Routa helpottaa puunkorjuuta

Turvemaat ovat pehmeitä ja upottavia, mikä hankaloittaa puunkorjuuta. Erityisen kovalle koetukselle joutuvat ajoreitit, joita pitkin puu kuljetetaan metsästä pois. Niihin voi syntyä syviä uria, ja puiden juuret voivat vahingoittua. Talvella tilanne paranee, kun routa kovettaa maan kantavaksi. Turvemailla puunkorjuu onkin perinteisesti ajoitettu talvikauteen.

Routa vaikuttaa rakentamiseen

Roudan vaikutukset pitää ottaa huomioon rakentamisessa. Routiminen voi vaurioittaa esimerkiksi talojen perustuksia ja seinärakenteita. Tämä estetään kunnollisella routaeristyksellä sekä ulottamalla perustukset routarajan alapuolelle. Rakennuspaikan maaperä voidaan myös vaihtaa vähemmän routivaksi. Maaperän routivuus selviää maaperätutkimuksella.

Routa voi rikkoa teitä

Keväällä sorateitä vaivaa monin paikoin kelirikko. Sulamisvesi ei pääse roudan takia imeytymään maahan, jolloin tienpinta muuttuu veteläksi. Vesi voi syövyttää tiehen isojakin kuoppia, ja routalinssit voivat kohottaa siihen kumpuja. Routa saattaa myös liikuttaa ja rikkoa tierumpuja, jolloin tiehen voi tulla pahoja vaurioita. Päällystetyillä teillä routa voi murtaa päällystettä.

Lierot selviävät roudasta

Suomessa elävät lierolajit ovat sopeutuneet routaan. Kastelieron pystysuora käytävä ulottuu routarajan alapuolelle. Käytävän perukoilla liero on turvassa jäätymiseltä. Lähellä maanpintaa elävillä pienillä lierolajeilla on toisenlainen selviytymiskeino. Ne valmistautuvat talveen tuottamalla kudoksiinsa eräänlaisia jäänestoaineita.

Routa ei haittaa maan pikkueläimiä

Maassa ei ole talvellakaan kovin kylmää, minkä vuoksi monet selkärangattomat eläimet hakeutuvat sinne talvehtimaan. Routa ei ole este; jäättömiä onkaloita löytyy juurakoista ja kivien kupeesta. Jotkut kaivavat onkalon itse tai käyttävät muiden tekemiä koloja. Yleinen strategia on talvehtia munana, toukkana tai lepoasteena. Nämä kehitysvaiheet voivat kestää kovaakin kylmyyttä.

Routa ja lumi ovat hyvä yhdistelmä

Routa ja lumi suojaavat yhdessä viljelymaita eroosiolta. Kun talvet lämpenevät, eroosioriski kasvaa: vesisateet irrottavat maa-ainesta ja ravinteita lumettomista ja roudattomista pelloista ja huuhtovat niitä ojiin, jokiin ja järviin. Vesistöjen kuormitus kasvaa. Routa pitää kurissa myös kasvitauteja. Jos maa on sula lumipeitteen alla, tietyt sienitaudit voivat saada yliotteen.

Routa säilyy palsakummuissa

Suomen vanhinta routaa löytyy Pohjois-Lapin palsasoiden palsakummuista. Kumpu alkaa nousta paikkaan, jossa routa ulottuu tavallista syvemmälle. Kesällä pintaturve sulaa, mutta syvällä jää säilyy. Palsa kasvaa uusien talvien myötä. Se voi saavuttaa 2000 vuoden iän ja nousta 4–7 metriä korkeaksi. Lopulta kummun laen turve repeää ja kuluu pois, jolloin jääsydän sulaa ja palsa romahtaa.