teemana:
Haja-asutuksen jätevesien käsittely

Haja-asutuksen jätevesien käsittely
– Syken puhdistamosivusto

Haja-asutusalueella sijaitsevan, viemäriverkkoon kuulumattoman kiinteistön jätevedet kannattaa käsitellä asianmukaisesti. Näin kaivovesi pysyy puhtaana, lähijärven kuormitus vähenee ja vesistön virkistyskäyttöarvo paranee.

Suomen ympäristökeskus (Syke) kokoaa tälle puhdistamosivustolle tietoja niistä haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn soveltuvista laitteistoista ja menetelmistä, jotka ovat Suomessa yleisesti saatavilla. Puhdistmaosivustolla on lisäksi lyhyet tiivistelmät laitteistoja ja menetelmiä koskevista tutkimustuloksista, jotka perustuvat puolueettomien ja luotettavien tahojen tekemiin tutkimuksiin ja testeihin.

Sivusto toteuttaa Valtioneuvoston asetuksen 157/2017 eli ns. hajajätevesiasetuksen 3§:ää. Sivuston toimintaperiaate kuvataan erillisessä toimintakuvauksessa.

Puhdistamosivuston toimintakuvaus

Käymälän nestemäiset ja kiinteät jätteet

Umpisäiliöt ja kuivakäymälät

Kuivakäymäläjätteen käsittely

Virtsan ja suotonesteen käsittely

Laitepuhdistamot

Laitepuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia jäteveden käsittelyjärjestelmiä. Laitepuhdistamo on hyvä valinta jätevesien käsittelyyn erityisesti silloin, kun tontilla ei ole tarpeeksi tilaa maapuhdistamolle tai kun maaperä on kallioinen.

Laite- eli pienpuhdistamo koostuu yleensä yhdestä tai useammasta säiliöstä sekä ohjauskeskuksesta ja purkujärjestelystä. Puhdistamo voidaan myös rakentaa paikan päällä joko alusta asti tai valmiista osista kokoamalla. Laitepuhdistamon tilantarve on pienempi kuin maapuhdistamolla; kaivuala on noin 5–10 neliömetriä.

Laitepuhdistamoita on kolmea perustyyppiä: jatkuvatoimiset aktiivilietepuhdistamot, panospuhdistamot ja biosuotimet. Aktiivilieteprosessiin kuuluu ilmastusvaihe, jossa syntyy aktiivilietettä ja selkeytysvaihe, josta aktiivilietettä kierrätetään takaisin ilmastukseen ja ylijäämäliete poistetaan. Panospuhdistamossa eli jaksoittain toimivassa aktiivilietepuhdistamossa nämä prosessit tapahtuvat samassa tilassa ja käynnistyy, kun tietynkokoinen panos tulee täyteen. Biosuotimissa hyödynnetään biofilmitekniikkaa, jossa käytetään esim. kiekkoja, kiinteästi asennettavia reiällisiä putkia tai muita muovikappaleita, joiden pintaan biofilmi kasvaa. Lisäksi markkinoilla on ns. saneerauspuhdistamoita, jotka asennetaan yleensä olemassa oleviin hyväkuntoisiin saostussäiliöihin.

Orgaanista ainesta vähennetään yleensä biologisessa hajotusprosessissa. Puhdistamolle kasvaa pieneliöstö, joka hajottaa jäteveden sisältämiä monimutkaisia yhdisteitä. Pieneliöt tarvitsevat elääkseen happea. Aktiivilieteprosessissa hapensaanti hoidetaan ilmastamalla pieneliöstön ja jäteveden seosta. Biosuotimessa pieneliöstö taas kasvaa suodattimen pintaan, johon jätevesi levitetään ja johon tuodaan ilmaa esimerkiksi tuuletuksen avulla. Fosfori poistetaan joko erityisellä fosforisuodattimella tai saostamalla. Typpi puolestaan nitrifikaatio – denitrifikaatio prosessilla.

Laitepuhdistamot vaativat toimiakseen säännöllistä huoltoa ja ylläpitoa. Yleisimmät huoltotoimet ovat lietteen tyhjennys ja fosforin saostuskemikaalin lisäys. Ylijäämälietteen tyhjennysväli riippuu puhdistamon rakenteesta ja säiliöiden tilavuudesta. Saostuskemikaalin lisäyskertoihin vaikuttavat kemikaalisäiliön tilavuus ja kemikaalin annostelumäärä. Molempiin edellä mainittuihin vaikuttaa myös kiinteistön vedenkulutuksen määrä.

Lisätietoja:

Vesi.fi: Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän kunnossapito

CE-merkintä on valmistajan ilmoitus siitä, että tuote täyttää sitä koskevat Euroopan unionin vaatimukset. CE-merkinnällä halutaan helpottaa tavaroiden vapaata liikkumista Euroopassa, ja se on tarkoitettu etupäässä viranomaisia varten. CE-merkinnässä kerrotaan tuotteen ominaisuuksista (mm. suoritustasoista) yhdenmukaisella tavalla, jolloin pätevä suunnittelija voi arvioida tuotteen sopivuuden käyttökohteeseen. Merkintä helpottaa myös tuotteiden vertailua. CE-merkintä ei takaa, että tuote täyttää minkään EU-maan kansalliset vaatimukset.

Laitepuhdistamo on CE-merkittävä, jos se kuuluu harmonisoitujen tuotestandardien soveltamisalaan. Kaikille puhdistamoille ei ole tuotestandardeja, minkä takia markkinoilla on myös tuotteita, jotka eivät ole CE-merkittyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi saneerauspuhdistamot, joissa laitteet asennetaan vanhoihin saostussäiliöihin, harmaiden jätevesien laitepuhdistamot sekä perinteiset maaperäkäsittelyjärjestelmät.

CE-merkintä on pakollinen tuotteille, jotka kuuluvat seuraavien tuotestandardien soveltamisalaan:

  • EN 12566-1 Tehdasvalmisteiset saostussäiliöt
    (Small wastewater treatment systems for up to 50 PT – Part 1: Prefabricated septic tanks)
  • EN 12566-3 Tehdasvalmisteiset ja/tai paikalla kootut talousjäteveden pienpuhdistamot
    (Small wastewater treatment systems for up to 50 PT – Part 3: Packaged and/or site assembled domestic wastewater treatment plants)
  • EN 12566-4 Esivalmistetuista osista paikalla kootut saostussäiliöt
    (Small wastewater treatment systems for up to 50 PT – Part 4: Septic tanks assembled in situ from prefabricated kits)
  • EN 12566-6 Saostussäiliössä esikäsitellylle jätevedelle tarkoitetut tehdasvalmisteiset pienpuhdistamot
    (Small wastewater treatment systems for up to 50 PT – Part 6: Prefabricated treatment units for septic tank effluent)
  • EN 12566-7 Tehdasvalmisteiset jatkokäsittelylaitteet
    (Small wastewater treatment systems for up to 50 PT – Part 7: Prefabricated tertiary treatment units)

Lisätietoja:

SFS-kauppa (Voimassa olevat standardit)
CE-merkintä | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
CE marking | Sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritystoiminta (europa.eu)

Tutustu laitepuhdistamovaihtoehtoihin:

Maaperäkäsittely

Maaperäkäsittely tarkoittaa jätevesien imeyttämistä maahan. Sen toiminta perustuu maakerroksen pinnalla tapahtuvaan biologiseen toimintaan.

Maaperäkäsittely on suunniteltava käsiteltävän jäteveden määrän ja käytössä olevan tilan mukaan. Yleensä maaperäkäsittely vaatii enemmän tilaa kuin esimerkiksi laitepuhdistamo.

Maapuhdistamoratkaisujen tutkimustiivistelmät

Klikkaamalla välilehteä näet alempana kunkin metodin kuvauksen.

  1. Maa-
    suodatus

    Maasuodatus

    Maasuodatuksessa jätevesi esikäsitellään saostussäiliössä ja johdetaan imeytysputkista jakorakenteen kautta suodatinkerrokseen. Suodatinkerros voi olla rakeisuudeltaan ohjeiden mukaista suodatinhiekkaa tai tehdasvalmisteista suodatinmateriaalia, joka on asennettu suodatinhiekan sekaan tai erilliseksi kerrokseksi. Suodatinkerros asennetaan maahan. Suodatinkerroksen alapuolelle asennetaan kokoomakerros ja kokoomaputket, joista suodatettu jätevesi johdetaan purkupaikkaan, esimerkiksi avo-ojaan.

    Lisätietoa maasuodattamosta

  2. Maahan-
    imeytys

    Maahanimeytys

    Maahanimeytyksessä jätevesi esikäsitellään yleensä saostussäiliössä ja johdetaan jakoputkilla joko suoraan tai jakokaivon kautta imeytysputkiin ja niiden kautta maahan. Jätevesi kulkee kohti pohjavettä maakerrosten läpi suodattuessaan, minkä jälkeen se siirtyy kulkemaan pohjaveden mukana. Jätevesi voi sekoittua kokonaan tai osittain pohjaveteen taikka se voi kulkea enemmän tai vähemmän kerrostuneena pohjaveden kanssa. Jätevesi purkautuu yleensä pohjaveden mukana pintaveteen, esimerkiksi järveen.

    Lisätietoa maahanimeytyksestä

  3. Imeytyskuoppa
    tai imeytyskaivo

    Imeytyskuoppa tai imeytyskaivo

    Imeytyskuoppaan tai -kaivoon voidaan johtaa puhdistamatta vähäisiä jätevesiä, jos siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Imeytyskuoppa soveltuu yleensä vain vaatimattomasti varusteltuihin kesämökkeihin, joissa on ns. ”kantovesi” eli vesi kannetaan ämpärillä käyttökohteeseen, esimerkiksi keittiöön tai saunaan. Vähäistäkään jätevettä ei pidä johtaa suoraan vesistöön tai juomavesikaivon läheisyyteen. Imeytyskuoppa tai -kaivo ei ole koskaan riittävä käsittelymenetelmä WC-vesien käsittelyyn.

    Katso periaatekuvat imeytyskuopasta ja -kaivosta

  4. Juurakko-
    puhdistamo

    Juurakkopuhdistamo

    Juurakkopuhdistamo on biologinen jätevedenpuhdistamo, joka hyödyntää puhdistuksessa kosteikossa kasvavia kasveja: tyypillisesti järviruokoa, kaislaa tai osmankäämiä taikka runsaasti haihduttavia puuvartisia kasvilajeja, kuten pajuja. Puhdistamoita on kahta tyyppiä: imeytyskentän kaltaisia pohjasta avoimia käsittelyjärjestelmiä sekä suljettuja jätevesien käsittelyjärjestelmiä. Puhdistus perustuu jäteveden haihtumiseen ja orgaanisen aineksen biologiseen hajoamiseen.

    Esimerkkinä pajupuhdistamo

Tutkimustulokset

Tähän osioon on koottu tutkimustietoa kiinteistökohtaisista laitepuhdistamoista sekä maaperäkäsittelystä. Tuloksia tulee tarkastella kriittisesti, sillä paikalliset tekijät vaikuttavat puhdistustulokseen: hyväkin puhdistamo voi toimia huonosti, jos se asennetaan väärin, sitä käytetään väärin tai sen huolto laiminlyödään. Samanlaisten järjestelmien teho voi käytännössä olla erilainen eri kohteissa. Myös saman puhdistamon puhdistustulos voi vaihdella eri aikoina. Puhdistamon puhdistustuloksen laskemisen periaatteista ja vaikutustekijöistä voi lukea tarkemmin ABC:stä.

Puhdistustuloksen laskemisen ABC

Jäteveden laatua voidaan kuvata sen sisältämien lika-aineiden määrällä tai jäteveden mitatuilla ominaisuuksilla. Tärkeimpiä laadun ilmaisijoita ovat jäteveden sisältämä orgaanisen aineen määrä, fosforipitoisuus ja typpipitoisuus. Orgaanisen aineen määrän mittarina on biologinen hapenkulutus (BHK7).

Laissa määritellään perustason puhdistusvaatimus talousjätevesille. Ne on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus pienenee orgaanisen aineen (BHK7) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta 70 % ja kokonaistypen osalta 30 %. Lisäksi kunnat voivat asettaa perustasoa ankarammat puhdistusvaatimukset pilaantumiselle herkillä alueilla (BHK7 90%, kokonaisfosfori 85%, kokonaistyppi 40%).

Wc-vedet (musta jätevesi), sisältävät suurimman osan jätevesien ravinteista eli fosforista ja typestä. Jätevesien käsittelytarve on siten vähäisempi, jos wc-vedet kerätään erikseen umpisäiliöön tai käytössä on kuivakäymälä. Silloin käsittelyyn tulee vain harmaa jätevesi. Siitä ei tarvitse perustason puhdistusvaatimusten mukaan poistaa fosforia tai typpeä, ja BHK:n poistovaatimus on 67 %.

Lisätietoa puhdistusvaatimuksista:

Vesi.fi: Haja-asutuksen jätevesimääräykset – keitä ne koskevat?

Tutkimustiivistelmät

Tutkimustiivistelmät on tarkoitettu helpottamaan tutkimustulosten vertailua ja käyttöä. Tiivistelmiin on sisällytetty vain tieteellistä tutkimustyötä tekevien tutkimuslaitosten ja muiden puolueettomien tahojen luotettavana pidettävää tutkimustietoa. Näytteiden vähimmäismääräksi on päätetty vähintään neljä näytettä samasta kohteesta. Laitepuhdistamoiden tutkimustiivistelmät on listattu kunkin laitesivun loppuun, mikäli näitä on Suomen ympäristökeskuksen tiedossa.

Maapuhdistamoihin liittyvistä tutkimuksista on tehty listaus omalle sivulleen:

Kaikki tutkimustiivistelmät löytyvät myös aineistopankista (Aihealue: vesihuolto, Aineistotyyppi: tutkimus tai selvitys).

Aineistopankki

Lisää haja-asutuksen jätevesistä

Haja-asutuksen jätevesimääräykset – keitä ne koskevat?

Kiinteistön jätevedet tulee käsitellä asianmukaisesti, jotta oma elinympäristö säilyy puhtaana, terveellisenä ja viihtyisänä.

Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän kunnossapito

Säännöllinen tarkkailu ja huolto varmistavat, että järjestelmä toimii suunnitellusti ja säilyy pitkään toimintakuntoisena. Järjestelmän toimivuudesta ja kunnossapidosta vastaa omistaja.

Näin etenet haja-asutusalueen kiinteistön jätevesiremontissa

Jätevesijärjestelmän uudistaminen tai rakentaminen kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolella. Näin saat toimivan järjestelmän ja parhaan vastineen rahoillesi.