Tulvariskien aluesivut

Tulvat Pirkanmaalla

Pirkanmaalla järvien ja jokien vedennoususta aiheutuvat tulvat ovat yleensä paikallisia eikä laaja-alaisia tulvia esiinny. Tulvien esiintyminen liittyy yleensä keväällä lumien sulamiseen tai talvella hyyteen muodostumiseen. Ilmastonmuutos lisää talvitulvia Pirkanmaalla, kun taas kevättulvat esiintyvät entistä harvemmin tämän vuosisadan aikana. Kuitenkin kevättulvia voi edelleen esiintyä. 

Vähäiset tulvariskit johtuvat suurten järvien tasaavasta vaikutuksesta eli sateet ja sulanut lumi varastoituvat järviin eivätkä jokien virtaamat kasva vahingollisen suuriksi. Lisäksi useat suuret järvet ovat säännösteltyjä, mikä parantaa varautumista tulviin. Myös järkevä rakentaminen tulva-alueiden ulkopuolelle pitää tulvariskit vähäisinä. Pirkanmaalla tulvariskialueeksi on tunnistettu Vammalan taajama, jossa tulvapenkereiden suojassa on mm. asutusta sekä liikenneyhteyksiä. 

Vaikka Pirkanmaalla ei ole merkittäviä tulvariskialueita, maakunnan keskeiset järvisäännöstelyt ovat koko Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan kannalta oleellisia. Alueen järvien säännöstelyillä voidaan merkittävästi pienentää tai estää tulvavahinkoja Kokemäenjoen varrella. Viimeisten 20 vuoden aikana säännöstelijöiden yhteistoiminnalla on pystytty estämään merkittäviä tulvavahinkoja sekä järvien rannoilla että Kokemäenjoen varrella. Kokemäenjoella hyydettä muodostuu lähes jokaisena talvena ja muodostumista torjutaan järvien säännöstelyn avulla. Järvien juoksutusten pienentämisellä voidaan pienentää Kokemäenjoen virtaamaa, jolloin riittävän pakkasjakson aikana jokeen muodostuu hyyteeltä suojaava jääkansi.

Vahingollisin historiankirjoihin tallentunut tulva Pirkanmaalla on sattunut vuonna 1899. Sen on arvioitu vastaavan kerran 250 vuodessa esiintyvää tulvaa. Tuhoa aiheutui esim. Tampereen kaupungissa. 

Viime vuosina esiintyneistä tulvista voidaan mainita vuoden 2014 hyydetulvan. Tammikuussa pitkän märän syksyn jälkeen kovat pakkaset aiheuttivat Pohjois-Pirkanmaalla hyyteen muodostumista. Ilmiö alueella on harvinainen ja aiheutti joidenkin rakennusten kastumisen. Talvella 2018–2019 Kokemäenjoen hyydetulva oli yksi historian pahimpia. Kokemäenjoen koskiosuuksissa pohjakivien päällä oli runsaasti jäätä, mikä aiheutti veden nousua. Etenkin Huittisissa vesi levisi laajalle aiheuttaen yksittäisten vapaa-ajan rakennusten kastumista ja laajojen peltoalueiden tulvimista. Pakkasjakson ja Pirkanmaan järvien säännöstelyn avulla tilanne ei loppujen lopuksi muuttunut pahemmaksi.    

Pirkanmaalla ei ole nimetty merkittäviä tulvariskialueita. Vammala (Sastamalan keskusta) on tunnistettu muuksi tulvariskialueeksi. Vuoden 2014 aineistoihin perustuvan kartoituksen perusteella on arvioitu, että Vammalan alueella kerran 100 vuodessa esiintyvä tulva aiheuttaa uhkaa 20 asuinrakennukselle ja yksittäisille liiketiloille Hopun asuinalueella. Vesihuollon osalta on tunnistettu 13 uhattuna olevaa jätevedenpumppaamoa ja 2 sähkönjakelun muuntamoa.  

Kokemäenjoen vesistöalueelle laaditussa tulvariskien hallintasuunnitelmassa liitteineen on esitetty kuvausta alueella tulvariskien hallitsemiseksi tehtävistä toimenpiteistä.

Tulvariskien alustavat arvioinnit

Tulvariskien alustavassa arvioinnissa tunnistetaan tulvien aiheuttamia riskejä mm. asutukselle, yhteiskunnan toiminnoille, liikenteelle, ympäristölle ja kulttuuriperinnölle. Arviointi tehdään kaikille vesistö- ja rannikkoalueille ja arvioinnin perusteella nimetään merkittävät tulvariskialueet. Näille laaditaan tai päivitetään tulvakartat sekä suunnitelmat tulvariskien hallitsemiseksi.

Ensimmäiset alustavat arvioinnit on tehty vuonna 2011 ja ne on tarkistettu vuonna 2018. Vuonna 2024 tarkistetut alustavat arvioinnit laadittiin digitaalisina. Nämä päivitetään edelleen kuulemisen (15.3.2024–17.6.2024) perusteella loppuvuoteen 2024 mennessä.

Kuuleminen tulvariskien alustavasta arvioinnista

Väestöllä ja sidosryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi. Samassa yhteydessä voi esittää mielipiteensä tulvariskien hallintasuunnitelman sisällöstä sekä siihen liittyvän ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta.

Vuonna 2024 tarkistetun tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella tehty ehdotus vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvien tulvien merkittäviksi tulvariskialueiksi oli kuultavana 15.3.2024–17.6.2024.

Saadun palautteen pohjalta tarkistettujen ehdotusten mukaisesti maa- ja metsätalousministeriö nimesi 19.12.2024 merkittävät tulvariskialueet vuoteen 2030 ja asetti tulvaryhmät näille alueille.

Kuulemisaineisto (15.3.2024–17.6.2024):

Hulevesitulvien, eli rankkasade- ja lumensulamistulvien, hallinta on kuntien vastuulla. Katso lisää Hulevesien aiheuttamat tulvariskit -sivulta.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) arvioi vuonna 2018 uudelleen vesistöjen tulvimisesta aiheutuvat tulvariskit Pirkanmaalla, eikä arvioinnin perusteella ehdottanut alueeltaan nimettäväksi merkittäviä tulvariskialueita. Arviointiaineistot olivat kuultavana 9.4.-9.7.2018. Samaan aikaan pyydettiin myös lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Pirkanmaalla saatiin yhteensä 9 lausuntoa. Kansalaisten ja yhteisöjen antamia kannanottoja ei tullut lainkaan. Palautteen perusteella ei ollut tarvetta muuttaa ehdotusta. 

Aluekohtaiset aineistot

Tähän kohtaan linkitetään myöhemmässä vaiheessa aluekohtaiset aineistot Vesi.fi-aineistopankista.

 

Syventävät sisällöt

Viranomaisten valmiustoimet ja toiminta tulvatilanteessa

Eri viranomaisilla ja muilla julkisilla toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa tulviin valmistautumisessa ja tulvatilanteessa.

Tulvariskilainsäädäntö

Tulvariskien hallintaa ohjaavan lainsäädännön tavoitteena on vähentää tulvariskejä ja -haittoja sekä parantaa varautumista tulviin.

Tulvariskien hallinta

Tulvariskien hallinta kattaa kaikki ne eri vaiheiden toimet, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja.