Julkaistu: 10.1.2020
Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus
Järvissä vesi edelleen korkealla Pirkanmaalla
Pirkanmaan järvillä vesi on edelleen korkealla, ja nykytilanteessa vähäisetkin vesisateet nostavat vedenkorkeuksia lisää. Säännöstellyillä järvillä vedenkorkeuksien nousua on pystytty hillitsemään ja jopa hiukan laskemaan voimakkaiden juoksutusten avulla.
Pirkanmaan säännöstelemättömillä järvillä vedenkorkeudet ovat nousseet marraskuun ja joulukuun aikana merkittävästi. Useissa järvissä nykyiset korkeudet ovat tyypillisempiä keväällä lumen sulamisen jälkeen. Syyssateilla vedenkorkeudet eivät tavallisesti nouse nykyisiin korkeuksiin.
Vaikka nykyiset vedenkorkeudet ovat lähellä pitkän ajan keskimääräisiä tulvakorkeuksia, järvien rannoilla ei pitäisi aiheutua vahinkoja rakennuksille.
– Sunnuntaille ennustettu voimakas 10-15 mm sade tulee nostamaan vedenkorkeuksia noin 10-20 cm järvestä riippuen, mutta näiden korkeuksien ei pitäisi aiheuttaa ongelmia rantarakennuksille, toteaa Pirkanmaan ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä.
Pirkanmaan suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeuden nousu marras- tammikuun aikana:
Kukkia, Pälkäne +58 cm
Längelmävesi, Kaivanto +58 cm
Keurusselkä, Mänttä +76 cm
Kitusjärvi, Virrat +42 cm
Tarjannevesi, Visuvesi + 99 cm
Toisvesi, Virrat +52 cm
Kokemäenjoen virtaama kaksinkertainen ja Kyrösjärven jopa nelinkertainen tavanomaiseen nähden. Pirkanmaan suurilla säännöstellyillä järvillä (Näsijärvi, Vanajavesi, Kyrösjärvi, Pyhäjärvi ja Rauta-Kulovesi) juoksutukset ovat olleet voimakkaita jo toista kuukautta, mikä on hillinnyt vedenkorkeuksien nousua. Pirkanmaan järvistä vedet virtaavat Kokemäenjokeen ja Porin kautta Selkämereen.
Kyrösjärvellä ja Vanajavedellä vedenkorkeus on laskenut joitakin senttimetrejä kuukauden takaiseen verrattuna. Juoksutukset jatkuvat suurina niin kauan kuin järviin tuleva vesimäärä pysyy suurena. Kyrösjärvellä juoksutus on tällä hetkellä ajankohtaan nähden jopa neljä kertaa tavanomaista suurempi.
Järvien vedenkorkeuksien nousun hillitseminen ja saaminen laskuun on tärkeä varautumiskeino Kokemäenjoen hyydetulviin. Kun riittävän kova ja pitkä pakkasjakso tulee, voidaan juoksutuksia hillitsemällä edistää yhtenäisen jääkannen muodostumista Kokemäenjokeen. Jääkansi estää hyyteen ja hyydetulvien syntymistä.
– Toistaiseksi ei ole näköpiirissä kovia ja pitkäaikaisia pakkasjaksoja. Jokiveden lämpötila on kuitenkin lähellä nollaa, joten mahdolliset pakkaset voisivat saada jääkannen muodostumaan muutamassa päivässä. Pahinta tässä vaiheessa olisi lämpötilan sahaaminen 0 ja -5 asteen välillä, koska siinä tilanteessa muodostuu hyydettä, mutta jääkantta ei pystytä edesauttamaan, kertoo ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid.
Lisätietoja:
Diar Isid, johtava vesitalousasiantuntija, 0295 036 188
Harri Mäkelä, vesitalousasiantuntija, 0295 036 359