Valitse tilannekatsaus

Jätä oma havaintosi-ikoni Jätä oma havaintosi

Pohjaveden korkeustilanne 2.10.2024

Pienten pohjavesiesiintymien pinnat nousevat

Pienten pohjavesiesiintymien pinnat ovat jo suuressa osassa maata kääntyneet syksylle ominaiseen nousuun. Suurissa ja keskisuurissa pohjavesimuodostumissa pinnat vielä pääsääntöisesti laskevat. Pienet esiintymät reagoivat säätilan muutoksiin suurempia muodostumia nopeammin ja voimakkaammin.

Pienten pohjavesiesiintymien pinnankorkeudet ovat maan etelä- ja keskiosissa enimmäkseen ajankohdan keskiarvojen tuntumassa tai 10–55 cm niiden alapuolella. Maan länsiosassa syksyn sateet ovat jo paikoitellen ehtineet nostaa pinnat selvästi keskimääräistä korkeammalle. Pohjoisessa pienten esiintymien pinnat ovat pääosin ajankohdan keskiarvojen tasalla, vaihdellen noin 25 cm tason molemmin puolin. Paikoin esiintyy myös tätä korkeampia tai matalampia pintoja.

Keskisuurten ja suurten pohjavesimuodostumien pinnankorkeudet vaihtelevat maan eteläosassa pääosin 20 cm keskiarvojen molemmin puolin. Vastaavasti maan keskiosassa keskisuurten muodostumien pinnat ovat enimmäkseen ajankohdalle tavanomaisia. Suurten muodostumien pinnat ovat kuitenkin monin paikoin 45–70 cm ajankohdan keskiarvoja korkeammalla. Pohjoisessa keskisuurten ja suurten muodostumien pinnat ovat pääosin lähellä ajankohdan keskiarvoja tai 10–40 cm niiden yläpuolella.

Pohjaveden pinnat kääntyvät yleensä nousuun syys-lokakuussa, kun sää viilenee, haihdunta vähenee ja maankosteus lisääntyy. Nousu jatkuu talven tuloon saakka. Talvella routainen maa sekä lumena tuleva sade heikentävät pohjaveden imeytymistä maaperään, mikä kääntää pohjaveden pinnat jälleen laskuun.

 

Pohjavesitilanne antaa yleiskuvan pohjavesien korkeuksista

Pohjavesitilanne perustuu eri puolilla Suomea sijaitsevilla seuranta-asemilla tehtäviin pohjaveden pinnankorkeusmittauksiin. Mahdollisimman luonnontilaisille alueille perustetut asemat edustavat erilaisia ilmasto- ja maaperäolosuhteita. Seurantaverkosto on harva ja siksi on tärkeää huomata, että tilanne voi vaihdella paljonkin paikallisista olosuhteista riippuen. Paras paikallinen pohjavesitieto löytyy vesilaitoksilta, vesiosuuskunnilta sekä kaivon käyttäjiltä. Havainnot voivat poiketa myös kartalla esitetyistä vesistömallin laskemista arvoista.

Paikalliset havaitsijat tekevät pohjaveden pinnankorkeusmittauksia maahan pystysuoraan asennetuista havaintoputkista kaksi kertaa kuukaudessa. Useilla pohjavesiasemilla pinnankorkeutta mitataan myös automaattilaitteilla. Mittaustulokset esitetään korkeuksina merenpinnasta N2000-järjestelmässä ja tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämään pohjavesirekisteriin (POVET).

 

Lisätietoa

Pohjavesiaineistot avoimissa ympäristötietojärjestelmissä (Hertta-palvelu)

Miksi pohjavesi on tärkeää?

Pohjavedet muodostavat toiseksi suurimman makean veden varaston maapallolla jäätiköiden jälkeen. Suomessa on väestömäärään nähden runsaasti laadukasta pohjavettä ja se on helposti käytettävissä. Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 % on pohjavettä.

Mitä pohjavesi on?

Pohjavedellä tarkoitetaan kaikkea maanpinnan alapuolella olevaa vettä, joka täyttää kokonaan maaperän ontelot ja kallioperän halkeamat. Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin. Pohjavesi puhdistuu epäpuhtauksista, kun se suodattuu maakerrosten läpi. Siksi se sopii hyvin juomavedeksi. Osa talousvetenä käytetystä vedestä on tekopohjavettä: maahan keinotekoisesti imeytettyä pintavettä. Suomessa pohjavesi uusiutuu nopeasti. Muualla maailmassa uusiutumisnopeus vaihtelee suuresti.

Missä pohjavettä on?

Erityisen runsaasti pohjavettä muodostuu alueilla, joissa on hiekka- ja soramuodostumia. Siellä vesi pääsee imeytymään maahan parhaiten. Paljon pohjavettä sisältäviä alueita kutsutaan pohjavesialueiksi. Pohjaveden pinnankorkeuteen vaikuttavat maantieteellinen sijainti, maalajit, vuodenajat, sääolot ja ihmisen toiminta. Pohjaveden pinta sijaitsee yleensä 2–5 metrin syvyydessä maanpinnan alapuolella, hiekka- ja soramuodostumien keskiosissa huomattavasti syvemmällä. Jos käytössäsi on kaivo, näet pohjaveden pinnankorkeuden sieltä. Lähde on paikka, jossa pohjavettä pulppuaa maan pinnalle.

Pohjavesi ja vuodenajat

Pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee luonnollisesti vuodenaikojen mukaan. Lisäksi vaihtelu on erilaista eri osissa maata vuodenaikojen pituudesta johtuen. Talvella pohjaveden määrä vähenee, koska sade on pääosin lunta ja routa estää veden imeytymisen maaperään. Myös kesällä pohjaveden pinta usein laskee, koska kasvillisuus käyttää vettä ja sitä haihtuu runsaasti. Pitkään jatkuva kuivuus niin ikään vähentää pohjaveden määrää. Eniten uutta pohjavettä muodostuu keväällä lumien sulaessa sekä syksyllä syyssateiden aikana.

Lisää pohjavedestä

Tiesitkö tämän pohjavedestä