Vesi.fi:n karttapalvelusta näkee nyt myös historiatietoja vesitilanteesta

Vesi.fi:n karttapalvelua on täydennetty mahdollisuudella ladata myös historiadataa. Karttapalvelusta näkee kätevästi, miten vaikkapa järven vedenkorkeus tai pintaveden lämpötila on kehittynyt.

Järven vedenkorkeus kiinnostaa ranta-asukkaita. Vesi.fi-karttapalvelu kertoo, kuinka paljon vedenkorkeus poikkeaa pitkän aikavälin keskiarvosta ja mihin suuntaan se on kehittymässä.

Palvelua on kehitetty tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa. Tuorein käyttäjätestaus tuotti ehdotuksen mahdollisuudesta ladata havaintotietoja. Niitä toivoivat sekä palvelua vapaa-ajalla että työssä käyttävät.

Ladattavaan dataan pääsee tutustumaan, kun on valinnut karttapalvelusta teemaksi esimerkiksi vedenkorkeuden ja kartalta tai paikkahausta havaintopisteen, josta aukeaa ajankohtaista tilannetta kuvaava pylväs. Pylvään alapuolelta löytyy linkki ”Avaa graafi”.

Gedenkorkeuden kuvaaja Vanajalta.

Graafi näyttää vedenkorkeuden kehityksen viikon ajalta tai koko vuodelta. Siitä näkee myös aiempien vuosien keskiarvon sekä kehitysennusteen. Jokainen voi näin tutustua siihen, miten oman lähijärven – tai minkä hyvänsä havaintopisteen – vedenkorkeus vaihtelee. Havaintopisteitä on satoja ympäri Suomen.

Vedenkorkeuden graafi

Palvelun kautta voi nyt uutena toiminnallisuutena sukeltaa myös historialliseen numerotietoon. Osassa graafeista on vasemmassa yläkulmassa latauskuvake, josta pääsee lataamaan havaintopisteen vuorokausihavainnot niin kauas taaksepäin kuin aineistoa on olemassa. Tiedot ovat Excel-taulukkona.

Haluatko tietää esimerkiksi, mikä oli Saimaan pintaveden lämpötila synnyinpäivänäsi. Tai miten korkealla vesi oli Ruovedellä suurina tulvavuosina 1899 ja 1924. Excel-taulukoista löytyvät havaintopisteestä tehdyt havainnot parhaimmillaan yli 60 000 vuorokaudelta, 1800-luvun puolivälistä nykypäivään.

Paljon dataa havainnollisessa muodossa

Graafin oikean yläkulman nuolesta pääsee katsomaan saman havaintopisteen muita teemagraafeja, esimerkiksi pintaveden lämpötilaa, jään paksuutta tai virtaamaa. Maa-alueille sijoittuvista havaintopisteistä voi nähdä, kuinka pohjaveden korkeus tai lumikuorma on kehittynyt paikkakunnalla vuoden mittaan.

Kehityskäyrät avaavat ympäristöhallinnon keräämän valtavan havaintoaineiston kaikille Vesi.fi-palvelun käyttäjille. Onko pohjaveden korkeus kotipaikkakunnalla nousussa vai laskussa? Kuinka nopeasti mökkijärven vesi on jäähtynyt viime viikkoina? Vastauksen näkee yhdellä vilkaisulla.

Vedenkorkeuden tieto perustuu korkeusjärjestelmään

Vedenkorkeuden havainnot on esitetty sekä graafeissa että taulukoissa ”korkeutena merenpinnasta”. Niinpä esimerkiksi Saimaan vedenkorkeus asettuu 75–76 metrin tienoille, vaikka järvi on keskimäärin 17 metriä syvä ja syvimmillään 84 metriä.

Vedenkorkeuden täsmälliseen lukuarvoon vaikuttaa hieman se, missä korkeusjärjestelmässä tieto esitetään. Korkeusjärjestelmät ovat vaihdelleet sen mukaan, minkä vuoden maankohoamiseen ne perustuvat. Nykyisin suositellaan käytettäväksi yleiseurooppalaista N2000-järjestelmää.

Karttapalvelun trendikäyrissä vedenkorkeus esitetään toistaiseksi aiemmissa korkeusjärjestelmissä (NN, N43 tai N60) ässä, joita on käytetty esimerkiksi vesistöjen säännöstelyluvissa. Esitysmuoto muutetaan tulevaisuudessa yleiseurooppalaiseen N2000-korkeusjärjestelmään.

Ladattavissa Excel-taulukoissa vedenkorkeuden tiedot näkyvät usean eri korkeusjärjestelmän mukaisina, mikä helpottaa niiden käyttöä eri tarkoituksiin.