Metsätalouden vesiensuojeluhankkeet

Metsätalouden vesiensuojeluhankkeiden toteuttamiseen on mahdollista saada tukea. Hankkeilla ehkäistään ja vähennetään metsätalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta.

Vesiensuojeluhankkeet ovat yksi osa metsätalouden kannustejärjestelmää. Vesiensuojelua edistävät hankkeet kuuluvat metsätalouden luonnonhoitohankkeisiin, joita tuetaan vuoden 2023 loppuun asti Kemeran eli kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmän kautta. Vuoden 2024 alusta lähtien Kemeran korvaa uusi metsätalouden kannustejärjestelmä Metka.

Vesiensuojeluhankkeet suunnitellaan valuma-alueen laajuisesti

Metsätalouden kannustejärjestelmän mukaisia tukia myöntää ja koordinoi Suomen metsäkeskus. Vesiensuojelun tukea on ohjattu sekä metsätalouden vesistökuormituksen ennalta ehkäisyyn että kuormituksen vähentämiseen tähtääviin luonnonhoitohankkeisiin.

Käytännössä hanke lähtee liikkeelle siitä, että jokin taho – esimerkiksi metsänomistaja, paikallinen asukas, kyläyhdistys, metsästysseura, kunta tai ELY-keskus – tekee asiassa aloitteen. Tämän jälkeen Metsäkeskus tarkastelee tilannetta valuma-alueen laajuisesti ja muun muassa arvioi vesistöjen tilaa sekä kartoittaa vesistökuormitusta aiheuttavia kohteita. Tarkastelun perusteella Metsäkeskus tekee valuma-alueen kattavan yleissuunnitelman, jossa esitetään tehtävät toimenpiteet ja niiden kohdentuminen. Alueen maanomistajilta pyydetään kirjallinen sitoumus toimien toteuttamiselle.

Kun suunnitelma on valmis ja luvat saatu, hankkeen toteuttaminen avataan avoimeen hakuun. Hakemusten perusteella valitaan hankkeen toteuttaja, joka valmistelee yksityiskohtaisemman suunnitelman. Valittu toimija toteuttaa hankkeen ja raportoi toteutuksesta. Koska toimija on usein paikallinen yrittäjä, hanke tukee myös alueen elinkeinotoimintaa. Hankkeen vaikutuksia seurataan kaksi vuotta toteuttamisen jälkeen.

Laaja kirjo erilaisia hankkeita

Vesiensuojeluhankkeissa toteutetaan usein sellaisia rakenteita, joilla pidätetään vesiä tai pienennetään virtausnopeuksia niin, että kiintoainesta sedimentoituu vesiensuojelurakenteeseen ja vesistökuormitus kevenee. Kuivatusuomaan voidaan esimerkiksi rakentaa virtaamansäätöpato tai tehdä sarja pohjapatoja. Nämä rakenteet auttavat ehkäisemään kiintoainekuormitusta, mutta ne eivät pidätä liukoisia ravinteita. Lisäksi ne vaativat jatkuvaa huoltamista.

Kuivatusvesiä voidaan myös ohjata erityiseen pintavalutuskenttään – riittävän isolle ojittamattomalle alueelle, jossa vedet suodattuvat kasvillisuuden ja maaperän läpi ja leviävät tasaisesti laajalle alueelle. Pintavalutuskenttää pidetään yleisesti tehokkaimpana ojitusten vesiensuojelumenetelmänä.

Tätäkin laajempia hankkeita ovat kosteikon rakentaminen sekä tulvavesille tarkoitetun alueen toteuttaminen eli tulvavesien johtaminen esimerkiksi kitu- tai joutomaasoille. Vesiä voidaan myös johtaa kuivuneille luonnontilaisille soille, varsinkin suojelluille suoalueille. Tällainen vedenpalautus parantaa arvokkaan suon hydrologista tilaa ja auttaa suoluontoa palautumaan.

Metka-tukea suometsien hoitosuunnitelmiin ja vesiensuojeluun

Luonnonhoitohankkeet ovat tähän asti edustaneet vain pientä osaa kaikesta metsätalouden tuesta. Valtaosa tuesta on suunnattu toimiin, joilla edistetään puuntuotantoa. Esimerkiksi pelkästään kunnostusojitusta on rahoitettu vuosittain noin kymmenkertaisella pinta-alalla verrattuna luonnonhoitohankkeisiin. Tukea on siten suuntautunut enemmän vesistöjä kuormittavaan toimintaan kuin kuormituksen ehkäisyyn – siitä huolimatta, että kunnostusojitusten yhteydessä on usein toteutettu vesiensuojelurakenteita.

Uusi Metka-tuki korjaa tilannetta sikäli, että ojien kunnostaminen poistuu tuettavien töiden listalta ja tilalle tulee suometsänhoidon kokonaisvaltainen suunnittelu, jossa eri tavoitteet – puuntuotanto, ilmastonmuutoksen hillintä, vesiensuojelu ja luonnon monimuotoisuus – otetaan tasavertaisesti huomioon. Hoitosuunnitelmassa esitetyt vesiensuojelutoimet tulee toteuttaa, ja toteutusta edistetään myöntämällä niille täysimääräinen toteutustuki.

Tämä tuo kaivattuja lisäresursseja metsätalouden vesiensuojeluun. Nykyisellään vesiensuojeluun ja muihin luonnonhoitohankkeisiin on ollut käytettävissä vähemmän rahoitusta kuin hankkeille on ollut kysyntää. Sen sijaan puuntuotannon edistämiseen varattua Kemera-tukea on jäänyt käyttämättä. Uudessa kannustejärjestelmässä luonnonhoidon rahoitusosuus kasvaa.

Uusikaan kannustejärjestelmä ei sisällä jatkuvan kasvatuksen tukea. Parhaillaan kuitenkin selvitetään, millaisilla keinoilla ja tukimuodoilla olisi mahdollista siirtyä jaksottaisesta metsänkäsittelystä jatkuvapeitteiseen metsätalouteen. Jatkuva puupeitteisyys vakauttaisi suometsien vesitaloutta ja ehkäisisi uudistushakkuista tyypillisesti syntyviä kuormituspiikkejä.

Lisää tietoa aiheesta:

Vesi.fi:
Suometsänhoidon kokonaisvaltainen suunnittelu 

Muualla verkossa:
Metsätalouden tuet (Metsäkeskus)