Ajankohtaisia katsauksia vesitilanteesta
Valitse tilannekatsaus
Pohjaveden korkeus
Jätä oma havaintosiPohjaveden korkeustilanne 6.10.2026
Suurten pohjavesimuodostumien pintojen lasku hidastunut
Pienten pohjavesimuodostumien pinnat ovat nousseet tai nousussa. Etenkin maan pohjoisosissa tavataan korkeita pinnankorkeuksia. Suuremmissa pohjavesiesiintymissä pinnankorkeudet ovat myös nousussa tai niiden lasku on hidastunut. Paikoittain maan itäisissä ja eteläisissä osissa pintojen laskun hidastuminen ei vielä ole kuitenkaan näkynyt vahvasti.
Pienten pohjavesimuodostumien pinnat etelässä vaihtelevat 25 cm keskiarvojen molemmin puolin. Maan keskiosien pinnoissa on huomattavaa alueellista vaihtelua. Idässä esiintyy tavanomaisia pintoja, 25-75 cm keskimääräisiä korkeampia pintoja sekä 25-70 cm keskimääräisiä alempia pintoja. Lännessä pinnat ovat 20-25 cm tavanomaisia ylempänä tai 25-60 cm niitä alempana. Pohjoisessa pinnankorkeudet ovat pääosin tavanomaisen ja 120 cm tavanomaista ylemmän välillä. Lapissa on paikoin 40-50 cm keskiarvoja alempia pintoja.
Keskisuurten ja suurten pohjavesimuodostumien pinnat ovat etelässä pääsääntöisesti tavanomaisia tai niiden alapuolella. Idässä pinnat ovat 50 cm keskiarvojen alapuolella, kun taas lännessä pinnat ovat tavanomaisia ja paikoin 60 cm niitä matalampia. Maan keskiosien pinnat ovat pääosin 10-55 cm tavanomaisia alempana. Lännessä esiintyy myös 20-70 cm keskiarvoja korkeampia pintoja. Pohjoisen pinnankorkeudet ovat 20-70 cm keskimääräisiä korkeampia.
Kevään sulamisvesien pohjavesivarantoja täydentävän vaikutuksen jälkeen pinnat kääntyvät laskuun. Lasku jatkuu läpi kesän kasvukauden tuoman lisääntyneen haihdunnan vaikutuksesta. Syksyllä pinnat kääntyvät taas nousuun kasvukauden loppumisen ja lisääntyneen sadannan vaikutuksesta. Pienet pohjavesiesiintymät reagoivat säätilan muutoksiin suurempia muodostumia nopeammin ja voimakkaammin, minkä takia syksyn tuomat sateet näkyvät niissä aikaisemmin.
Pohjavesitilanne antaa yleiskuvan pohjavesien korkeuksista
Pohjavesitilanne perustuu eri puolilla Suomea sijaitsevilla seuranta-asemilla tehtäviin pohjaveden pinnankorkeusmittauksiin. Mahdollisimman luonnontilaisille alueille perustetut asemat edustavat erilaisia ilmasto- ja maaperäolosuhteita. Seurantaverkosto on harva ja siksi on tärkeää huomata, että tilanne voi vaihdella paljonkin paikallisista olosuhteista riippuen. Paras paikallinen pohjavesitieto löytyy vesilaitoksilta, vesiosuuskunnilta sekä kaivon käyttäjiltä. Havainnot voivat poiketa myös kartalla esitetyistä vesistömallin laskemista arvoista.
Paikalliset havaitsijat tekevät pohjaveden pinnankorkeusmittauksia maahan pystysuoraan asennetuista havaintoputkista kaksi kertaa kuukaudessa. Useilla pohjavesiasemilla pinnankorkeutta mitataan myös automaattilaitteilla. Mittaustulokset esitetään korkeuksina merenpinnasta N2000-järjestelmässä ja tallennetaan pohjavesirekisteriin (POVET).
Seuraava pohjavesitilannekatsaus julkaistaan viikolla 45.
Lisätietoa
Pohjavesiaineistot avoimissa ympäristötietojärjestelmissä (Hertta-palvelu)
Miksi pohjavesi on tärkeää?
Pohjavedet muodostavat toiseksi suurimman makean veden varaston maapallolla jäätiköiden jälkeen. Suomessa on väestömäärään nähden runsaasti laadukasta pohjavettä ja se on helposti käytettävissä. Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 % on pohjavettä.
Mitä pohjavesi on?
Pohjavedellä tarkoitetaan kaikkea maanpinnan alapuolella olevaa vettä, joka täyttää kokonaan maaperän ontelot ja kallioperän halkeamat. Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin. Pohjavesi puhdistuu epäpuhtauksista, kun se suodattuu maakerrosten läpi. Siksi se sopii hyvin juomavedeksi. Osa talousvetenä käytetystä vedestä on tekopohjavettä: maahan keinotekoisesti imeytettyä pintavettä. Suomessa pohjavesi uusiutuu nopeasti. Muualla maailmassa uusiutumisnopeus vaihtelee suuresti.
Missä pohjavettä on?
Erityisen runsaasti pohjavettä muodostuu alueilla, joissa on hiekka- ja soramuodostumia. Siellä vesi pääsee imeytymään maahan parhaiten. Paljon pohjavettä sisältäviä alueita kutsutaan pohjavesialueiksi. Pohjaveden pinnankorkeuteen vaikuttavat maantieteellinen sijainti, maalajit, vuodenajat, sääolot ja ihmisen toiminta. Pohjaveden pinta sijaitsee yleensä 2–5 metrin syvyydessä maanpinnan alapuolella, hiekka- ja soramuodostumien keskiosissa huomattavasti syvemmällä. Jos käytössäsi on kaivo, näet pohjaveden pinnankorkeuden sieltä. Lähde on paikka, jossa pohjavettä pulppuaa maan pinnalle.
Pohjavesi ja vuodenajat
Pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee luonnollisesti vuodenaikojen mukaan. Lisäksi vaihtelu on erilaista eri osissa maata vuodenaikojen pituudesta johtuen. Talvella pohjaveden määrä vähenee, koska sade on pääosin lunta ja routa estää veden imeytymisen maaperään. Myös kesällä pohjaveden pinta usein laskee, koska kasvillisuus käyttää vettä ja sitä haihtuu runsaasti. Pitkään jatkuva kuivuus niin ikään vähentää pohjaveden määrää. Eniten uutta pohjavettä muodostuu keväällä lumien sulaessa sekä syksyllä syyssateiden aikana.
