3. Vähemmän vesistökuormitusta
Suuri osa ihmisen aiheuttamasta vesistökuormituksesta on peräisin maa- ja metsätaloudesta. Vesistöjä kuormittavat ravinteet ja kiintoaine kulkeutuvat vesistöihin pääosin ojien ja muiden kuivatusjärjestelmien kautta. Vesistöhaitat ovat usein voimakkaimmat heti kuormituslähteen alapuolella, mutta kuormituksen kertyminen voi aiheuttaa ongelmia myös valuma-alueen alemmissa osissa.
Sisävesistöjen ja rannikkovesien tilaa pystytään parantamaan merkittävästi jo pienillä toimilla, kun ne toteutetaan riittävän laajasti. Vesien tilan paraneminen edistää elinympäristöjen ja niissä elävien lajien säilymistä. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän syys- ja talvisateita, mikä luo tarpeen kohdentaa nykyisiä vesiensuojelu- ja -hallintatoimia entistä tarkemmin ja löytää uusia keinoja vähentää vesistökuormitusta. Vesistöjä voidaan tarvittaessa myös kunnostaa, mutta kunnostuksen vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi, ellei samalla vähennetä valuma-alueelta tulevaa ulkoista kuormitusta. Ensisijaisesti tulisi pyrkiä vähentämään maaperän eroosiota ja ravinnehuuhtoumia jo kuormituksen syntypaikalla. Arvokkaiden ravinteiden säilyminen maaperässä ja kasvien käytössä on myös maanomistajan etu.
Lisää tietoa aiheesta:
Vesi.fi
Metsätalous ja vesistöjen hyvinvointi
Metsätalouden vesiensuojeluhankkeet
Maankuivatus ja happamat sulfaattimaat
Humuskuormitus ja vesien tummuminen
Vesi.fi aineistopankki
Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi
Ympäristöarvojen huomioiminen ojitushankkeissa luonnonmukaisten menetelmien avulla
