Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022–2027
Kokemäenjoen laajaa ja monimuotoista vesistöaluetta voi kutsua Suomen merkittävimmäksi tulvariskivesistöksi. Joen alaosalla sijaitseva, tulvariskiltään maamme merkittävin yksittäinen tulvariskikohde Pori ja keskiosalla sijaitseva Huittinen on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (20.12.2018) nimetty valtakunnallisesti merkittäviksi tulvariskialueiksi.
Kokemäenjoelle on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021. Suunnitelma on päivitetty ja uusi suunnitelma on vuosille 2022–2027. Suunnitelmaa on valmisteltu Kokemäenjoen tulvaryhmässä. Hallintasuunnitelmassa on esitetty alueen tulvariskien hallinnalle 11 tavoitetta ja 19 erilaista toimenpidettä.
Alueen kuvaus
Kokemäenjoen vesistöalue on maamme neljänneksi suurin. Sen pinta-ala on 27 000 km², josta järvien osuus on 11 % eli noin 3 000 km². Vesistöalue muodostuu runsasjärvisestä alueesta, joka sijaitsee pääasiassa Pirkanmaalla ja Satakunnan halki virtaavasta jokijaksosta, jossa sijaitsevat merkittävät tulvariskialueet. Sekä vesistöalueen järvisyydellä että sen eri reittien maantieteellisellä sijainnilla on merkittävä vaikutus vesistöalueen hydrologiaan. Vähäjärviseltä Loimijoen vesistöalueelta vesi virtaa nopeasti Kokemäenjokeen, kun taas järvialueella vesi viipyy järvissä pidempään.
Kokemäenjoen vesistöalue on merkittäviltä osin rakennettua ja säännösteltyä. Vesistöalueen järvien säännöstelyt on nykymuodossaan aloitettu pääosin 1950–1960-luvuilla ja jokiosuuden säännöstely 1920–50-luvuilla. Näsijärven vedenkorkeuksiin on vaikutettu jo 1800-luvulta asti, mutta varsinaiset säännöstelyluvat ovat saaneet lainvoiman 1980-luvun alussa. Säännöstelyjen alkuperäisinä tavoitteina on ollut vesivoimatuotannon, uiton ja vesiliikenteen edistäminen sekä tulvasuojelu. Keskeisenä tavoitteena on ollut virtaamien tasaaminen vuositasolla sekä järvialueella että alapuolisella Kokemäenjoella. Vedenkorkeuden talvisella alentamisella juoksutuksia on siirretty keväältä ja kesältä talvelle. Samalla kevättulva-ajan virtaamahuiput ovat pienentyneet ja ilmastonmuutos on vauhdittanut tätä kehitystä.
Tulvariskien hallinnan tavoitteet
Kokemäenjoen vesistön tulvariskien hallintasuunnitelmassa on asetettu 5 tavoitetta koko vesistöalueelle ja kuusi tavoitetta merkittäville tulvariskialueille:
Tavoitteet koko vesistöalueelle
- Tulvista aiheutuvat vahingolliset seuraukset vesistöalueella jäävät kokonaisuutena arvioiden mahdollisimman vähäisiksi
- Tulvavaara-alueella asuvat ja asioivat ihmiset ja yritykset ovat tietoisia tulvavaarasta ja sen todennäköisyydestä mahdollista omatoimista varautumista varten
- Vesistöalueelle ei synny uusia tulvariskikohteita
- Ilmastonmuutoksen aiheuttamat hydrologiset vaikutukset otetaan huomioon tulvariskien hallintatoimenpiteissä ja vesistöalueen patoturvallisuuskohteissa
- Tulvaosaamisen jatkuvuus on varmistettu keskeisimpien toimijoiden osalta
Tavoitteet merkittäville tulvariskialueille
- Tulvavaara-alueella sijaitseva vakituinen asutus on suojattu harvinaisilta tulvilta tai tulviin on varauduttu siten, ettei ihmisten terveys ja turvallisuus vaarannu
- Tulvavaara-alueella ei sijaitse vaikeasti evakuoitavia kohteita tai kohteet on suojattu ja evakuointiyhteydet varmistettu
- Sähkön-, lämmön- ja vedenjakelu ei keskeydy harvinaisellakaan tulvalla tulva-alueen ulkopuolella
- Merkittävien liikenneyhteyksien katkeamiseen on varauduttu tulvan aikana ja kiertotieyhteydet on varmistettu
- Tulvasta ei aiheudu palautumatonta ja korjaamatonta vahingollista seurausta ympäristölle ja kulttuuriperinnölle
- Porin tulvasuojeluhanke on valmistunut ja Säpilän oikaisu-uoman rakentaminen on aloitettu lupatilanteen salliessa
Tulvariskien hallinnan toimenpiteet
Kokemäenjoen vesistön tulvariskien hallinnan keskeisimpiä toimenpiteitä ovat tulvasuojelun osalta Porin tulvasuojeluhankkeen loppuun saattaminen sekä Säpilän oikaisu-uomahankkeen rakentamisvaiheen aloittaminen lupa- ja rahoitustilanteen salliessa. Erittäin tärkeitä toimenpiteitä ovat myös vesistöalueen säännöstelyyn liittyvä varautumisyhteistyö sekä tarvittavat säännöstelylupien ajantasaistamiset.
Tulvaviestintä ja ajantasainen tulvatilannekuva auttavat kansalaisia ja viranomaisia varautumaan tulvaan. Erilaisilla tulvaharjoituksilla kehitetään viranomaisten toimintaa ja yhteistyötä tulvatilanteita varten.
Kun tulvat otetaan rakentamisessa ja kaavoituksessa huomioon, voidaan ehkäistä ennalta uusien tulvariskikohteiden muodostumista.
Tulvariskien hallintasuunnitelma Kokemäenjoen vesistöalueelle 2022-2027
Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi tulvariskilain 18 § perusteella Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman 16.12.2021. Varsinais-Suomen ELY-keskus kuuluttaa hyväksymisestä 21.12.2021 vesistöalueen kunnissa ja toimittaa tiedon niille viranomaisille, joita suunnitelman valmistelun aikana on kuultu.
Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022-2027 (pdf)
Tulvariskikartat Porissa ja Huittisissa eri toistuvuuksilla (pdf)
Kokemäenjoen vesistöalueen kuvaus (pdf)
Kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelmista
Väestöllä ja sidosryhmillä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen sisällöstä, mm. tavoitteista, toimenpiteistä, toimeenpanosta. Lisäksi on voinut antaa palautetta suunnitelman osana esitetystä ympäristöselostuksesta. Kuulemismateriaalit ovat olleet esillä kunkin vesistöalueen kunnissa ja palautetta on voinut antaa myös sähköisesti.
Hallintasuunnitelmaehdotus vuosille 2022–2027
Kokemäenjoen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021 on päivitetty vuosille 2022–2027. Ehdotus päivitetyksi hallintasuunnitelmaksi oli kuultavana 2.11.2020-14.5.2021. Samaan aikaan pyydettiin lausunnot asianomaisilta viranomaisilta (73 taholta). Kuulemisena aikana saatiin 29 lausuntoa. Suunnitelmaehdotukseen tehtiin tarkennuksia ja lisäyksiä kuulemisen aikana saadun palautteen pohjalta.
Hallintasuunnitelmaehdotus vuosille 2016–2021
Ehdotus Kokemäenjoen tulvariskien ensimmäiseksi hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016–2021 oli kuultavana 1.10.2014–31.3.2015. Samaan aikaan pyydettiin lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Kuulemisena aikana saatiin 32 lausuntoa. Suunnitelmaehdotukseen tehtiin joitakin tarkennuksia ja lisäyksiä kuulemisen aikana saadun palautteen pohjalta.