Julkaistu: 20.9.2021

Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus

Valuma-alueen kunnostus

Valuma-alueen kunnostaminen on tärkeää, kun pyritään parantamaan vesistön vedenlaatua ja ekologista tilaa. Valuma-aluekunnostuksella vähennetään vesistöön tulevaa ulkoista kuormitusta.

Vesistöihin huuhtoutuu valuma-alueen maaperästä luontaisesti monenlaisia aineita: kivennäismaata, humusta ja muuta eloperäistä ainesta sekä ravinteita. Ilman niitä vesistössä ei olisi elämää.

Liiallinen kuormitus on kuitenkin vesistölle haitaksi. Runsas ravinnekuormitus rehevöittää vesistöä. Myös eloperäisen aineksen suuri kuormitus edistää rehevöitymistä, minkä lisäksi humus värjää vettä. Kiintoaines tekee vedestä sameaa ja aiheuttaa liettymistä.

Vesistön heikon kunnon alkuperäinen syy on usein siinä, mitä tapahtuu valuma-alueella. Millaista toimintaa siellä harjoitetaan? Tuleeko sieltä jätevesiä tai onko maankäyttö lisännyt ravinteiden ja muiden aineiden huuhtoutumista vesistöön? Kun vesistöä ryhdytään kunnostamaan, on siten aina tarkasteltava myös valuma-aluetta.

Hajakuormitus kuriin

Suurten teollisuuslaitosten ja yhdyskuntien jätevedet käsitellään nykyisin tehokkaasti. Jätevesien aiheuttama pistekuormitus onkin vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Useimmissa vesistöissä suurin osa kuormituksesta on hajakuormitusta: metsistä, pelloilta ja haja-asutuksesta tulevia ravinteita ja muita aineita. Ne valuvat jokiin, järviin ja rannikkovesiin lukuisten ojien, purojen ja norojen kautta.

Vesistön kunnostushanke lähtee liikkeelle siitä, että selvitetään kuormituksen määrä ja lähteet. Jos hajakuormitus on liian suurta, sitä pitää vähentää, jotta vesistön tila paranee – ja säilyy hyvänä myös pitkällä aikavälillä.

Tavoitteena on estää kuormittavia aineita lähtemästä liikkeelle valuma-alueelta tai pysäyttää ne mahdollisimman nopeasti. Tämä on paljon tehokkaampaa ja vaivattomampaa kuin aineiden erottaminen myöhemmin oja- tai purovedestä.

Kunnostusmenetelmien valinta

Maa- ja metsätaloudesta ja muusta maankäytöstä syntyvää kuormitusta vähennetään parhaiten ehkäisemällä maaperän eroosiota. Se voidaan toteuttaa eroosiosuojausten ja suojavyöhykkeiden avulla sekä kehittämällä kuivatusjärjestelmiä ja viljelytekniikkaa.

Ne kuormittavat aineet, jotka silti päätyvät ojiin ja puroihin, on yritettävä pysäyttää mahdollisimman pian. Siinä auttavat monenlaiset keinot, kuten mutkittelevat ja vaihtelevat uomat, tulvatasanteet, kosteikot, laskeutusaltaat ja virtaamansäätörakenteet, kuten putkipadot.

Haja- ja loma-asutuksen aiheuttamaa vesistökuormitusta ehkäistään hyvin suunnitellulla ja oikein mitoitetulla jätevesien käsittelyllä.

Valuma-aluekunnostuksen menetelmiä. Kuva: Mika Kautto

Kokonaisvaltainen vesienhallinta antaa parhaan tuloksen

Valuma-aluekunnostuksen toteuttamiseen vaikuttavat kuormituslähteiden lisäksi valuma-alueen ominaispiirteet, kuten korkeussuhteet ja virtaamat, sekä mahdolliset luonnontilaiset alueet ja maisema- ja luontoarvot.

Kunnostusta suunniteltaessa on myös otettava huomioon vuoden mittaan vaihteleva vesitilanne – kevättulvat, kuivuusjaksot ja rankkasateet – ja niiden vaikutukset eroosioon, vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Ilmastonmuutos tuo lisää haasteita: sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja entistä suurempi osa vuoden sateista lankeaa talvisin paljaaseen maahan.

Valuma-aluekunnostuksella edistetään parhaimmillaan monia tavoitteita: vesiensuojelua, maa- ja metsätaloutta, maisemanhoitoa, ilmastonmuutokseen sopeutumista, asuinympäristön viihtyisyyttä ja virkistysmahdollisuuksia sekä luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien hyvinvointia. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun valuma-aluekunnostus laajenee valuma-alueen kokonaisvaltaiseksi vesienhallinnaksi.

Lisää tietoa aiheesta:

Vesi.fi: Vesistökunnostusverkosto