Julkaistu: 15.1.2021

Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitasolla tai keskitasoa ylempänä

Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä pääsääntöisesti ajankohdan keskitasolla tai jonkin verran keskitasoa ylempänä. Pakkasen kiristyminen voi aiheuttaa avoimiin virtavesiin hyydön muodostusta ja vedenkorkeuden nopeaa nousua. Pohjavedenpinnat ovat monin paikoin hieman keskimääräisen tason yläpuolella. Vesistöjen jäät ovat koko maassa tavallista ohuempia ja jäällä liikkumista on syytä välttää jäiden vahvistumiseen saakka.

Järvien vedenkorkeudet ovat nousseet syksyn ja alkutalven aikana

Hämeessä järvien vedenkorkeudet ovat pääsääntöisesti ajankohdan keskitasolla tai jonkin verran keskitason yläpuolella. Useimpien järvien vedenkorkeudet ovat nousseet syksyn ja alkutalven aikana. Joulukuun sää oli ajankohtaan nähden leuto, mikä piti vesistöjen valunnat ja järvien tulovirtaamat suurina.

Monin paikoin vedenkorkeuksien nousu on nyt pysähtynyt ja paikoin jopa kääntynyt laskuun pakkasten takia. Pakkasen kiristyminen voi aiheuttaa avoimiin virtavesiin hyydön muodostusta ja vedenkorkeuden nopeaa nousua. Hyyteen muodostumisriskiä voidaan pyrkiä pienentämään jäädytysajolla, jossa säännösteltyjen järvien juoksutuksia on pienennetty edistäen hyyteeltä suojaavan jääkannen muodostumista. Kokemäenjoella ja Kymijoella on aloitettu jäädytysajot jääkannen muodostamiseksi jokeen, jotta hyydeongelmilta vältyttäisiin.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat ylempänä kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Päijänteen vedenkorkeus Kalkkisissa on nyt 2 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Päijänteen lähtövirtaamaa on pienennetty tällä viikolla tilapäisesti, jotta Kymijokeen saadaan muodostumaan hyyteeltä suojaavia jääkansia, ja tämän myötä Päijänteen vedenkorkeus nousee. Keskiennusteen mukaan nousua kertyy tammikuun loppuun mennessä noin 10 cm.

Kokemäenjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat laskeneet talvisen pieniin lukemiin pakkassään myötä. Vesistöalueen luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja, ja pysyvät lähiviikkoina nykytasojensa tuntumassa. Iso-Roineen vedenkorkeus on 5 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Vesistöalueen suurimpien säännösteltyjen järvien Näsijärven, Pyhäjärven, Vanajaveden ja Rauta-Kuloveden vedenkorkeuksia on laskettu hieman keskimääräistä alemmas jäädytysajoihin varautumiseksi. Jäädytysajon aikana vedenkorkeudet nousevat maltillisesti. Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla on 3 cm ajankohdan keskitason alapuolella.

Pohjavedenpinnat ovat monin paikoin ajankohdan keskitason yläpuolella

Hämeessä pohjavedenpinnat nousivat loka-marraskuulta vuoden vaihteeseen saakka. Syksyn sateiden ansiosta pohjavesivarastot pääsivät täydentymään. Pohjavedet ovat tällä hetkellä monin paikoin hieman ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella.

Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat nousseet lokakuun loppupuolelta lähtien noin 60 senttimetriä ja ovat tällä hetkellä noin 30 cm ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla nousua on ollut marraskuulta lähtien noin 15 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat Pernunnummella tällä hetkellä ajan keskimääräisen tason tuntumassa. Pernunnummi on suuri pohjavesimuodostuma, jossa muutokset pohjaveden pinnoissa ovat hitaampia kuin pienemmissä pohjavesimuodostumissa.

Tällä hetkellä talven aikainen maan routaantuminen on hidastanut pohjaveden muodostumista ja perinteisesti pohjaveden pinnan taso lähtee laskuun talven aikana. Kun maa sulaa keväällä, alkaa pohjavettä muodostumaan taas enemmän.

Jäät ovat normaalia ohuempia

Koko maan vesistöjen jää on 10-30 cm ohuempaa kuin tavallisesti tähän aikaan. Etelä-Suomen järvien jäitä ei ole vielä pystytty turvallisesti mittaamaan. Vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee huomattavasti pienelläkin alueella sekä eri puolilla Suomea. Lisäksi teräsjäätä hauraampaa kohvajäätä muodostuu nyt yleisesti. Jäälle satanut lumi hidastaa teräsjään paksuuskasvua, lisää kohvajään muodostumista ja hankaloittaa heikon jääalueen näkemistä. Jäällä liikkumista on nyt syytä välttää siihen asti, että ne vahvistuvat. Jään kantavuudesta (vähintään 5 cm teräsjäätä) on aina varmistuttava omalla kulkureitillä

Keskisessä Suomessa suuret järvet ja niiden selkävedet, esimerkiksi Päijänteen Tehinselkä, eivät ole vielä kokonaan jäätyneet. Keskisessä Suomessa jäänpaksuus vaihteli 2-20 cm:n välillä niillä havaintopaikoilla, joilla mittaus on voitu tehdä. Havainnot olivat 10-30 cm pienempiä kuin tavanomaisesti tähän aikaan. Alla olevassa taulukossa on näkyvissä Hämeen alueella mitatut jäänpaksuudet 10.1.2021. Viime päivien pakkassään myötä jäänpaksuudet ovat luultavasti kasvaneet. Seuraava mittauspäivä on 20.1.2021. Jäänpaksuuden arvo “*” tarkoittaa, että kyseinen vesistö on jäässä, mutta jää on liian heikkoa mitattavaksi.

Havaintopaikka

Mittauspäivä

Jäänpaksuus cm

Jäänpaksuuden poikkeama keskiarvosta

Teräsjää cm

Havaintojakso

Jääsjärvi, Hartola

10.01.2021

14

-17

9

1961-2020

Kuivajärvi, Saari, Tammela

10.01.2021

*

-30

1961-2020

Päijänne, Sysmä, Verkkosaaret

10.01.2021

14

-15

10

1970-2020

Pääjärvi, Lammi

10.01.2021

*

-24

1978-2020

Taulukko. Jäänpaksuuden Hämeen havaintopaikoilla 10.1.2021.

Ajankohtaista vesi- ja jäätilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta:

Lisätietoja:

Vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen, Hämeen ELY-keskus,
puh. 0295 025 158
Vesitalousasiantuntija Milla Torkkel, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 225
Hydrogeologi Petri Siiro, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230

Tämän tiedon on tuottanut
ELY-keskus