lisääntyneen haihdunnan vaikutuksesta. Pienet pohjavesiesiintymät reagoivat säätilan muutoksiin suurempia muodostumia nopeammin ja voimakkaammin, minkä takia kesän sateet saattavat hidastaa pienten muodostumien pintojen kesäistä laskua. Syksyllä pinnat kääntyvät taas nousuun kasvukauden loppumisen ja lisääntyneen sadannan vaikutuksesta.
Pohjavesitilanne antaa yleiskuvan pohjavesien korkeuksista
Pohjavesitilanne perustuu eri puolilla Suomea sijaitsevilla seuranta-asemilla tehtäviin pohjaveden pinnankorkeusmittauksiin. Mahdollisimman luonnontilaisille alueille perustetut asemat edustavat erilaisia ilmasto- ja maaperäolosuhteita. Seurantaverkosto on harva ja siksi on tärkeää huomata, että tilanne voi vaihdella paljonkin paikallisista olosuhteista riippuen. Paras paikallinen pohjavesitieto löytyy vesilaitoksilta, vesiosuuskunnilta sekä kaivon käyttäjiltä. Havainnot voivat poiketa myös kartalla esitetyistä vesistömallin laskemista arvoista.
Paikalliset havaitsijat tekevät pohjaveden pinnankorkeusmittauksia maahan pystysuoraan asennetuista havaintoputkista kaksi kertaa kuukaudessa. Useilla pohjavesiasemilla pinnankorkeutta mitataan myös automaattilaitteilla. Mittaustulokset esitetään korkeuksina merenpinnasta N2000-järjestelmässä ja tallennetaan pohjavesirekisteriin (POVET).
Seuraava pohjavesitilannekatsaus julkaistaan viikolla 37.
Lisätietoa
Pohjavesiaineistot avoimissa ympäristötietojärjestelmissä (Hertta-palvelu)
Miksi pohjavesi on tärkeää?
Pohjavedet muodostavat toiseksi suurimman makean veden varaston maapallolla jäätiköiden jälkeen. Suomessa on väestömäärään nähden runsaasti laadukasta pohjavettä ja se on helposti käytettävissä. Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 % on pohjavettä.
Mitä pohjavesi on?
Pohjavedellä tarkoitetaan kaikkea maanpinnan alapuolella olevaa vettä, joka täyttää kokonaan maaperän ontelot ja kallioperän halkeamat. Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin. Pohjavesi puhdistuu epäpuhtauksista, kun se suodattuu maakerrosten läpi. Siksi se sopii hyvin juomavedeksi. Osa talousvetenä käytetystä vedestä on tekopohjavettä: maahan keinotekoisesti imeytettyä pintavettä. Suomessa pohjavesi uusiutuu nopeasti. Muualla maailmassa uusiutumisnopeus vaihtelee suuresti.
Missä pohjavettä on?
Erityisen runsaasti pohjavettä muodostuu alueilla, joissa on hiekka- ja soramuodostumia. Siellä vesi pääsee imeytymään maahan parhaiten. Paljon pohjavettä sisältäviä alueita kutsutaan pohjavesialueiksi. Pohjaveden pinnankorkeuteen vaikuttavat maantieteellinen sijainti, maalajit, vuodenajat, sääolot ja ihmisen toiminta. Pohjaveden pinta sijaitsee yleensä 2–5 metrin syvyydessä maanpinnan alapuolella, hiekka- ja soramuodostumien keskiosissa huomattavasti syvemmällä. Jos käytössäsi on kaivo, näet pohjaveden pinnankorkeuden sieltä. Lähde on paikka, jossa pohjavettä pulppuaa maan pinnalle.
Pohjavesi ja vuodenajat
Pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee luonnollisesti vuodenaikojen mukaan. Lisäksi vaihtelu on erilaista eri osissa maata vuodenaikojen pituudesta johtuen. Talvella pohjaveden määrä vähenee, koska sade on pääosin lunta ja routa estää veden imeytymisen maaperään. Myös kesällä pohjaveden pinta usein laskee, koska kasvillisuus käyttää vettä ja sitä haihtuu runsaasti. Pitkään jatkuva kuivuus niin ikään vähentää pohjaveden määrää. Eniten uutta pohjavettä muodostuu keväällä lumien sulaessa sekä syksyllä syyssateiden aikana.
