Ajankohtaisia katsauksia vesitilanteesta
Valitse tilannekatsaus
Pohjaveden korkeus
Jätä oma havaintosiPohjaveden korkeustilanne 6.3.2026
Pohjaveden pinnat paikoitellen matalalla maan etelä- ja keskiosissa
Pohjavesiesiintymien pinnat ovat pääsääntöisesti talvelle ominaisessa laskussa. Pintojen lasku on tasaantunut ja kääntynyt nousuun osassa pienistä pohjavesimuodostumista. Suurempien pohjavesiesiintymien pinnat ovat vielä laskussa.
Pienten pohjavesimuodostumien pinnankorkeudet ovat etelässä pääosin keskimääräisiä. Lännessä esiintyy tavanomaisia ja paikoitellen 100 cm tavanomaisia matalampia pintoja. Idässä pinnat ovat keskiarvojen tuntumassa tai 20 cm matalammalla. Keski-Suomessa pinnantasot ovat pääsääntöisesti 15-40 cm ja paikoin 70-115 cm keskimääräisiä alempana. Maan pohjoisosissa pinnat ovat päämääräisesti tavanomaisia. Paikoitellen esiintyy 30-40 cm keskiarvoja matalampia sekä korkeampia pinnankorkeuksia.
Keskisuurten ja suurten pohjavesiesiintymien pinnat ovat Etelä-Suomessa pääosin tavanomaisia tai 20 cm tavanomaisia alhaisempia. Idässä esiintyy paikoitellen 50 cm keskiarvoja matalampia pinnantasoja. Maan keskiosissa pinnankorkeudet ovat keskimääräisiä tai 10-25 cm keskimääräisiä alempana. Lännessä on havaittavissa paikoin 25-45 cm keskiarvoja korkeampia pintoja. Pohjois-Suomen pinnantasot ovat pääsääntöisesti 10-20 cm ja paikoin 45 cm tavanomaisia korkeammalla.
Talvella maan routa ja lumena satava vesi hidastavat veden imeytymistä maaperään ja pohjaveden muodostumista, minkä seurauksena pinnat yleensä laskevat talven ajan. Pienet pohjavesiesiintymät reagoivat säätilan muutoksiin suurempia muodostumia nopeammin ja voimakkaammin, minkä takia pienet esiintymät kääntyvät talvella laskuun nopeammin. Pintojen lasku jatkuu yleensä lumien sulamiseen asti.
Pohjavesitilanne antaa yleiskuvan pohjavesien korkeuksista
Pohjavesitilanne perustuu eri puolilla Suomea sijaitsevilla seuranta-asemilla tehtäviin pohjaveden pinnankorkeusmittauksiin. Mahdollisimman luonnontilaisille alueille perustetut asemat edustavat erilaisia ilmasto- ja maaperäolosuhteita. Seurantaverkosto on harva ja siksi on tärkeää huomata, että tilanne voi vaihdella paljonkin paikallisista olosuhteista riippuen. Paras paikallinen pohjavesitieto löytyy vesilaitoksilta, vesiosuuskunnilta sekä kaivon käyttäjiltä. Havainnot voivat poiketa myös kartalla esitetyistä vesistömallin laskemista arvoista.
Paikalliset havaitsijat tekevät pohjaveden pinnankorkeusmittauksia maahan pystysuoraan asennetuista havaintoputkista kaksi kertaa kuukaudessa. Useilla pohjavesiasemilla pinnankorkeutta mitataan myös automaattilaitteilla. Mittaustulokset esitetään korkeuksina merenpinnasta N2000-järjestelmässä ja tallennetaan pohjavesirekisteriin (POVET).
Lisätietoa
Pohjavesiaineistot avoimissa ympäristötietojärjestelmissä (Hertta-palvelu)
https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat
Miksi pohjavesi on tärkeää?
Pohjavedet muodostavat toiseksi suurimman makean veden varaston maapallolla jäätiköiden jälkeen. Suomessa on väestömäärään nähden runsaasti laadukasta pohjavettä ja se on helposti käytettävissä. Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 % on pohjavettä.
Mitä pohjavesi on?
Pohjavedellä tarkoitetaan kaikkea maanpinnan alapuolella olevaa vettä, joka täyttää kokonaan maaperän ontelot ja kallioperän halkeamat. Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin. Pohjavesi puhdistuu epäpuhtauksista, kun se suodattuu maakerrosten läpi. Siksi se sopii hyvin juomavedeksi. Osa talousvetenä käytetystä vedestä on tekopohjavettä: maahan keinotekoisesti imeytettyä pintavettä. Suomessa pohjavesi uusiutuu nopeasti. Muualla maailmassa uusiutumisnopeus vaihtelee suuresti.
Missä pohjavettä on?
Erityisen runsaasti pohjavettä muodostuu alueilla, joissa on hiekka- ja soramuodostumia. Siellä vesi pääsee imeytymään maahan parhaiten. Paljon pohjavettä sisältäviä alueita kutsutaan pohjavesialueiksi. Pohjaveden pinnankorkeuteen vaikuttavat maantieteellinen sijainti, maalajit, vuodenajat, sääolot ja ihmisen toiminta. Pohjaveden pinta sijaitsee yleensä 2–5 metrin syvyydessä maanpinnan alapuolella, hiekka- ja soramuodostumien keskiosissa huomattavasti syvemmällä. Jos käytössäsi on kaivo, näet pohjaveden pinnankorkeuden sieltä. Lähde on paikka, jossa pohjavettä pulppuaa maan pinnalle.
Pohjavesi ja vuodenajat
Pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee luonnollisesti vuodenaikojen mukaan. Lisäksi vaihtelu on erilaista eri osissa maata vuodenaikojen pituudesta johtuen. Talvella pohjaveden määrä vähenee, koska sade on pääosin lunta ja routa estää veden imeytymisen maaperään. Myös kesällä pohjaveden pinta usein laskee, koska kasvillisuus käyttää vettä ja sitä haihtuu runsaasti. Pitkään jatkuva kuivuus niin ikään vähentää pohjaveden määrää. Eniten uutta pohjavettä muodostuu keväällä lumien sulaessa sekä syksyllä syyssateiden aikana.
