Tulvariskien hallinta

Tulvariskien hallinta on laaja ja monivaiheinen tehtävä. Hallinnan vaiheet ovat tulvariskien alustava arviointi, tulvakartoitus sekä hallintasuunnitelmien laatiminen.

Tulvariskien hallinta kattaa kaikki ne eri vaiheiden toimet, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja.

Vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskien hallinnan suunnittelusta vastaavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Hulevesitulvista koituvien riskien hallinta kuuluu kuntien tehtäviin, sillä hulevesitulvat syntyvät paikallisesti ja myös niiden vaikutukset ovat paikallisia.

Tulvariskien hallinnan vaiheet on määritelty tulvariskilaissa (620/2010). Vaiheisiin kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä tulvariskien hallintasuunnitelman tekeminen.

Alustava arviointi osoittaa tulvariskialueet

Tulvariskien alustavassa arvioinnissa tunnistetaan tulvariskialueet. Alueiden tunnistaminen perustuu aiempiin tulviin sekä saatavissa oleviin tietoihin ilmasto- ja vesiolojen kehittymisestä. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset otetaan huomioon.

Ne alueet, joilla tulvariski saattaa olla alustavan arvioinnin perusteella merkittävä, nimetään merkittäviksi tulvariskialueiksi. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon sekä tulvan todennäköisyys että mahdollisten tulvavahinkojen suuruus.

ELY-keskusten arvioiden perusteella Suomeen on nimetty 22 merkittävää tulvariskialuetta vuosiksi 2018–2024. Kullekin merkittävälle tulvariskialueelle on perustettu tulvaryhmä, joka suunnittelee tulvariskien hallintaa kyseisellä alueella. Tulvaryhmissä ovat edustettuina ELY-keskukset, maakunnan liitot, kunnat ja pelastustoimi.

Tulvakartat antavat tietoa tulvavaara-alueista ja tulvariskeistä

Kaikille merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvavaarakartta, joka kuvaa veden alle jääviä alueita ja veden syvyyksiä tietyllä tulvan todennäköisyydellä. Lisäksi niille laaditaan tulvariskikartta, josta selviää tulvavaara-alueen asukasmäärä ja muut kohteet, joille tulva voi aiheuttaa vahingollisia seurauksia.

Tulvavaara- ja tulvariskikartat vesistö- ja merivesitulville laatii yleensä ELY-keskus. Kartat muodostavat olennaisen perustan tulvariskien hallinnalle. Niitä voidaan käyttää apuna, kun suunnitellaan alueiden käyttöä, tulvariskien hallintatoimia tai pelastustoimintaa tulvatilanteessa. Tulvakartoilla lisätään viranomaisten ja kansalaisten tietoisuutta tulvavaara-alueista.

Tulvakarttoihin voi tutustua Tulvakeskuksen ylläpitämässä tulvakarttapalvelussa, joka on avoin kaikille käyttäjille. Se sisältää tulvakartat kaikilta merkittäviltä tulvariskialueilta sekä noin sadalta muulta alueelta ja Suomen koko rannikolta.

Tulvariskien hallintasuunnitelma

Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Koko vesistöalueen kattavissa suunnitelmissa tarkastellaan muun muassa tulvien ennustamista ja niistä varoittamista sekä maankäytön ja pelastustoimien suunnittelua.

Lisäksi selvitetään, onko vesistöalueella tarpeen ja mahdollista esimerkiksi pidättää tulvavesiä, kehittää vesistön säännöstelyä tai tehdä perkauksia ja pengerryksiä niin, että otetaan huomioon myös vesienhoidon tavoitteet. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset otetaan huomioon vaihtoehtoja valittaessa – samoin kuin mahdollisuudet hallita tulvia ilman esimerkiksi penkereiden rakentamista. Tämä voi onnistua luonnonmukaisilla menetelmillä, kuten pidättämällä vettä valuma-alueella – eli antamalla veden tulvia kosteikoille ja muille alueille, joissa ne eivät aiheuta vahinkoa – sekä parantamalla tulviin varautumista ja tulvaviestintää.

Tulvariskien hallintasuunnitelmista tehdään ns. SOVA-lain (laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, 200/2005) mukainen ympäristöarviointi. Arvioinnin tekevät suunnitelmien valmistelusta vastaavat ELY-keskukset yhdessä tulvaryhmien ja sidosryhmien kanssa. Arvioinnissa selvitetään ja arvioidaan hallintasuunnitelman ja sen sisältämien eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset.