Syyskuun sademäärä tavanomaista vähäisempi ja järvien vedenkorkeudet keskimääräistä alempia Pohjois-Karjalassa
Syyskuun keskilämpötila oli reilut kaksi astetta keskiarvoa viileämpi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaista viileämpi. Poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli reilut kaksi astetta. Edellisen kerran syyskuu oli keskimääräistä kylmempi vuonna 2008. Syyskuussa satoi Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaista vähemmän. Syyskuun sademäärä oli keskimäärin 46 mm, kun tavallisesti sataa 67 mm. Syyskuun päättyessä Pohjois-Karjalan […]
Vettä satoi elokuussa Pohjois-Karjalassa jonkin verran tavallista enemmän
Elokuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaisen lämmin. Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat alueittain. Jokien virtaamat olivat keskimääräistä pienempiä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa lämpötilaltaan tavanomainen. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin elokuun keskilämpötilaksi 13,7 astetta, mikä vastaa ajankohdan keskiarvoa. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin elokuun keskilämpötilaksi 14,6 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on 14,5 astetta. Elokuun sademäärä vaihteli Pohjois-Karjalassa 112–130 mm:iin. […]
Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitasolla tai keskitasoa ylempänä
Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä pääsääntöisesti ajankohdan keskitasolla tai jonkin verran keskitasoa ylempänä. Pakkasen kiristyminen voi aiheuttaa avoimiin virtavesiin hyydön muodostusta ja vedenkorkeuden nopeaa nousua. Pohjavedenpinnat ovat monin paikoin hieman keskimääräisen tason yläpuolella. Vesistöjen jäät ovat koko maassa tavallista ohuempia ja jäällä liikkumista on syytä välttää jäiden vahvistumiseen saakka. Järvien vedenkorkeudet ovat nousseet syksyn ja alkutalven […]
Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitason tuntumassa
Pintavedet ovat lähellä ajankohdan keskitasoa tai jonkin verran ajankohdan keskitasoa alempana. Myös jokien virtaamat ovat pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskiarvoja. Suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat nousseet hieman, mutta pysyvät silti selvästi tavallista alempana. Pohjavedenpinnat ovat laskeneet keväästä lähtien, mutta ovat vielä paikoin keskimääräisen tason tuntumassa. Pintavedet lähellä ajankohdan keskitasoa Kymijoen vesistöalueella Päijänteen vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Ennusteen […]
Pohjois-Karjalan elokuun vesitilanne
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa puolisen astetta tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin elokuun keskilämpötilaksi 14,4 astetta, kun se tavallisesti on 13,7 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin elokuun keskilämpötilaksi 15 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on 14,5 astetta. Elokuun sademäärä vaihteli Pohjois-Karjalassa 52-69 mm:iin. Sademäärissä oli suuria aluekohtaisia eroja. Eniten satoi Jänisjoen valuma-alueella 69 […]
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.8.2020 (Pohjois-Savo)
Vedenpinnat edelleen matalalla Kallaveden vedenpinta on noin 15 cm ajankohdan keskimääräisen korkeuden yläpuolella, tasossa NN+81,55 m. Viime vuonna samaan aikaan vedenpinta oli alhaalla, tasossa NN +81,25 m, joka on samalla myös säännöstelyn alaraja laivaliikennekaudella. Nykyisen ennusteen mukaan Kallaveden vedenpinta jatkaisi hyvin maltillista laskuaan aina syyskuun puoleen väliin saakka. Kallavesi purkaa vetensä alapuolisiin vesistöihin Konnuksen ja […]
Heinäkuun vesitilannekatsaus: Joet vähävetisiä, järvet normaalia alempana, Merenkurkussa sinilevää (Pohjalaismaakunnat)
Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat heinäkuussa olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet pieniä. Heinäkuun lopun sateet nostivat etenkin rannikon jokien pienten virtaamia, mutta Etelä- ja Keski-Pohjanmaan suuremmilla vesistöalueilla sateet imeytyivät pääosin kuivaan maaperään, eivätkä juuri nostaneet virtaamia ja vedenpintoja. Pohjaveden pinnat ovat ajankohdalle tyypillisesti laskussa, mutta sateet ovat hidastaneet laskua. Heinäkuun vesitilanne on seurausta […]
Sateet ovat nostaneet vedenpintoja Hämeessä
Viimeisen kahden viikon aikana runsaat sateet ovat nostaneet jokien ja järvien vedenkorkeuksia tai ainakin hidastaneet merkittävästi kesälle tyypillistä vedenkorkeuden laskua. Kevät ja alkukesä olivat Hämeessä vähäsateisia. Lisäksi kevään sulamisvedet jäivät pieniksi vähälumisesta talvesta johtuen. Alkukesästä haihdunta on ollut runsasta ja monien järvien pinnat ovat olleet varsin alhaalla. Sateet ovat nyt korjanneet tilannetta. Myös maaperä oli […]
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.6.2020 (Pohjois-Savo)
Järvien vesipinnat ovat vielä suhteellisen hyvällä tasolla, mutta kuivuuden jatkuminen tarkoittaa vesitilanteen huononemista koko Pohjois-Savossa. Jos kesäkuun tyyppinen suursäätila jatkuu vielä heinäkuun, vedenpinnat laskevat useissa järvissä todella paljon. Useimmissa tapauksissa tilanteen parantamiseksi ei ole tehtävissä mitään. Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,22. Pinta laski kuukauden aikana 25 cm. Taso on 11 cm alle ajankohdan […]
Järvissä vesi edelleen korkealla Pirkanmaalla
Pirkanmaan järvillä vesi on edelleen korkealla, ja nykytilanteessa vähäisetkin vesisateet nostavat vedenkorkeuksia lisää. Säännöstellyillä järvillä vedenkorkeuksien nousua on pystytty hillitsemään ja jopa hiukan laskemaan voimakkaiden juoksutusten avulla. Pirkanmaan säännöstelemättömillä järvillä vedenkorkeudet ovat nousseet marraskuun ja joulukuun aikana merkittävästi. Useissa järvissä nykyiset korkeudet ovat tyypillisempiä keväällä lumen sulamisen jälkeen. Syyssateilla vedenkorkeudet eivät tavallisesti nouse nykyisiin korkeuksiin. […]
