Alueellinen vesitilanne

Keski-Suomi, Päijät-Häme ja Kymenlaakso (17.1.)

Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat ovat useimmissa järvissä keskimääräistä korkeammalla ja monin paikoin edelleen nousussa. Tavallisesti vedenkorkeudet laskevat tähän aikaan vuodesta. Leuto sää pitää järvien tulovirtaamat vuodenaikaan nähden suurina. Lunta on kertynyt vain hiukan vesistön pohjoisimpiin osiin, ja eteläisimmät osat ovat lumettomia.

Päijänteen pinta on noin 20 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja edelleen nousussa. Helmikuun loppuun mennessä nousua kertynee 10-20 cm. Sateiden ja lämpötilojen lisäksi juoksutuspäätökset vaikuttavat asiaan. Kymijoen virtaama Kuusankoskella on 430-450 m3/s, kun tammikuun puolivälin pitkän aikavälin keskivirtaama on runsaat 300 m3/s. Virtaamaan ei ole odotettavissa lähiviikkoina suuria muutoksia.

Vesistöalueen pohjoisosassa monien järvien vedenpinnat ovat erittäin korkealla. Keitele on 20 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja ennusteen mukaan nousee helmikuun puoliväliin mennessä vielä 15-25 cm. Keiteleen yläpuolisessa vesistössä Kivijärven pinta ei ole koskaan vuodesta 1981 alkavalla havaintojaksolla ollut tammikuussa yhtä korkealla kuin nyt, ja myös Vuos- ja Muuruejärvessä, joista havaintoja on aina vuodesta 1910 alkaen, vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan korkeinta havaintoa.

Pielavesi-Nilakka on noin 15 cm ja Konnevesi vajaat 10 cm ajankohdan keskitason yläpuolella ja hitaassa noousussa. Mäntyharjun reitillä Vuohijärvi ja Kyyvesi ovat noin 15 cm ja Puulan vajaat 10 cm keskimääräistä korkeammalla. Kyyveden nousun ennustetaan vielä jatkuvan, Puulan ja Vuohijärven vedenkorkeuksissa tuskin tapahtuu lähimmän kahden viikon aikana suuria muutoksia.

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE