teemana:
Vesistökunnostus

Vesistökunnostuksilla parannetaan vesien tilaa

Ihminen on toiminnallaan muuttanut suurinta osaa Suomen tuhansista vesistöistä. Jokia, puroja, rannikkovesiä ja järviä on padottu, muokattu ja ruopattu vesivoimantuotannon, tulvasuojelun, maankuivatuksen, vesiliikenteen ja tukinuiton tarpeisiin. Ravinne- ja humuskuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja tummuminen vaivaavat järviä ja rannikkovesiä, ja monen eliölajin elinympäristöt ovat heikentyneet, samoin kuin vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuudet.

Muokattuja virtavesiä ja järviä alettiin kunnostaa jo muutama vuosikymmen sitten. Kunnostuksen tavoite oli tuolloin parantaa veden laatua sekä edistää virkistyskäytön ja muun käytön mahdollisuuksia. 2000-luvulla toiminnan painopiste on siirtynyt yhä enemmän vesistöjen ekologisen tilan parantamiseen. Hyvin suunniteltu ja toteutettu vesistökunnostushanke edistää kaikkia tavoitteita: se parantaa veden laatua, lisää vesistön virkistysarvoa ja kohentaa vesieliöiden elinympäristöjä.

Kunnostustoimia suunniteltaessa on tärkeää selvittää ja ottaa huomioon kohteen erityispiirteet sekä sovittaa yhteen virkistyskäytön ja luonnonsuojelun tavoitteet. Jotta kunnostukselle asetetut tavoitteet saavutetaan, tulee käytettävät menetelmät valita asiantuntevasti. Olennainen osa kunnostushanketta on kunnostuksen vaikutusten seuranta.

Näiltä sivuilta löydät tietoa vesistökunnostuksesta ja Vesistökunnostusverkostosta.

Suomen järvistä 87 prosenttia ja joista 65 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Yli kymmenesosa järvistä ja kolmasosa jokivesistä on siis tyydyttävässä, välttävässä tai huonossa tilassa. Pienten virtavesien tilanne on vielä paljon huonompi: luonnontilaisia, muuttumattomia puroja on Lapin eteläpuolella vain vähän jäljellä.

Rehevöityminen on suurin syy siihen, että vesistöjen tila on heikentynyt. Ilmastonmuutos pahentaa ongelmaa entisestään: se lisää sadantaa ja lyhentää lumipeitteistä aikaa, jolloin valunta kasvaa ja sen mukana vesistöihin huuhtoutuu entistä enemmän ravinteita, humusta ja kiintoainetta. Tämä taas kiihdyttää rehevöitymistä ja vesien tummumista. Vesistökunnostustoimilla voidaan torjua tätä kehitystä ja lieventää ilmastonmuutoksen aiheuttamia haitallisia vesistövaikutuksia.

Me kaikki haluamme, että vesistömme ovat puhtaita, monimuotoisia ja elinvoimaisia. Haluamme virkistyä kirkkaiden vesien äärellä ja toivomme samaa lapsillemme. Vesienhoidon lakisääteisenä tavoitteena on vesistöjen hyvä ekologinen tila ja se, ettei vesistöjemme tila ei enää heikkene.

Vesistön kunnostaminen on yleensä pitkä ja monivaiheinen prosessi, jossa yhdellä toimenpiteellä ei välttämättä päästä lopulliseen päämäärään. Tarvitaan pitkäjänteistä työtä, monia osallistujia ja monenlaisia toimia.

Pysäytetään yhdessä vesiluonnon tilan heikkeneminen! Kun huolehdimme vesiensuojelusta kaikessa maankäytössä ja kunnostamme järviä, jokia ja pienvesiä, olemme paremmin varautuneet ilmastonmuutokseen ja ehkäisemme luontokadon etenemistä.

Huolettaako lähiveden tila? Haluaisitko ryhtyä toimiin sen parantamiseksi? Keinoja on! Tältä sivustolta löydät tietoa vesistökunnostuksen suunnittelusta, verkostoitumisesta, asiantuntija-avusta, rahoituksen hakemisesta ja käytännön kunnostustoimista. Apua on saatavilla kunnostushankkeen kaikkiin vaiheisiin.

Mahdollistetaan hyvinvoivat vedet yhdessä. Kukaan ei selviä vesistökunnostuksesta yksin, mutta yksi ihminen voi vaikuttaa valtavasti. Paikallisten yhdistysten ja asukkaiden yhteistyöllä tavoite on mahdollista saavuttaa. Etsi siis mukaan joukko asiasta kiinnostuneita kumppaneita ja tehkää yhdessä vaikuttava teko lähivesistön puolesta. Pienikin kunnostustoimenpide vaikuttaa ja voi olla alku jollekin suurelle. Yhdessä olemme enemmän.

Ajankohtaista vesistökunnostuksesta

14.11.2024Uutinen

Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla

Lue lisää

8.11.2024Uutinen

Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit

Lue lisää

2.10.2024Uutinen

Kestäviä konsteja maa- ja metsätalouteen – hiili- ja vesistöviisaat ratkaisut nyt podcastin muodossa

Lue lisää

Vesistökunnostusverkosto tuo kunnostajat yhteen!

Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto on yhteydenpitofoorumi kaikille vesistöjen hyvinvoinnista ja kunnostuksesta kiinnostuneille. Toiminnassa on mukana yhteisöjä, tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja viranomaisia sekä kansalaisia.

Siirry Vesistökunnostusverkoston teemasivulle

Vesistökunnostuksen suunnittelu

  1. Kuka voi kunnostaa?

    Kuka voi kunnostaa?

    Laajoissa kunnostuksissa ensimmäinen askel on käynnistää paikallinen yhteistyö. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat vesialueen omistajat, lähistöllä asuvat vakituiset asukkaat, mökkiläiset, kalastajat, kalatalousalueet ja ELY-keskus.

    Osakaskunnalle kuuluu kalastuslain mukaan kalastuksen harjoittaminen ja kalakannan hoito. Osakaskunta on keskeinen taho kunnostushankkeissa: se voi päättää lupien hakemisesta kunnostustoimille tai myöntää luvan hoitokalastuksiin.

    Kunnostushanketta voi lähteä viemään eteenpäin osakaskunnan tai esimerkiksi kylätoimikunnan voimin. Jos osapuolia on paljon – alueella on useita osakaskuntia, paljon jakamattomia vesialueita tai suuri joukko aktiivisia osallistujia –, kannattaa toiminta aloittaa perustamalla vesistölle oma suojelu- tai hoitoyhdistys. Yhdistys voi pitää yhteyttä viranomaisiin ja hakea rahoitusta kunnostukselle.

    Etenkin laajoissa kunnostushankkeissa kannattaa jo alkuvaiheessa perustaa ryhmä, johon kuuluu esimerkiksi osakaskuntien, suojelu- tai hoitoyhdistyksen ja kunnan edustajia sekä muita paikkakuntalaisia ja ELY-keskus.

    Rannan siistimistä ja pieniä niittoja voi tehdä kuka tahansa omalla tontillaan. Naapurin suostumus on syytä pyytää esimerkiksi tonttien välissä olevan ruovikon niittoon.

  2. Tavoite

    Tavoitteen asettelu

    Vesistön kunnostus alkaa tavoitteiden asettamisella ja kunnostusaloitteen tekemisellä. Hankkeen tavoitteiden tulee olla realistiset, jotta ne on mahdollista saavuttaa. Kunnostus voi olla monitavoitteista, ja on tärkeää sovittaa yhteen eri tavoitteet. Tavoitteet kumpuavat vesistön ongelmista, vesipuitedirektiivistä, luontoarvojen suojelusta sekä vesistön käyttäjien toiveista. Alussa on hyvä laatia esiselvitys, jota voi esitellä yleisötilaisuudessa.

    Tavoitteiden asettamiseksi:
    tunnistetaan tarve ja ongelma
    laaditaan esiselvitys
    kysytään lähivesistön käyttäjien ja toimijoiden toiveet ja huolet
    selvitetään kohteen perustiedot ja erityispiirteet.

    Heti aluksi on hyvä ottaa yhteyttä asiasta vastaavaan ELY-keskukseen, josta saa käytännön ohjeita ja tukea kunnostussuunnitelman tekoon.

  3. Selvitys

    Perustietojen selvittäminen

    Ennen kunnostussuunnitelman tekoa, pitää selvittää vesistön perustiedot. Tarvittavia tietoja ovat:
    perustiedot kohteesta (mm. valuma-alueen koko ja maankäyttö, kunnostettavan kohteen pinta-ala tai pituus)
    hydrologiset perustiedot (mm. syvyystiedot, virtaama, veden viipymä)
    vedenlaatutiedot
    kuormituslähteet
    kasvillisuuden ja kalaston tila
    kohteen ja sen ranta-alueiden käyttö (esim. kalastus, vedenotto, veneily)

  4. Suunnitelma

    Kunnostussuunnitelman laadinta

    Hyvä ja selkeä kunnostussuunnitelma on edellytys kunnostuksen onnistumiselle. Suunnitelmasta selviää, mitä toimenpiteitä on tarkoitus tehdä, miksi, millä aikataululla, kenen toimesta ja mitä menetelmää käyttäen. Huolellisesti tehty suunnitelma on kunnostuksen käsikirjoitus, jonka avulla hanketta on helppo esitellä yleisölle ja viranomaisille ja hakea hankkeelle rahoitusta.

    Hyvä kunnostussuunnitelma sisältää muun muassa seuraavat asiat:
    kohteen perustiedot
    ranta- ja vesialueen omistustiedot
    kuvaus kohteen nykytilasta ja ongelmista
    arvio kuormituksen määrästä ja laadusta
    kuvaus luontoarvoista (mm. suojelualueet, uhanalaiset lajit ja luontotyypit)
    tiedot kalastuksesta ja virkistyskäytöstä
    tiedot aiemmin toteutetuista hankkeista
    hankkeen tavoitteet
    kunnostettavien alueiden sijainnit ja kunnostusmenetelmät
    kunnostukseen osallistuvat tahot ja viestintäsuunnitelma
    suostumukset, sopimukset, luvan tarve
    kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma
    kuvaus kunnostuksen toteuttamisesta, valvonnasta ja työnaikaisesta seurannasta
    kohteen seuranta- ja hoitosuunnitelma

    Kunnostussuunnitelma voidaan laatia itse, teettää palkatulla suunnittelijalla tai tilata konsultilta, hankkeen koon ja tavoitteiden mukaan. Suunnitelmaan kannattaa pyytää kommentteja kaikilta hankkeeseen osallistuvilta tahoilta.

  5. Suunnitteluapu

    Apua suunnittelun tueksi

    Apua suunnitteluun voi kysyä esimerkiksi:
    alueelliselta vesiensuojeluyhdistykseltä
    alueelliselta vesistökunnostusverkostolta
    alueella toimivalta vesienhoidon organisaatiolta esim. säätiöltä tai neuvottelukunnalta
    alueelliselta kalatalouskeskukselta
    ELY-keskuksesta
    ProAgriasta
    Suomen metsäkeskuksesta
    Suomen riistakeskukselta
    vesialan konsulttitoimistosta

Vesistökunnostuksen toteuttaminen

  1. Lupa

    Lupa

    Vesialueen omistajan lupa ja usein myös rannanomistajan suostumus tarvitaan aina, kun vesistöä kunnostetaan. Kunnostusta ajavan tahon tulisi saada vesialueen omistajan ja naapurien suostumus jo hanketta suunnitellessaan. Epäselvyyksien välttämiseksi suostumukset kannattaa aina pyytää kirjallisina. Jotkut vaikutusalueeltaan suppeat, ristiriidattomat hankkeet voidaan toteuttaa vesialueen ja rantakiinteistöjen omistajien kirjallisella suostumuksella. Koeverkkokalastuksiin tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa.

    Jos hankkeessa on tarkoitus nostaa veden pintaa, muuttaa rantaviivaa ruoppaamalla tai poistaa kasvillisuutta laajahkoilta alueilta, tulee jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon oikeudelliset näkökulmat ja olla hyvissä ajoin yhteydessä ELY-keskukseen. Lupakysymykset vaikuttavat myös hankkeen kustannuksiin ja aikatauluun.

    Vesilain mukainen lupa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun hankkeessa muutetaan vedenpinnan korkeutta tai virtaamaa, hanke aiheuttaa tulvan vaaraa tai toimenpiteet estävät kalojen kulkua tai vaikeuttavat vesillä liikkumista. Muita lupaa edellyttäviä toimia ovat esimerkiksi vähäistä suuremmat ruoppaukset ja kemikaalikäsittelyt. Luvan myöntää aluehallintovirasto (AVI). Lupaa voi hakea esimerkiksi rannan tai vesialueen omistaja, osakaskunta, kunta tai valtio.

    Monet koti- tai mökkirannan pieniltäkin vaikuttavat hankkeet voivat vaatia vesilain mukaisen luvan tai niistä tulee tehdä ilmoitus. Myös esimerkiksi purojen kunnostuksista pitää tehdä ilmoitus. Ilmoitukseen liitetään kartta kohteesta, maan- ja vedenomistajien luvat sekä kunnostussuunnitelma. Valuma-alueella tehtävät toimet, kuten kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentaminen, saattavat edellyttää lupakäsittelyä. Kysy luvan tarpeesta kunnasta tai ELY-keskuksesta.

    Kunnostustoimintaa säätelee ennen kaikkea vesilaki. Muita toimintaan vaikuttavia lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, kalastuslaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki.

  2. Rahoitus

    Rahoitus

    Vesistön kunnostaminen vaatii työtä ja myös rahaa. Hankkeiden kustannuksiin on mahdollista saada tukea. Rahoitusta voi saada lukuisiin erityyppisiin hankkeisiin. Kun sinulla on ajatus, tarve tai suunnitelma vesistön kunnostamisesta ja ylläpidosta, hae rahoitusta ja pyydä asiantuntija-apua jo alkuvaiheessa. Hankkeen rahoitukseen ja toteuttamiseen voivat osallistua esimerkiksi ELY-keskukset, vesienhoitoyhdistykset, kunnat, vesialueen omistajat, liitot, Leader-ryhmät ja kalatalousalueet. Rahoituksen saamiseksi tarvitaan usein omarahoitusta, eli osa hankkeen rahoituksesta tulee kattaa paikallisesti. Tähän luetaan esimerkiksi talkootyöt.

    Kunnostushankkeiden rahoituksesta löydät kattavasti tietoa Rahat pintaan -sivustolta.

    Rahat pintaan -sivusto

  3. Valmistelu ja toteutus

    Valmistelu ja toteutus

    Kun suunnitelma on tehty, rahoitus kunnossa ja luvat haettu, on vuorossa kunnostustöiden valmistelu. Usein kunnostuksissa tarvitaan koneurakoitsijaa. Urakoitsijoiden etsimisen ja kilpailutuksen jälkeen kunnostustöistä laaditaan sopimukset urakoitsijan kanssa.

    Jos kunnostustöitä on tarkoitus tehdä talkoilla, täytyy työvaiheet suunnitella huolellisesti ja huolehtia, että työvälineitä riittää kaikille talkoolaisille. Talkootyötä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota työturvallisuuteen, ja talkooväelle tulee ottaa tapaturmavakuutus. Myös muonitus ja esimerkiksi autojen pysäköinti täytyy suunnitella etukäteen.

    Kunnostustöissä edetään suunnitelman ja mahdollisen luvan asettamassa aikataulussa. Lintujen pesimäaikaan kunnostuksia ei tehdä, ja esimerkiksi niitot toteutetaan loppukesällä, kun kasvillisuus on kasvanut täyteen mittaansa. Risukot raivataan ja puut kaadetaan ennen kaivutöitä. Purojen kunnostukset kannattaa ajoittaa kesä- ja elokuun väliselle ajalle, jolloin vaikutetaan mahdollisimman vähän vesieliöstöön ja veden laatuun. Kunnostustöiden valmistelun voi aloittaa talvella viemällä esimerkiksi kiviä ja muuta materiaalia kunnostuskohteen lähelle. Talvella vähävetisenä aikana voidaan rakentaa esimerkiksi kosteikkoja ja tulvatasanteita.

    Talkooväki on hyvä ohjeistaa hyvin ennen töiden aloittamista. Ohjaaminen ja neuvominen on tärkeää myös töiden aikana, jotta työt sujuvat turvallisesti ja lopputulos on mahdollisimman hyvä.

  4. Viestintä

    Viestintä

    Kunnostajien ja muiden tahojen välinen vuoropuhelu ja yhteistyö kannattaa aloittaa heti suunnittelun alussa. Hankkeesta olisi hyvä viestiä joka vaiheessa. On hyvä määritellä, kenelle viestitään, mistä ja milloin. On myös mahdollista valita yksi tai useampi viestintäkanava. Onnistuneella viestinnällä voit tavoittaa useita tahoja ja saada mahdollisesti uusiakin kumppaneita tai rahoittajia mukaan. Hyvällä ja avoimella viestinnällä voidaan saada kunnostussuunnitelmalle tukea paikallisten asukkaiden ja päättäjien parissa sekä välttyä monilta turhilta yllätyksiltä hankkeen edetessä. Tehokas tiedottaminen ja sidosryhmäyhteistyö voi innostaa uusia tahoja osallistumaan esimerkiksi talkootyöhön.

    Viestinnän on oltava ymmärrettävää, selkeää ja havainnollista. Ympäristö ja sen tilan parantaminen kiinnostavat ihmisiä aina. Konkreettiset toimet ja tapahtumat ja tulevaisuuden näkymät ovat hyviä uutisoinnin aiheita.

    Viestintä on sitä tehokkaampaa, mitä paremmin se on suunniteltu. Pienellekin kunnostushankkeelle kannattaa laatia viestintäsuunnitelma, joka toimii viestinnän ja sidosryhmäyhteistyön punaisena lankana.

    Viestintäsuunnitelmaan tulisi sisältyä ainakin:
    tavoitteiden asettaminen
    kohderyhmien ja yhteistyötahojen valinta
    keskeisen viestin hahmottaminen
    idea viestinnän ja sidosryhmäyhteistyön toteutuksesta
    alustava aikataulu

  5. Seuranta ja vaikutukset

    Seuranta ja vaikutukset

    Vesistön tilaa koskevat havainnot ovat tärkeä osa kunnostushanketta. Ne auttavat hankkeen suunnittelussa, sillä niiden avulla voidaan arvioida vesistön nykytilaa ja ennakoida tilassa tapahtuvia muutoksia sekä tehdä päätöksiä toimenpiteiden tarpeellisuudesta ja mitoituksesta. Seuranta myös mahdollistaa tehtyjen toimenpiteiden vaikutusarvioinnin.

    Kunnostusta tukee parhaiten pitkäjänteinen havainnointi. Seuranta voidaan toteuttaa osana hanketta, ja sitä on mahdollista tehdä myös paikallisin voimin. Esimerkiksi näkösyvyyden ja vedenpinnan korkeuden mittaukset onnistuvat ilman kalliita apuvälineitä. Vedenlaatua voidaan seurata vesinäyttein ja jatkuvatoimisten mittarien avulla. Lintulaskennoilla, kasvillisuuskartoituksilla ja koekalastuksilla seurataan muutoksia lajistoissa. Järjestelmälliset mittaukset kertovat, miten kunnostus on vaikuttanut vedenlaatuun ja tarvitaanko jatkotoimia.

    Hankkeelle olisi hyvä laatia selkeä seurantasuunnitelma. Seurantaa tulisi tehdä ennen kunnostusta, kunnostuksen aikana ja kunnostustoimien jälkeen. Seurattavat muuttujat valitaan tilanteen ja tavoitteiden mukaan.

    Kunnostuksen jälkeisellä seurannalla arvioidaan kunnostustavoitteiden toteutumista. Seurantaa tulee jatkaa suunnitelman mukaisesti. Kerättyä tietoa käytetään mahdollisten jatkotoimien suunnitteluun siinä tapauksessa, että kunnostustavoitteita ei ole aiemmilla toimilla saavutettu tai tulokset ovat jääneet lyhytaikaisiksi.

    Vesistökunnostusten seurannan toteuttaminen

Lyhytartikkeleita vesistökunnostuksesta

Syventävää sisältöä vesistökunnostuksesta

Järvien kunnostus

Järven kunnostustarve syntyy Suomessa useimmiten siitä, että järvi on rehevöitynyt, mataloitunut tai kasvamassa umpeen.

Rantojen kunnostus

Rannat ovat arvokkaita elinympäristöjä. Niiden kunnostuksessa on tärkeää ottaa huomioon sekä ihmisen tarpeet että luonnon monimuotoisuus.

Pienvesien kunnostus

Pienvesillä on huomattava ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen merkitys samoin kuin maisema-arvo. Pienvedet ovat osa veden kertokulkua, ja ne kytkevät eri elinympäristöt ja niiden ravintoverkot toisiinsa.

Virtavesien kunnostus

Joet ja purot ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä mutta myös herkkiä elinympäristöjä. Virtavesien kunnostus tähtää siihen, että niiden ekologinen tila kohenee.

Valuma-alueen kunnostus

Valuma-alueen kunnostaminen on tärkeää, kun pyritään parantamaan vesistön vedenlaatua ja ekologista tilaa. Valuma-aluekunnostuksella vähennetään vesistöön tulevaa ulkoista kuormitusta.

Vesistökunnostuksen tietokortit