Ajankohtaisia katsauksia vesitilanteesta

Veden lämpötilatilanne

Veden lämpötila 9.10.2025

Järvi- ja jokivedet ajankohtaan nähden lämpimiä

Viime päivinä sisävesien pintalämpötilat ovat pysytelleet enimmäkseen melko vakaina, mutta osalla Etelä- ja Länsi-Suomen sekä Pohjois-Pohjanmaan havaintopaikoista vesi on lämmennyt 1–2 asteella. Lähes koko maassa vedet ovat selvästi lämpimämpiä kuin yleensä tähän aikaan syksystä. Torstaiaamuna 9.10. mitatut lämpötilat vaihtelevat Lapin 6–8 asteesta Etelä-Suomen 10–12 asteeseen. Kylmin lukema 6,4°C saatiin Kevojärveltä Utsjoelta ja lämpimin 12,0°C Lohjanjärveltä. Vesistöennusteiden mukaan pintavesien lämpötilat kääntyvät lähipäivinä laskuun viime päivien tasaisemman jakson tai pienen nousun jälkeen.

Pintaveden lämpötiloja mitataan 20 cm:n syvyydestä aamuisin klo 8 avovesikaudella. Mittauspaikat ovat yleensä lähellä rantaa. Lämpötilat edustavat kyseisiä paikkoja, eikä niitä voi yleistää koskemaan laajoja alueita. Tuoreimmat havainnot löytyvät veden lämpötilakartalta. Jokaisen on mahdollista tallentaa myös omat havaintonsa, jolloin ne näkyvät kartalla. Syke ei tarkista näitä havaintoja. Pintavesien lämpötilan yleispiirteistä kehittymistä voi seurata kartan värien avulla.

Lisätietoa

Tämän sivun tiedot on tuottanut Suomen ympäristökeskus (Syke).

Miten vesien pintalämpötilaa mitataan?

Pintaveden lämpötila vaihtelee suuresti vuodenajan ja säätilan mukaan. Pintaveden lämpötilaa mitataan järvissä, joissa ja merellä sulan veden aikana. Mittauksia tehdään päivittäin, ja tulokset ovat saatavilla nopeasti.

Järvet ja joet

Järvien ja jokien pintaveden lämpötilaa mitataan 34 asemalla. Kaikkiaan tietoja pintaveden lämpötilasta on 80 kohteesta. Mittaus tehdään kelluvalla automaattisella mittauslaitteella. Laite on rannan tuntumassa 20 senttimetrin syvyydessä. Mittaustulokset ovat nähtävissä lähes ajantasaisesti. Vertailun virallisena perusteena pidetään aamulla kahdeksalta mitattua lukemaa.

Merialueet

Merellä veden pintalämpötilaa mitataan poijuilla. Poijut mittaavat lämpötilaa muutaman kymmenen senttimetrin syvyydestä. Merialueilta veden lämpötilasta saadaan tietoja myös vedenkorkeuden mittausasemilta. Ne ovat paikallaan ympäri vuoden. Niiden antamia tuloksia ei kuitenkaan voida verrata poijujen lukemiin, koska ne mittaavat veden lämpötilaa 2–3 metrin syvyydestä.

Lisää veden lämpötilasta

2.12.2019

Mistä tuntee sinilevän?

21.6.2021

Pintaveden vaihteleva lämpötila

21.6.2021

Muuttuva ilmasto muokkaa vesien elämää

Tiesitkö tämän veden lämpötilasta

Vesi kerrostuu lämpötilan mukaan

Kesällä pintavesi on lämpimämpää ja talvella kylmempää kuin alusvesi. Tämä kerrostuneisuus johtuu veden tiheydestä, joka muuttuu lämpötilan mukaan. Vesi on raskainta, kun sen lämpötila on neljä astetta. Sopivissa lämpötila-, virtaus- ja tuulioloissa järven pinta- ja alusvesi sekoittuvat. Tämä niin sanottu täyskierto tapahtuu useimmissa järvissä kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä. Kesällä auringon lämmittämä pintavesi asettuu päällimmäiseksi kerrokseksi. Talvella vesi jäähtyy ja kylmin kerros asettuu päällimmäiseksi.

Kylmästäkin vedestä voi nauttia

Kylmällä kylvyllä uskotaan olevan myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Talviuimarit kokevat, että pulahtaminen hyiseen veteen virkistää kehoa ja mieltä. On havaittu, että talviuinti auttaa hallitsemaan stressiä. Monet kokevat, että kylmäaltistus myös lievittää kipua. Arvellaan, että talviuinti parantaa verenkiertoa, tehostaa aineenvaihduntaa ja alentaa verenpainetta. Talviuinti sopii lähes kaikille, mutta kannattaa keskustella lääkärin kanssa ennen harrastuksen aloittamista.

Ilmastonmuutos lämmittää myös järviä

Järvien pintalämpötilat ovat nousseet viime vuosikymmeninä. Järvet lämpenevät nopeammin kuin valtameret tai ilmasto. Lämpeneminen on nopeinta pohjoisilla leveyspiireillä, kuten Suomessa. Arvioiden mukaan vesistöjen pintalämpötila voi nousta 1–2 astetta vuoteen 2050 mennessä. Muutokset lämpötiloissa vaikuttavat merkittävästi järvien ekosysteemeihin ja veden laatuun. Entisiin lämpötilaoloihin tottuneet eläimet ja kasvit voivat jopa kadota. Lämpötilan nousu myös lisää järvien rehevöitymistä ja leväkukintoja.

Järvien lämpötilaprofiili

Järviveden lämpötiloja mitataan myös eri syvyyksiltä. Seitsemällä Suomen järvellä mitataan veden lämpötila metrin välein pinnasta 20 metriin saakka, ja kahden metrin välein 50 metriin saakka. Tätä syvemmällä mittausväli on viisi metriä. Näin saadaan järvien lämpötilaprofiili. Mittaukset tehdään lämpötilaluotaimella kolme kertaa kuussa. Seurattavia järviä ovat Kallavesi, Pielinen, Päijänne, Konnevesi, Säkylän Pyhäjärvi, Pesiöjärvi ja Inarijärvi.

Vesi voi jäähtyä tai lämmetä nopeasti

Uimarannalla veden lämpötila voi muuttua nopeasti. Mukavan lämmin uimavesi onkin seuraavana päivänä yllättävän viileää. Viileneminen johtuu siitä, että kylmää alusvettä nousee pintaan. Tällainen kumpuaminen on yleisintä merenrannikolla. Samankaltaista ilmiötä saatetaan havaita myös suurilla järvillä – varsinkin alkukesällä, kun lämmin pintakerros on vielä niin ohut, että tuuli voi sotkea siihen alusvettä. Suurten järvien rannoilla vesi voi toisaalta myös lämmetä nopeasti, kun tuuli käy selältä ja ajaa rantaan auringon lämmittämää pintavettä.