Ajankohtaisia katsauksia vesitilanteesta
Valitse tilannekatsaus
Pohjaveden korkeus
Jätä oma havaintosiPohjaveden korkeustilanne 4.5.2026
Pohjaveden pinnat matalalla maan keski- ja itäosissa
Lumien ja roudan sulamisvesien aiheuttama pohjavesien pintojen nousu on monin paikoin jäänyt tavanomaista vähäisemmäksi. Pienten pohjavesimuodostumien pinnat ovat jo kääntyneet tai kääntymässä kesälle ominaiseen laskuun. Suuremmissa pohjavesiesiintymissä pinnankorkeudet ovat vielä nousussa, mutta nousu on paikoin jo hidastunut tai kääntymässä laskuun.
Pienten pohjavesiesiintymien pinnat ovat etelässä pääosin tavanomaisia. Paikoitellen esiintyy 20 cm keskiarvoja matalampia pinnantasoja. Keski-Suomen pinnat ovat tavanomaisia matalammalla. Idässä pinnat ovat jopa 20-110 cm ja lännessä 15-50 cm keskimääräisiä alemmalla. Pohjoisen pinnankorkeudet ovat pääsääntöisesti tavanomaisia tai 25-75 cm tavanomaisia korkeampia. Poikkeuksena on Kainuun alue, missä pinnat ovat 20-115 cm keskiarvojen alapuolella.
Keskisuurten ja suurten pohjavesimuodostumien pinnantasot ovat maan eteläosissa 20-75 cm keskimääräisiä matalammalla. Keski-Suomen pinnat ovat pääosin 20-50 cm keskimääräisiä alempana, mutta paikoin on havaittavissa myös tavanomaisia pinnankorkeuksia. Pohjoisen pinnat vaihtelevat pääsääntöisesti 20 cm ajankohdan keskiarvojen molemmin puolin. Paikoitellen esiintyy myös 65 cm tavanomaisia alempia pinnankorkeuksia.
Pohjaveden pinnankorkeuksien talvinen lasku kääntyy keväisin nousuun, kun lumi ja routa sulavat. Pienet pohjavesiesiintymät reagoivat säätilan muutoksiin suurempia muodostumia nopeammin ja voimakkaammin, minkä takia pienet esiintymät kääntyvät nousuun nopeammin. Sulamisvesien pohjavesivarantoja täydentävän vaikutuksen jälkeen pinnat kääntyvät jälleen laskuun. Lasku jatkuu läpi kesän kasvukauden tuoman lisääntyneen haihdunnan vaikutuksesta.
Pohjavesitilanne antaa yleiskuvan pohjavesien korkeuksista
Pohjavesitilanne perustuu eri puolilla Suomea sijaitsevilla seuranta-asemilla tehtäviin pohjaveden pinnankorkeusmittauksiin. Mahdollisimman luonnontilaisille alueille perustetut asemat edustavat erilaisia ilmasto- ja maaperäolosuhteita. Seurantaverkosto on harva ja siksi on tärkeää huomata, että tilanne voi vaihdella paljonkin paikallisista olosuhteista riippuen. Paras paikallinen pohjavesitieto löytyy vesilaitoksilta, vesiosuuskunnilta sekä kaivon käyttäjiltä. Havainnot voivat poiketa myös kartalla esitetyistä vesistömallin laskemista arvoista.
Paikalliset havaitsijat tekevät pohjaveden pinnankorkeusmittauksia maahan pystysuoraan asennetuista havaintoputkista kaksi kertaa kuukaudessa. Useilla pohjavesiasemilla pinnankorkeutta mitataan myös automaattilaitteilla. Mittaustulokset esitetään korkeuksina merenpinnasta N2000-järjestelmässä ja tallennetaan pohjavesirekisteriin (POVET).
Lisätietoa
Pohjavesiaineistot avoimissa ympäristötietojärjestelmissä (Hertta-palvelu)
Miksi pohjavesi on tärkeää?
Pohjavedet muodostavat toiseksi suurimman makean veden varaston maapallolla jäätiköiden jälkeen. Suomessa on väestömäärään nähden runsaasti laadukasta pohjavettä ja se on helposti käytettävissä. Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 % on pohjavettä.
Mitä pohjavesi on?
Pohjavedellä tarkoitetaan kaikkea maanpinnan alapuolella olevaa vettä, joka täyttää kokonaan maaperän ontelot ja kallioperän halkeamat. Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin. Pohjavesi puhdistuu epäpuhtauksista, kun se suodattuu maakerrosten läpi. Siksi se sopii hyvin juomavedeksi. Osa talousvetenä käytetystä vedestä on tekopohjavettä: maahan keinotekoisesti imeytettyä pintavettä. Suomessa pohjavesi uusiutuu nopeasti. Muualla maailmassa uusiutumisnopeus vaihtelee suuresti.
Missä pohjavettä on?
Erityisen runsaasti pohjavettä muodostuu alueilla, joissa on hiekka- ja soramuodostumia. Siellä vesi pääsee imeytymään maahan parhaiten. Paljon pohjavettä sisältäviä alueita kutsutaan pohjavesialueiksi. Pohjaveden pinnankorkeuteen vaikuttavat maantieteellinen sijainti, maalajit, vuodenajat, sääolot ja ihmisen toiminta. Pohjaveden pinta sijaitsee yleensä 2–5 metrin syvyydessä maanpinnan alapuolella, hiekka- ja soramuodostumien keskiosissa huomattavasti syvemmällä. Jos käytössäsi on kaivo, näet pohjaveden pinnankorkeuden sieltä. Lähde on paikka, jossa pohjavettä pulppuaa maan pinnalle.
Pohjavesi ja vuodenajat
Pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee luonnollisesti vuodenaikojen mukaan. Lisäksi vaihtelu on erilaista eri osissa maata vuodenaikojen pituudesta johtuen. Talvella pohjaveden määrä vähenee, koska sade on pääosin lunta ja routa estää veden imeytymisen maaperään. Myös kesällä pohjaveden pinta usein laskee, koska kasvillisuus käyttää vettä ja sitä haihtuu runsaasti. Pitkään jatkuva kuivuus niin ikään vähentää pohjaveden määrää. Eniten uutta pohjavettä muodostuu keväällä lumien sulaessa sekä syksyllä syyssateiden aikana.
