Julkaistu: 27.10.2020

Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitason tuntumassa

Pintavedet ovat lähellä ajankohdan keskitasoa tai jonkin verran ajankohdan keskitasoa alempana. Myös jokien virtaamat ovat pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskiarvoja. Suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat nousseet hieman, mutta pysyvät silti selvästi tavallista alempana. Pohjavedenpinnat ovat laskeneet keväästä lähtien, mutta ovat vielä paikoin keskimääräisen tason tuntumassa.

Pintavedet lähellä ajankohdan keskitasoa

Kymijoen vesistöalueella Päijänteen vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Ennusteen mukaan muutokset vedenkorkeudessa ovat ennen marraskuun puoliväliä vähäisiä. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen virtaama ovat lähellä ajankohdan keskiarvoja. Pienten järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan tavanomaisia vedenkorkeuksia.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat kasvaneet hieman, mutta silti pysyneet ajankohdan tyypillisinä tai sitä pienempinä. Loimijoen virtaama on vähän ajankohdan keskimääräistä pienempi, mutta sääennusteiden mukaiset sateet saavat sen hienoiseen kasvuun. Suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat viimein lähteneet pieneen nousuun, mutta ovat edelleen selvästi tavallista alempana. Iso-Roineen vedenkorkeus on noin 17 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Valkeakosken voimalaitoksen juoksutuksen rajoitus on otettu käyttöön 25.8.2020 alkaen ja jatkuu edelleen Mallasveden vedenkorkeuden liiallisen laskun estämiseksi. Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla on ajankohdan tavanomaisella tasolla.

Syys- ja lokakuun sademäärät ovat olleet tavanomaisia, mutta vähäsateisen kevään ja kesän jäljiltä maaperä on kuivaa. Ennustettujen sateiden myötä vedenkorkeudet nousevat hieman seuraavien parin viikon aikana. Oman sijaintipaikkasi vesitilannetta voit seurata verkossa Vesi.fi -palvelussa: sijaintipaikkani vesitilanne.

Pohjavesitilanteen parantamiseksi tarvitaan runsaita sateita

Hämeessä pohjavedenpinnat ovat laskeneet keväästä lähtien. Pohjavedet ovat silti vielä paikoin ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa.

Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät laskuun maaliskuun puolessa välissä ja ovat siitä lähtien laskeneet noin 90 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Tullinkankaalla noin 20 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla nousu jatkui huhtikuulle saakka, jonka jälkeen laskua on ollut noin puoli metriä. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Pernunnummella hieman keskimääräisen tason yläpuolella. Sysmän Soukanharjulla seuranta-asemalla pohjaveden pinnat ovat laskeneet maaliskuusta lähtien noin puoli metriä. Pohjavedet ovat Hämeen pohjavesiasemilla vielä 20–40 senttimetriä korkeammalla kuin syksyllä 2019.

Erityisesti yksittäiset kaivot pienillä moreenialueilla ovat vaarassa kuivua, jos kunnon sateita ei tule ennen talvea ja maan routaantumista. Haja-asutusalueella rengaskaivojen ja pienten vesiosuuskuntien kaivojen vesi tulee yleensä pienistä pohjavesiesiintymistä, joissa pohjaveden pinnan vaihtelu on suurempaa ja nopeampaa kuin laajoissa esiintymissä. Loppuvuodeksi tarvitaankin runsaita ja pitkäkestoisia sateita, jotta pohjavesitilanne ei pahenisi.

Säännöstelty järvi 

Järvi, jonka veden korkeutta ja virtaamaa säädellään patojen tai muiden säännöstelyrakenteiden avulla. Suomen järvipinta-alasta noin kolmasosaa säännöstellään.

Luonnontilainen järvi

Järvi, jota ei säännöstellä.

Sademäärä

Tietyssä ajassa sateena maahan tulleen vesimäärän.

Vedenkorkeus

Kuvaa vesistöjen ja meren pinnan korkeusvaihteluja. Vesistöjen vedenkorkeuteen vaikuttavat sademäärä, valunta, haihdunta sekä järveen tuleva ja sieltä lähtevä virtaama.

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden korkeus kuvaa pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluja. Niihin vaikuttaa pohjavesivesimuodostuman koko, sademäärä, sulamisvedet ja haihdunta. Muutokset ovat hitaita.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta:

Lisätietoja:

Vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 158

Vesitalousasiantuntija Milla Torkkel, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 225

Hydrogeologi Petri Siiro, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230

Tämän tiedon on tuottanut
ELY-keskus