Ajankohtaisia katsauksia vesitilanteesta

Routatilanne

Routatilanne 31.12.2024

Routaa lähes koko maassa

Maan pohjoisosissa routaa esiintyy 20 – 40 cm. Oulu – Kuhmo – linjan eteläpuolella routaa on 5-10 cm, aivan rannikon mittauspaikoilla routaa ei ole.

Mitä routa on?

Routa on jäätynyttä maata. Routaa muodostuu, kun maahiukkasten välissä oleva vesi jäätyy. Jää sitoo maarakeet toisiinsa ja kovettaa maan. Roudan vaikutukset ilmenevät eri tavoin eri maalajeissa.

Miten routa syntyy?

Routaa alkaa muodostua, kun maan lämpötila laskee pakkaselle. Routa etenee maan pinnan tuntumasta yhä syvemmälle. Etenemiseen vaikuttavat talven kylmyys ja lumen paksuus sekä muun muassa maaperän laatu. Jotta maa jäätyisi 10–20 cm:n syvyyteen, tarvitaan vähintään viikon tai kahden mittainen kireä pakkasjakso. Lumi eristää tehokkaasti: jo 10–15 cm:n paksuinen lumipeite estää maan jäätymisen.

Missä routaa on ja milloin?

Roudan syvyys ja kesto vaihtelevat alueittain. Runsaslumisessa Itä-Suomessa routa ulottuu usein vain 10–20 cm:n syvyyteen, Länsi-Suomessa yleensä syvemmälle. Pohjois-Lapissa routaa voi olla jopa metrin verran, joskus ylikin. Routakerros on tavallisesti paksuimmillaan helmi-maaliskuun vaihteessa, Lapissa hieman myöhemmin. Vuotuiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Ilmastonmuutos vähentää routaa.

Monenlaista routaa

Maalaji vaikuttaa roudan olemukseen. Mururakenteisessa maassa vesi jäätyy onkaloiden seinämiin; syntyy puikkomaista onteloroutaa. Tiiviimpään maahan tulee massiivista routaa, johon kapillaari-ilmiö nostaa jatkuvasti uutta vettä. Vesimäärän lisääntyminen ja jäätyminen laajentavat maan tilavuutta ja maa alkaa routia. Roudan sulaessa maa voi liejuuntua. Kolmas routatyyppi on kerrosrakenteinen kerrosrouta.

Lisää roudasta

24.1.2022

Lumi ja routa vaikuttavat pohjavesivaroihin

24.1.2022

Routa vaikuttaa vesihuoltoon

Tiesitkö tämän roudasta

Routa muokkaa peltomaata

Routa auttaa maanviljelijöitä. Varsinkin saviset pellot tiivistyvät herkästi, mutta talvella routa möyhentää maan taas pehmeäksi ja helposti muokattavaksi. Roudan vaikutuksesta syntyvä mururakenne takaa kasveille hyvät juurtumisolot. Juurten ympärille jää myös sopivasti tilaa vedelle ja ilmalle. Ilmaston muuttuessa roudan tekemä muokkaustyö vähenee.

Routa helpottaa puunkorjuuta

Turvemaat ovat pehmeitä ja upottavia, mikä hankaloittaa puunkorjuuta. Erityisen kovalle koetukselle joutuvat ajoreitit, joita pitkin puu kuljetetaan metsästä pois. Niihin voi syntyä syviä uria, ja puiden juuret voivat vahingoittua. Talvella tilanne paranee, kun routa kovettaa maan kantavaksi. Turvemailla puunkorjuu onkin perinteisesti ajoitettu talvikauteen.

Routa vaikuttaa rakentamiseen

Roudan vaikutukset pitää ottaa huomioon rakentamisessa. Routiminen voi vaurioittaa esimerkiksi talojen perustuksia ja seinärakenteita. Tämä estetään kunnollisella routaeristyksellä sekä ulottamalla perustukset routarajan alapuolelle. Rakennuspaikan maaperä voidaan myös vaihtaa vähemmän routivaksi. Maaperän routivuus selviää maaperätutkimuksella.

Routa voi rikkoa teitä

Keväällä sorateitä vaivaa monin paikoin kelirikko. Sulamisvesi ei pääse roudan takia imeytymään maahan, jolloin tienpinta muuttuu veteläksi. Vesi voi syövyttää tiehen isojakin kuoppia, ja routalinssit voivat kohottaa siihen kumpuja. Routa saattaa myös liikuttaa ja rikkoa tierumpuja, jolloin tiehen voi tulla pahoja vaurioita. Päällystetyillä teillä routa voi murtaa päällystettä.

Lierot selviävät roudasta

Suomessa elävät lierolajit ovat sopeutuneet routaan. Kastelieron pystysuora käytävä ulottuu routarajan alapuolelle. Käytävän perukoilla liero on turvassa jäätymiseltä. Lähellä maanpintaa elävillä pienillä lierolajeilla on toisenlainen selviytymiskeino. Ne valmistautuvat talveen tuottamalla kudoksiinsa eräänlaisia jäänestoaineita.

Routa ei haittaa maan pikkueläimiä

Maassa ei ole talvellakaan kovin kylmää, minkä vuoksi monet selkärangattomat eläimet hakeutuvat sinne talvehtimaan. Routa ei ole este; jäättömiä onkaloita löytyy juurakoista ja kivien kupeesta. Jotkut kaivavat onkalon itse tai käyttävät muiden tekemiä koloja. Yleinen strategia on talvehtia munana, toukkana tai lepoasteena. Nämä kehitysvaiheet voivat kestää kovaakin kylmyyttä.

Routa ja lumi ovat hyvä yhdistelmä

Routa ja lumi suojaavat yhdessä viljelymaita eroosiolta. Kun talvet lämpenevät, eroosioriski kasvaa: vesisateet irrottavat maa-ainesta ja ravinteita lumettomista ja roudattomista pelloista ja huuhtovat niitä ojiin, jokiin ja järviin. Vesistöjen kuormitus kasvaa. Routa pitää kurissa myös kasvitauteja. Jos maa on sula lumipeitteen alla, tietyt sienitaudit voivat saada yliotteen.

Routa säilyy palsakummuissa

Suomen vanhinta routaa löytyy Pohjois-Lapin palsasoiden palsakummuista. Kumpu alkaa nousta paikkaan, jossa routa ulottuu tavallista syvemmälle. Kesällä pintaturve sulaa, mutta syvällä jää säilyy. Palsa kasvaa uusien talvien myötä. Se voi saavuttaa 2000 vuoden iän ja nousta 4–7 metriä korkeaksi. Lopulta kummun laen turve repeää ja kuluu pois, jolloin jääsydän sulaa ja palsa romahtaa.