Alueellinen vesitilanne

Keski-Suomi, Päijät-Häme ja Kymenlaakso (9.4.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien suurten järvien pinnat ovat lähteneet nousuun, ja niiden ennustetaan nousevan keskimääräisiä kevään ja alkukesän vedenkorkeushuippuja korkeammalle. Tämä on seurausta monesta tekijästä: vedenpinnat olivat jo talven jälkeen ennen nousun alkamista tavanomaista korkeammalla, lunta on kertynyt keskimääräistä enemmän ja lisäksi lähimmän kahden viikon jakson ennustetaan olevan melko runsassateinen.

Päijänteen vedenkorkeus on lähes 40 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella ja juuri lähtenyt nousuun. Ennusteen mukaan vedenpinta nousee kesäkuun alkuun mennessä keskimääräistä korkeammalle, tulvarajana pidetyn tason NN+78,80 m tuntumaan tai jopa sen yläpuolelle. Päijänteen lähtövirtaama on ollut helmikuun lopulta alkaen selvästi keskimääräistä suurempi ja ensi viikon alussa sitä vielä hieman kasvatetaan vedenpinnan nousun hillitsemiseksi. Tämä kasvattaa entisestään Kymijoen virtaamaa, joka on nyt Kuusankoskella hieman suurempi kuin tulvarajaksi määritelty virtaama 480 m3/s.

Vesistöalueen pohjoisosan suuret järvet Keitele, Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka ovat 20-25 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä. Vedenpinnat ovat lähteneet nousuun, ja Päijänteen tavoin niiden ennustetaan nousevan selvästi keskimääräisiä keväthuippuja korkeammalle. Järvien pinnat saavuttanevat huippunsa toukokuussa.

Myös Mäntyharjun reitillä vedenpinnat ovat nousussa. Puula on runsaat 10 cm ja Kyyvesi sekä Vuohijärvi noin 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Kuten muuallakin vesistöalueella, ovat järvet aloittaneet kevään nousun keskimääräistä aiemmin, ja tämä kasvattaa eroa ajankohdan mediaaniin.

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE