Julkaistu: 16.8.2021

Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus

Haja-asutuksen jätevesimääräykset – keitä ne koskevat?

Haja-asutuksesta syntyvät jätevedet pitää käsitellä niin, että ne eivät vaaranna ympäristöä. Käsittelyvaatimus koskee sekä vakituisia asuntoja että kesämökkejä. Säännöksiin sisältyy kuitenkin tiettyjä poikkeuksia.

Suomessa on noin 300 000 vakituisesti asuttua kiinteistöä ja 400 000 kesämökkiä, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon. Pääsääntöisesti kaikkia näitä kiinteistöjä koskee ympäristönsuojelulaissa 527/2014 asetettu yleinen puhdistamisvelvollisuus.

Miksi jätevedet pitää käsitellä?

Haja-asutuksesta tulevat jätevedet likaavat enimmäkseen asukkaiden omaa lähiympäristöä. Ne voivat pilata pohjaveden ja tehdä kaivoveden käyttökelvottomaksi. Jos jätevedet pääsevät vesistöön, vedenlaatu saattaa heiketä ja samalla vesistön arvo ja käyttökelpoisuus vähetä. Uimavedet likaantuvat herkästi varsinkin jätevesien purkupaikan lähiympäristössä, mikä aiheuttaa uimareille terveysriskin.

Kiinteistön jätevedet kannattaa käsitellä asianmukaisesti, jotta oma elinympäristö säilyy puhtaana, terveellisenä ja viihtyisänä. Haja-asutuksen jätevesistä koituvan ympäristökuormituksen pienentäminen on myös osa valtakunnallista vesiensuojelua.

Keitä käsittelyvaatimus koskee?

Ympäristönsuojelulain asettama yleinen puhdistamisvelvollisuus, koskee pääsääntöisesti kaikkia sellaisia kiinteistöjä, joissa syntyy talousjätevettä eli keittiö-, pesu- tai käymäläjätevesiä. Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei ympäristö ole vaarassa pilaantua.

Yleisen puhdistamisvelvollisuuden lisäksi lainsäädännössä määritellään perustason käsittelyvaatimus, joka tulee täyttää automaattisesti kaikilla kiinteistöillä, jotka sijaitsevat pohjavesialueella tai enintään 100 metrin päässä vesistöstä tai merestä. Oman kiinteistön tilanteen voi tarkistaa kätevästi karttapalvelusta.

Hajajätevesisäädösten karttapalvelu

Jos taas kiinteistö on näiden alueiden ulkopuolella, eli ns. kuivalla maalla, vaatimukset tulee panna täytäntöön viimeistään seuraavan ison remontin yhteydessä, esimerkiksi muutettaessa rakennuksen vesi- ja viemärijärjestelmää.

Lisäksi kunta voi asettaa perustasoa tiukemmat puhdistusvaatimukset pilaantumiselle herkillä alueilla. Oman kunnan vaatimukset täytyy aina tarkistaa.

Mistä tiedän, tuleeko minun toimia?

Helpoimmalla jätevesiasioissa kiinteistönomistaja pääsee silloin, kun alueelle on rakennettu viemäriverkosto, johon kiinteistö voidaan liittää. Liittyminen on pakollista taajamissa, mikäli kiinteistöllä ei ennestään ole säännösten edellyttämää jätevesien käsittelyä. Kun kiinteistö on liitetty viemäriverkostoon, jätevesiasiat on hoidettu kuntoon.

Entä jos viemäriverkostoa ei ole, mutta kiinteistöllä on vanhastaan jonkinlainen jätevesien käsittelyjärjestelmä? Mistä tietää, onko aiemmin rakennettu järjestelmä nykysäännösten mukainen?

Käytännössä säännökset täyttävät ne järjestelmät, joille on myönnetty rakennuslupa vuonna 2004 tai sen jälkeen. Jos oma järjestelmä on vanhempi, se pitää todennäköisesti uusia nykyvaatimusten mukaiseksi, mikäli rakennus on pohjavesialueella tai enintään 100 metrin päässä rannasta. Tilanne kuitenkin vaihtelee kuntakohtaisesti sen mukaan, millaisia määräyksiä kunnan rakennusvalvonta on ennen vuotta 2004 asettanut rakennusluvissa. Jos säännökset ovat olleet jätevesien osalta tiukat, on mahdollista, että järjestelmä täyttää myös nykyiset vaatimukset. Asia selviää tiedustelemalla kunnasta.

Jokaisella kiinteistöllä pitää olla selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä. Selvitys sisältää tiedot siitä, missä jätevesiä muodostuu, miten ja missä jätevedet käsitellään ja mihin käsitellyt jätevedet puretaan. Selvityksessä esitetään myös perusteltu arvio käsittelyvaatimusten täyttymisestä ja ympäristöön joutuvasta kuormituksesta.

Selvityksen voi teettää jätevesijärjestelmän suunnittelijalla, mutta varsinkin yksinkertaisten järjestelmien selvityksen voi laatia itsekin valmiille lomakepohjalle. Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään tarvittaessa viranomaiselle.

Onko käsittelyvaatimuksesta poikkeuksia?

Ympäristönsuojelulain mukaisesta puhdistusvaatimuksesta on vapautettu ne iäkkäät kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti. Ikävapautus koskee ennen 9.3.1943 syntyneitä kiinteistönomistajia. Vapautuksen edellytys kuitenkin on, että kiinteistön jätevedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tämä pitää arvioida erityisen tarkasti vesistöjen lähellä ja pohjavesialueilla.

Toinen poikkeus koskee niitä kiinteistöjä, joilla syntyy hyvin vähän jätevettä ja joiden jätevesi ei sisällä lainkaan käymäläjätettä. Käytännössä näin on vain vaatimattomasti varustelluilla kesämökeillä, joissa ei ole painevettä ja joissa asioidaan kuivakäymälässä. Tällaisilla kiinteistöillä jätevesi voidaan johtaa maahan – mutta vain mikäli jätevesi ei vaaranna ympäristöä.

Kiinteistön omistaja tai haltija voi myös hakea kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta poikkeamista jätevesien käsittelyvaatimuksista, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Perusteluna voi olla esimerkiksi se, että alueelle on lähiaikoina tulossa viemäriverkosto, johon kiinteistö liitetään. Myös kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus voi olla peruste poikkeamiselle.

Millaista puhdistustehoa vaaditaan?

Jätevesien käsittelyn tavoitteena on, että jätevedet eivät huononna pinta- tai pohjavesien laatua. Käytännössä tämä merkitsee, että mitä kuormittavampaa kiinteistöllä muodostuva jätevesi on, sitä tarkemmin se pitää puhdistaa ennen kuin se lasketaan luontoon.

Kotitalouksissa suurin osa lika-aineista tulee vesikäymälästä. WC-jätteitä sisältävää jätevettä kutsutaankin “mustaksi jätevedeksi”. Mustien jätevesien käsittelyltä edellytetään varsin suurta puhdistustehoa. Jos taas jätevesi sisältää vain keittiö- ja pesuvesiä, puhutaan harmaasta jätevedestä. Harmaat jätevedet voidaan käsitellä kevyemmin kuin mustat jätevedet.

Säännökset eivät määrittele, millä menetelmällä vaadittu puhdistusteho pitää saavuttaa. Kiinteistönhaltija voi siten valita jätevesien käsittelymenetelmän, kunhan se täyttää asetetut puhdistusvaatimukset. Erilaisia puhdistusvaihtoehtoja löytyy Puhdistamo-teemasivulta.

Järjestelmää valittaessa on lisäksi otettava huomioon mahdolliset kuntakohtaiset vaatimukset jätevesien käsittelylle ja jätevesijärjestelmälle. Kunta voi esimerkiksi kieltää taajaan tyhjennettävät umpisäiliöt siellä, missä tieyhteyttä ei ole. Kuntakohtaisia vaatimuksia voi olla muun muassa

  • kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä,
  • kunnan rakennusjärjestyksessä,
  • kaavamääräyksissä tai
  • rakennuslupaehdoissa.

Mustien jätevesien synty kannattaa ehkäistä ennalta

Koska WC-jätteitä sisältävien jätevesien käsittely vaatii tehokkaampaa käsittelyä ja kalliimpia ratkaisuja, kannattaa harkita vaihtoehtoja, joissa mustia jätevesiä ei synny lainkaan tai joissa WC-jätevesi johdetaan omaan järjestelmäänsä, erilleen harmaista jätevesistä. Uudisrakennusta tehtäessä tämä on erittäin suositeltavaa. Rakennukseen voidaan alun alkaen suunnitella kuivakäymälä taikka järjestelmä, jossa WC-jätevedet johdetaan erilliseen tyhjennettävään umpisäiliöön.

Kuivakäymälä on suositeltava erityisesti kesämökeillä. Kuivakäymälöitä on monenlaisia alkaen perinteisestä huussista ja päätyen erilaisiin sähkötoimisiin laitteisiin.

Lisää tietoa aiheesta:

Vesi.fi:n artikkelit: Näin etenet haja-asutusalueen kiinteistön jätevesiremontissa,
Jätevesijärjestelmän suunnittelu haja-asutusalueella

Muualla verkossa: ympäristönsuojelulaki 527/2014,
ympäristönsuojeluasetus 157/20147