Ajankohtaisia katsauksia vesitilanteesta
Valitse tilannekatsaus
Jäänpaksuus
Jätä oma havaintosiJäätilannekartta esittää pistemäisten havaintojen lisäksi ennustemallin laskemat arviot. Jäälle ei pidä mennä pelkän kartan arvioiden perusteella, sillä paikallinen vaihtelu voi olla suurta! Etenkin heti jäätymisen jälkeen jää voi olla paljon heikompaa virtapaikoissa ja selkävesillä kuin vaikkapa ranta-alueilla. Keväällä, kun lumi on sulanut, aurinko voi haurastuttaa paksunkin jään jo parissa tunnissa petollisen heikoksi.
Jäätilanne 15.5.2026
Jäänpaksutta mitataan enää vain Pohjois-Lapissa
Toukokuun 10. päivä jäänpaksuutta voitiin turvallisesti mitata enää vain Kilpisjärvellä, Utsjoen Kevojärvellä ja Enontekiön Ounasjärvellä. Kilpisjärvellä jään kokonaispaksuus oli havaintopäivänä 89 cm, Kevojärvellä 49 cm ja Ounasjärvellä 33 cm. Ounasjärvellä jään kokonaispaksuus oli 20 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella ja teräsjäässä näkyi kuplia eli se oli jo huokoista.
Syke varoittaa heikoista jäistä ja huomauttaa, että keväällä lumen sulettua jäältä ja auringonsäteilyn lisääntyessä jään paksuus ei enää kerro sen kantavuudesta, vaan jää haurastuu ja paksukin jää voi olla petollisen heikkoa. Jääpeite voi olla arvaamattoman haurasta myös tutuilla vesistöillä erityisesti virtapaikoissa, kapeikoissa, ojien suilla sekä vesistörakenteiden ja kasvillisuuden lähellä. Jäällä kulkijan on huolellisesti varmistettava jään kantavuus koko reitillä. On myös muistettava, että pakkasyön jälkeen aamulla kantanut jää voi olla jo iltapäivällä heikentynyt huomattavasti auringonpaisteen vaikutuksesta.
Syke päivittää arvion jäätilanteesta tälle sivulle kolme kertaa kuukaudessa. Arvio perustuu 46 havaintopaikan jäänpaksuusmittauksiin eri puolilla Suomea. Jäänpaksuus mitataan noin 10., 20. ja 30. päivä kuukausittain.
Tuoreimmat havainnot löytyvät jäätilannekartalta. Jokainen voi tallentaa myös omat jäähavaintonsa, jolloin ne näkyvät kartalla, mutta Syke ei tarkista näitä havaintoja. Pelkän kartan arvioiden ja havaintojen perusteella jäälle ei tule mennä, koska jään laatu ja paksuus vaihtelevat suuresti eri vesistöissä ja samankin järven eri kohdissa.
Jäätilanteen yleispiirteistä kehittymistä voi seurata jäänpaksuuden laskennallisen arvion eli kartan värien avulla. Arvio tehdään mallintamalla ja siinä hyödynnetään jäänpaksuushavaintoja sekä mm. säätietoja ja -ennusteita. Jäätilannekartan perusteella ei voi päätellä minkään vesistön todellista jäänpaksuutta. Jäänpaksuushavainnot edustavat mittauspäivänä vain kyseistä paikkaa, ja ne ovat siten suuntaa-antavia eikä niitä voi yleistää koskemaan laajoja alueita.
Lisätietoa
Turvallisesti jäällä syksystä kevääseen
Jäällä liikkujan on aina varmistettava, että jää kantaa omalla kulkureitillä. Tutustu jään ominaisuuksiin eri vuodenaikoina ja kiinnitä huomiota mahdollisiin vaaran paikkoihin.
Syysjää
Syksyllä vesistö alkaa jäätyä, kun pintaveden lämpötila laskee alle nollan. Ensimmäisinä jäätyvät ranta-alueet ja lahdet, viimeisinä ulapat, syvänteet ja virtaavat vedet. Syysjäälle onkin ominaista, että jään paksuus vaihtelee eri puolilla vesistöä. Jään kantavuus tulee varmistaa mittaamalla jään paksuus omalla kulkureitillä. Kun liikutaan kävellen, pitää kirkasta teräsjäätä olla vähintään 5–10 cm.
Kevätjää
Keväällä, kun ilma lämpenee ja auringon vaikutus voimistuu, vesistöjen lumi- ja jääpeite alkaa sulaa. Lumen sulettua auringonsäteily alkaa sulattaa jäätä ja haurastuttaa sen rakennetta. Jääkerrokseen muodostuu onkaloita, eli se puikkoontuu. Silloin jään kantavuutta ei voi päätellä jään paksuudesta. Jopa 20–30 cm paksu jää voi muuttua läpeensä puikkomaiseksi eikä enää kanna ihmisen painoa.
Vaaranpaikat
Erityisiä vaaranpaikkoja ovat kapeikot, syvännealueet ja virtapaikat, kuten jokisuut sekä lähteiden, viemäreiden ja hulevesiputkien lähistöt. Näissä jää voi olla ohutta läpi talven. Myös isojen kivien, laitureiden ja muiden rakenteiden sekä vesikasvien lähellä on tarkkailtava jään paksuutta. Laivaväylät, railot, halkeamat ja avannot ovat vaarallisia keskitalvellakin. Lumipeite vaikeuttaa heikon jääalueen havaitsemista.
Lisää jäästä
Tiesitkö tämän jäästä
