Pohjaveden korkeustilanne 1.12.2023

Pohjaveden pinnat kääntymässä laskuun

Pohjaveden pinnat ovat suuressa osassa maata kääntyneet tai kääntymässä laskuun talvelle ominaiseen tapaan. Etelässä suurten ja keskisuurten pohjavesimuodostumien pintojen nousu on vasta hidastumassa. Suuremmat muodostumat reagoivat säätilan muutoksiin pieniä esiintymiä hitaammin.

Pienten pohjavesiesiintymien pinnankorkeudet ovat maan etelä- ja keskiosissa monin paikoin ajankohdalle tavanomaisia, mutta myös 10–50 cm keskimääräistä korkeampia pintoja esiintyy yleisesti. Korkeimmat pinnat sijaitsevat lounaisrannikolla. Oulun korkeudelta pohjoiseen pienten esiintymien pinnankorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdan keskiarvoja tai hieman niitä ylempänä. Muualla maan pohjoisosassa pinnat ovat enimmäkseen 20–70 cm keskimääräistä korkeammalla.

Keskisuurten ja suurten pohjavesimuodostumien pinnankorkeudet ovat maan eteläosassa pääosin ajankohdan keskiarvojen tuntumassa tai 10–40 cm niiden yläpuolella. Maan keskiosassa pinnat ovat monin paikoin 10–70 cm ja Keski-Suomessa jopa 70–105 cm keskimääräistä korkeammalla. Jyväskylän korkeudelta Ouluun saakka ulottuvalla vyöhykkeellä suurten ja keskisuurten muodostumien pinnat ovat yhä paikoitellen ajankohdan maksimiarvojen tuntumassa. Maan pohjoisosassa pinnat ovat enimmäkseen 10–40 cm keskiarvojen yläpuolella.

Routainen maa ja lumena satava vesi hidastavat veden imeytymistä maaperään sekä pohjaveden muodostumista, minkä seurauksena pohjaveden pinnat yleensä laskevat talven ajan. Keväällä pinnat kääntyvät jälleen nousuun, kun routa ja lumet sulavat. Pohjavesivarannot voivat täydentyä talvellakin, mikäli sää on leuto ja maa pysyy sulana.

Pohjavesitilanne antaa yleiskuvan pohjavesien korkeuksista

Pohjavesitilanne perustuu eri puolilla Suomea sijaitsevilla seuranta-asemilla tehtäviin pohjaveden pinnankorkeusmittauksiin. Mahdollisimman luonnontilaisille alueille perustetut asemat edustavat erilaisia ilmasto- ja maaperäolosuhteita. Seurantaverkosto on harva ja siksi on tärkeää huomata, että tilanne voi vaihdella paljonkin paikallisista olosuhteista riippuen. Paras paikallinen pohjavesitieto löytyy vesilaitoksilta, vesiosuuskunnilta sekä kaivon käyttäjiltä. Havainnot voivat poiketa myös kartalla esitetyistä vesistömallin laskemista arvoista.

Paikalliset havaitsijat tekevät pohjaveden pinnankorkeusmittauksia maahan pystysuoraan asennetuista havaintoputkista kaksi kertaa kuukaudessa. Useilla pohjavesiasemilla pinnankorkeutta mitataan myös automaattilaitteilla. Mittaustulokset esitetään korkeuksina merenpinnasta N2000-järjestelmässä ja tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämään pohjavesirekisteriin (POVET).

Lisätietoa

Pohjavesiaineistot avoimissa ympäristötietojärjestelmissä (Hertta-palvelu)