Alueellinen vesitilanne

Keski-Suomi, Päijät-Häme ja Kymenlaakso 21.11.

Kymijoen vesistöaluen pohjoisosan luonnontilaisten järvien vedenpinnat ovat edelleen selvästi keskimääräistä alemapana. Etelä- ja keskiosissa vedenpinnat ovat lähestyneet ajankohdan keskimääräistä tasoa. Sään viileneminen on kuitenkin hidastanut tai pysäyttänyt alkaneen pintojen nousun. Marraskuun lopussa sää pysyy enimmäkseen viileänä ja sateet tulevat suureksi osin lumena, joten vedenpintojen nousu jää vähäiseksi.

Päijänteen vedenpinta on marraskuussa pysynyt melko samalla tasolla, noin 15 cm ajankohdan mediaania alempana. Juoksutus pidetään mahdollisimman pienenä, mutta siten että Kymijoen virtaama ei laskisi alle 130 m3/s minimivirtaaman. Tämän hetken ennusteen mukaan Päijänteen vedenpinta nousee seuraavan kuukauden aikana hieman, 0-5 cm.

Vesistöalueen pohjoisosan järvistä Keiteleen ja Pielavesi-Nilakan vedenpintojen ero ajankohdan keskitasoon kasvanut, kun Keitele on jatkanut laskuaan ja Pielavesi pysynyt marraskuussa samoissa lukemissa. Molemmat järvet ovat noin 35 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Leppäveden ja Saarijärven alueiden järvien pinnat ovat suureksi osin ajankohdan keskimääräistä alempana. Esimerkiksi Kalmarinselkä Saarijärvellä on nousussa, mutta edellee noin 40 cm keskimääräistä alempana.

Mäntyharjun reitin järvien pinnat ovat hienoisessa nousussa, mutta edelleen keskimääräistä alempana. Esimerkiksi Synsiän ja Kyyveden pinnat ovat 15-20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Puulan vedenkorkeus on lähellä ajankohdan tavallista tasoa. Juoksutus Kissakoskesta on pysynyt elokuun alusta alkaen 11 m3/s suuruisena, selvästi tavanomaista pienempänä.