Usein kysyttyjä kysymyksiä vesistöjen vedenkorkeudesta ja säännöstelystä

Vesistöjen vedenkorkeus vaihtelee luontaisesti vuodenkierron ja sääolojen mukaan. Monia vesistöjä myös säännöstellään; niiden vedenkorkeuteen vaikutetaan juoksutuksin. Miksi vedenpinta laskee kovin alas jopa säännöstellyissä järvissä kuivuuden pitkittyessä?

Miksi järven vesi on niin alhaalla?

Järven vedenpinnan korkeuteen vaikuttavat monet seikat: sademäärä ja järvestä haihtuva vesimäärä, järven ympäristöstä tuleva valunta sekä järveen laskevien ja sieltä lähtevien jokien virtaama. Kuivina jaksoina vettä tulee vähän ja haihdunta on suurta, jolloin vedenpinta laskee.

Miksi järven vedenkorkeutta ei muuteta vähentämällä tai lisäämällä juoksutusta?

Kaikkia järviä ei säännöstellä lainkaan, vaan niiden vedenkorkeus seuraa luonnollista vaihtelua.

Säännöstellyissäkin vesistöissä juoksutusta voidaan muuttaa vain rajallisesti, koska juoksutusmuutosten vaikutukset järven yläpuolisiin ja alapuolisiin vesialueisiin pitää ottaa huomioon. Hetkellisistä juoksutusmääristä päättää se, jolle on myönnetty säännöstelylupa. Lupaehdot kuitenkin sanelevat, missä rajoissa järven vedenkorkeuden pitää pysyä.

Suurissa järvissä vedenkorkeus muuttuu hitaasti. Vaikka juoksutusta muutetaan, kestää pitkään ennen kuin päästään haluttuun vedenkorkeuteen.

Lisää tietoa aiheesta vesi.fi artikkelissa Miten säännöstelystä päätetään.

Onko olemassa jokin virallinen keskivedenkorkeus, jota säännöstelyssä pitää noudattaa? Mistä löydän tiedot keskivedenkorkeuksista?

Keskivedenkorkeus tarkoittaa tietyn ajanjakson keskimääräistä vedenkorkeutta. Sitä käytetään usein vertailutasona, kun tarkastellaan jonkin ajankohdan vedenkorkeutta. Säännöstelyluvissa ei yleensä määritellä tavoiteltua keskivedenkorkeutta, vaan esimerkiksi, kuinka alas tai ylös vedenpinta saa enimmillään laskea tai nousta eri vuodenaikoina.

Vedenkorkeusdataan voi tutustua vesi.fi:n karttapalvelussa. Valitse kartalta tai paikkahausta haluamasi havaintopiste. Näytölle aukeaa ajankohtaista tilannetta kuvaava pylväs, jossa vedenkorkeutta verrataan ajankohdan keskiarvoon ja ääriarvoihin. Pylvään alapuolelta löytyy linkki ”Avaa graafi”, jonka kautta voi ladata datan.

Lisää tietoa vesistöjen vesi.fi-artikkelissa Säännöstelyluvat.

Mistä näen kesän ennusteen mökkijärveni vedenkorkeudelle?

Pääset tarkastelemaan ennustettuja vedenkorkeuksia vesi.fi:n karttapalvelun vedenkorkeus-teemassa. Voit siirtyä haluamallesi alueelle joko kartan avulla tai kirjoittamalla alueen nimi teemavalikon alla olevaan paikkakuntahakukenttään. Kun olet valinnut vedenkorkeusaseman, voit avata graafin havaituista ja ennustetuista vedenkorkeuksista vasemmanpuoleisesta Kohdetiedot-kentästä (esimerkkinä Saimaa).

Miten säännöstelylupia voi muuttaa?

Luvan tai sen ehtojen muuttamista voi hakea vesilain mukaisesti luvan haltija tai esimerkiksi hankkeesta haittaa kärsivä henkilö taikka viranomainen. Lupien muuttamisesta päättää Lupa‑ ja valvontavirasto. Muutoksia voidaan hakea esimerkiksi silloin, kun nykyiset lupaehdot eivät enää vastaa muuttuneita oloja tai yhteiskunnan tarpeita.

Kuka päättää juoksutuksista?

Juoksutuksista päättää säännöstelyluvan haltija, esimerkiksi vesivoimayhtiö tai valtio. Päätöksissä on kuitenkin aina noudatettava luvassa määriteltyjä ehtoja ja rajoja. Silloin, kun säännöstelyluvan haltija on valtio, säännöstelyn hoidosta ja ohjauksesta vastaa elinvoimakeskus.

Lisää tietoa vesistöjen säännöstelystä vesi.fi-artikkelissa Miten säännöstelystä päätetään.

Voiko voimalaitos juoksuttaa vettä vapaasti?

Ei voi. Juoksutusten määrää rajoittavat säännöstelyluvan ehdot, joissa on määritelty esimerkiksi sallittu vedenkorkeuden vaihteluväli ja juoksutusmäärien rajat. Voimalaitoksen on pysyttävä näiden ehtojen puitteissa, eikä juoksutusta tai vedenkorkeutta saa muuttaa enempää kuin lupa sallii.

Miksi voimalaitos juoksuttaa vettä laitoksen ohi, vaikka on kuivaa?

Vettä voidaan joutua juoksuttamaan voimalaitoksen ohi esimerkiksi teknisistä syistä tai tilanteissa, joissa kaikki vesi ei mahdu kulkemaan turbiinien kautta. Lisäksi juoksutuksiin vaikuttavat lupaehtojen velvoitteet, joiden mukaan tietty virtaama on pidettävä yllä myös kuivina jaksoina. Sillä, juoksutetaanko lupaehtojen mukainen vesimäärä voimalaitoksen läpi vai ohi, ei ole merkitystä voimalaitoksen yläpuolisten järvien vedenkorkeudelle.

Miksi patoluukkuja ei laiteta kokonaan kiinni, jotta järvi ei enää laske?

Patojen käyttöä ohjaavat säännöstelyluvat, joissa on määritelty myös vähimmäisjuoksutukset. Vesistöissä on yleensä pidettävä tietty virtaama, jotta voidaan turvata esimerkiksi alapuolisen vesistön ja luonnon hyvinvointi ja vedenkäyttö. Juoksutusta ei tämän takia voida kokonaan lopettaa edes kuivuuden aikana. Joillakin Suomen alueilla säännöstellyt järvet muodostavat ketjun. Juoksutuksessa on silloin kiinnitettävä erityistä huomiota padon yläpuoliseen ja alapuoliseen vesistöön. Järvien väliset koskiosuudet ovat arvokkaita elinympäristöjä.

Huomioidaanko säännöstelyssä ilmastonmuutos?

Kyllä. Ilmastonmuutos vaikuttaa vedenkorkeuksiin ja virtaamiin, ja nämä muutokset otetaan huomioon säännöstelyn kehittämisessä ja lupien uudistamisessa. Esimerkiksi kevättulvien ajankohta muuttuu ja kuivat kesät voivat yleistyä, mikä vaikuttaa siihen, miten vettä varastoidaan ja juoksutetaan eri vuodenaikoina. Veden kiertokulkua kuvaavissa vesistömalleissa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset sadantaan ja lämpötiloihin, jolloin tämä tieto on käytettävissä myös juoksutuksista päätettäessä.

Keneen olen yhteydessä, jos epäilen, että säännöstelyn lupaehtoja rikotaan?

Vesilain ja sen perusteella annettujen lupien sekä lupamääräysten noudattamista valvovat Lupa- ja valvontavirasto sekä kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset.

Kenelle voin ilmoittaa matalasta vedenkorkeudesta aiheutuvista haitoista?

Matalasta vedenkorkeudesta aiheutuvista haitoista voit ilmoittaa elinvoimakeskukselle. Voit ilmoittaa havaintosi myös vesi.fi-karttapalvelun Omat havainnot -lähetillä. Ilmoitetut havainnot tulevat kaikille nähtäväksi vesi.fi-kartalle.

Kuka korvaa matalasta vedenkorkeudesta aiheutuvat vahingot?

Mahdolliset korvaukset ratkaistaan vesilain ja lupaehtojen perusteella tapauskohtaisesti. Säännöstelyluvissa arvioidaan etukäteen säännöstelyn hyödyt ja haitat sekä vaikutukset asukkaisiin ja ympäristöön.

Miten järvien vedenkorkeutta mitataan?

Järvien vedenkorkeutta seurataan mittausasemilla, jotka rekisteröivät vedenkorkeuden ja välittävät tiedot seurantajärjestelmiin. Vedenkorkeuden havaintoja ja ennusteita voit selata vesi.fi-karttapalvelussa. Elinvoimakeskus pitää yllä mittausasemaverkostoa.

Lue lisää vesi.fi:n aineistopankin artikkelissa Vesistöjen vedenkorkeuden mittaaminen.

Kuinka paljon järven vedenkorkeus vielä laskee?

Vedenkorkeuden kehitykseen vaikuttavat esimerkiksi sademäärä, haihdunta, valunta ja juoksutukset. Vedenkorkeuden ennusteita ja ajantasaista tilannetta voi seurata vesi.fi‑palvelun ennusteista ja vesitilannekartoista. Yleisesti Suomessa järvien vedenpinta laskee talvella ja nousee keväällä, kun lumet sulavat. Kesän mittaan vedenpinta laskee ja kääntyy taas loppusyksyllä nousuun.

Mistä löydän vedenkorkeuksien ja kuivuustilanteen historiatietoja?

Historiatietoja löytyy vesi.fi:n karttapalvelusta. Siellä voi tarkastella eri havaintopaikkojen vedenkorkeuden kehitystä graafeina. Graafeissa näkyy sekä nykytilanne että vertailu pitkän ajan keskiarvoihin. Aineiston voi myös ladata taulukkona (esim. Excel), jolloin pääsee tutustumaan jopa vuosikymmenten mittaisiin aikasarjoihin.

Graafit ja ladattavat aineistot saa näkyviin, kun valitsee karttapalvelusta teemaksi vedenkorkeuden ja kartalta tai paikkahausta halutun havaintopisteen. Ajankohtaista tilannetta kuvaavan pylvään alapuolelta löytyy linkki ”Avaa graafi”.

Lisää tietoa aiheesta vesi.fi artikkelissa Karttapalvelusta näkee nyt myös kehitystrendejä.

Mitä tehdä, kun vesi on niin alhaalla, ettei veneellä pääse rantaan? Onko ruoppaaminen ratkaisu?

Ruoppaaminen on voimakas toimenpide, joka muuttaa rantaluontoa ja jota pitää sen vuoksi välttää. Se ei myöskään yksistään ratkaise matalasta vedenkorkeudesta koituvia haittoja veneilylle, koska järvien vedenpinta vaihtelee luontaisesti. Pienimuotoisesta ruoppauksesta on tehtävä etukäteen ilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle ja vesialueen omistajalle. Lupa- ja valvontavirasto arvioi ilmoituksen perusteella, tarvitaanko ruoppaukseen vesilain mukainen lupa. Lisätietoa löytyy Lupa- ja valvontaviraston sivulta Ilmoitus rannan ruoppaamisesta tai niitosta.

Ruoppausta parempi ratkaisu on sopeuttaa veneily kulloiseenkin vedenkorkeuteen. Älä lähde vesille, jos vesi on niin matalalla, että veneen pohja tai potkuri on vaarassa vahingoittua. Seuraa vedenkorkeusennusteita, jotta vältyt yllätyksiltä ja ehdit nostaa veneen vedestä ennen kuin tuttu veneenlaskuluiska jää kuiville.

Lisää tietoa aiheesta vesi.fi-artikkelissa Näin varaudut kuivuuteen

Katso myös vesi.fi:n teemasivu vesistöjen säännöstelystä.

Julkaisija: Suomen ympäristökeskus ja elinvoimakeskukset