Julkaistu: 27.1.2020

Säännöstelyluvat

Vesistöjen säännösteleminen edellyttää lupaa. Luvan saa vain, jos säännöstelyyn on vankat perusteet. Luvassa asetetaan myös ehtoja sille, miten säännöstely toteutetaan.

Luvan vesistön säännöstelyyn myöntää aluehallintovirasto. Lupaa harkitessaan virasto punnitsee eri näkökohtia. Tärkein asia on, miksi hakija haluaa säännöstellä vesistöä. Onko tavoitteena tuottaa vesivoimaa, suojella tulvilta tai saada jotain muuta hyötyä? Näitä hyötyjä verrataan sitten säännöstelystä koituviin muihin myönteisiin ja kielteisiin seurauksiin.

Arvioitavia asioita ovat esimerkiksi säännöstelyn vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinkeinoihin sekä luontoon ja luonnon virkistyskäyttöön. Säännöstelylupa yritetään säätää sellaiseksi, että erilaisia hyötyjä saataisiin mahdollisimman paljon ja haittoja syntyisi vain vähän.

Lupa sisältää monia ehtoja. Siinä määrätään muun muassa, kuinka korkealle vedenpinta saa nousta säännöstellyssä järvessä eri vuodenaikoina – tai kuinka matalalle se saa laskea. Lisäksi annetaan määräyksiä säännöstelyrakenteista ja muista teknisistä asioista.

Suurin osa voimassa olevista säännöstelyluvista on vanhoja, jopa kymmeniä vuosia vanhoja. Kun niitä aikoinaan myönnettiin, lupaharkinta perustui erilaiseen tilannekuvaan ja tavoitteisiin kuin nykyään.

Lupia ollaan monin paikoin uudistamassa muun muassa siksi, että lumipeite vähenee, varsinkin Etelä-Suomessa. Järviin enää tarvitse varata yhtä paljon tilaa sulamisvesille kuin ennen.

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE