Alueellinen vesitilanne

Keski-Suomi, Päijät-Häme ja Kymenlaakso (9.6.)

Kymijoen vesistöalueella järvien vedenpinnat nousivat huhti-toukokuussa hyvin korkealle, mutta ovat nyt pääosin laskussa. Viimeisin kahden viikon jakso on ollut hyvin vähäsateinen ja lämmin sää on kasvattanut järvihaihdunnan suureksi.

Päijänteen pinta on noin 35 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella ja aivan tulvarajaksi katsotun tason NN+78,80 m tuntumassa. Näillä näkymin Päijänteen vedenkorkeus ei enää nouse, vaan kääntyy kesäkuun loppuun mennessä hitaaseen laskuun. Korkean vedenpinnan takia juoksutus Kalkkisesta on erittäin suuri. Päijänteen yhteenlaskettu lähtövirtaama säännöstelypadosta ja luonnonkoskesta on noin 380 m3/s, kun se tähän aikaan vuodesta on keskimäärin noin 230 m3/s.

Päijänteen suuren lähtövirtaaman myötä myös Kymijoen virtaama on selvästi tavanomaista suurempi, Kuusankoskella noin 530 m3/s. Virtaama Kymijoessa on jo hieman pienentynyt huippulukemista ja ennusteen mukaan jatkaa pienenemistään, pysyen kuitenkin lähiviikot varsin suurena. Päijänteestä lähtevä vesi virtaa aluksi Ruotsalaiseen ja siitä Konniveteen, ja tällä hetkellä Konniveden pinta joudutaan pitämään suuren virtaaman takia tavallista alempana, jotta Ruotsalaisen vedenkorkeus ei nousisi säännöstelyrajan yläpuolelle.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele ja Konnevesi ovat 15-20 cm ja Pielavesi-Nilakka enää 5 cm keskimääräistä ylempänä. Ellei kesä ole selvästi tavallista runsassateisempi, jatkavat järvien pinnat laskuaan lähikuukausien ajan, vuodenajalle tyypilliseen tapaan.

Myös Mäntyharjun reitin suurimpien järvien Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven pinnat ovat nyt keskimääräistä ylempänä, mutta laskussa.

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE