Routatilanne 16.1.2023

Routaa koko maassa tavallista vähemmän, ero keskiarvoon suurin pohjoisessa 

Routaa esiintyy maan eteläosissa 1−20 cm  ja keskiosissa 10−30 cm, joka on 5−10 cm alle ajankohdan keskiarvon. Maan pohjoisosissa routaa on 10−100 cm eli 30−50 cm ajankohdan keskiarvoja vähemmän.

Mitä routa on?

Routa on jäätynyttä maata. Routaa muodostuu, kun maahiukkasten välissä oleva vesi jäätyy. Jää sitoo maarakeet toisiinsa ja kovettaa maan. Roudan vaikutukset ilmenevät eri tavoin eri maalajeissa.

Miten routa syntyy?

Routaa alkaa muodostua, kun maan lämpötila laskee pakkaselle. Routa etenee maan pinnan tuntumasta yhä syvemmälle. Etenemiseen vaikuttavat talven kylmyys ja lumen paksuus sekä muun muassa maaperän laatu. Jotta maa jäätyisi 10–20 cm:n syvyyteen, tarvitaan vähintään viikon tai kahden mittainen kireä pakkasjakso. Lumi eristää tehokkaasti: jo 10–15 cm:n paksuinen lumipeite estää maan jäätymisen.

Missä routaa on ja milloin?

Roudan syvyys ja kesto vaihtelevat alueittain. Runsaslumisessa Itä-Suomessa routa ulottuu usein vain 10–20 cm:n syvyyteen, Länsi-Suomessa yleensä syvemmälle. Pohjois-Lapissa routaa voi olla jopa metrin verran, joskus ylikin. Routakerros on tavallisesti paksuimmillaan helmi-maaliskuun vaihteessa, Lapissa hieman myöhemmin. Vuotuiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Ilmastonmuutos vähentää routaa.

Monenlaista routaa

Maalaji vaikuttaa roudan olemukseen. Mururakenteisessa maassa vesi jäätyy onkaloiden seinämiin; syntyy puikkomaista onteloroutaa. Tiiviimpään maahan tulee massiivista routaa, johon kapillaari-ilmiö nostaa jatkuvasti uutta vettä. Vesimäärän lisääntyminen ja jäätyminen laajentavat maan tilavuutta ja maa alkaa routia. Roudan sulaessa maa voi liejuuntua. Kolmas routatyyppi on kerrosrakenteinen kerrosrouta.

Tiesitkö tämän roudasta