Pohjavesialueet

Antoisat pohjavesimuodostumat on rajattu pohjavesialueiksi. Pohjavesialueet jaetaan kolmeen luokkaan niiden käytön ja merkityksen mukaan. Pohjavesialueet pitää ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa.

Suomessa on noin 5000 pohjavesialuetta. Pohjavesialue on sellainen pohjavesimuodostuma, josta on mahdollista ottaa merkittäviä määriä pohjavettä tai jolla on huomattava merkitys ekosysteemeille. Pohjavesialueiden määrittämisestä säädetään laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004).

Pohjavesialueet jaetaan luokkiin

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) luokittelevat pohjavesialueet sen mukaan, kuinka hyvin ne soveltuvat vedenhankintaan, sekä mahdollisen suojelutarpeen mukaan. Luokkia on kolme:

• 1-luokkaan kuuluvat vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet, joiden vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin.
• 2-luokkaan kuuluvat muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet, jotka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuvat 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön.
• E-luokkaan kuuluvat pohjavesialueet, joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen.

Tätä luokitusta on sovellettu vuodesta 2015 alkaen. Aiempaa, niin ikään kolmiportaista luokitusta käytetään uuden luokituksen rinnalla, kunnes pohjavesialueilla tehtävät tarkistukset valmistuvat.

Pohjavesialueilla muodostuu yllin kyllin pohjavettä

Suomen kaikilla pohjavesialueilla arvioidaan muodostuvan yli viisi miljoonaa kuutiometriä pohjavettä vuorokaudessa. Tästä määrästä yli puolet muodostuu 1-luokan pohjavesialueilla ja runsas kolmannes 2-luokan pohjavesialueilla. Pohjavettä ja tekopohjavettä käytetään Suomessa noin 0,7 miljoonaa kuutiometriä vuorokaudessa.

Arvio kullakin pohjavesialueella muodostuvasta pohjaveden määrästä tehdään laskennallisesti, ja se perustuu muun muassa sadantaan, maaperän laatuun, maanmuotoihin ja kasvipeitteeseen. Tietyn kohdan antoisuutta voidaan tutkia tarkemmin koepumppauksella. Aikaa vaativa ja kallis koepumppaus tehdään yleensä vasta, kun paikkaan suunnitellaan vedenottamoa.

Pohjavesialueet jakautuvat epätasaisesti

Vaikka Suomessa on paljon pohjavesialueita, ne eivät sijaitse tasaisesti eri puolella maata. Noin kolmannes koko maan pohjavesialueista on Lapin ELY-keskuksen alueella. Niukimmin pohjavesialueita on Ahvenanmaalla, Pirkanmaalla sekä Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueella.

Vedenhankinnalle käyttökelpoisimmat pohjavesivarat sijaitsevat vettä hyvin läpäisevillä hiekka- ja soramailla: harjuissa ja Salpausselkien kaltaisissa suurissa reunamuodostumissa. Niissä muodostuva pohjavesi lukeutuu maailman parhaisiin: se on happipitoista ja laadukasta. Pohjavettä on vähän erityisesti rannikkoalueilla. Siellä on jouduttu hyödyntämään myös savikerrosten alla sijaitsevia, joskus varsin rautapitoisiakin pohjavesiesiintymiä.

Miten pohjavesialueen rajat määritetään?

Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesimuodostuman veden laatuun tai muodostumiseen. Pohjavesialueen raja pyritään ulottamaan tiiviiseen maaperään asti. Jos tämä ei ole mahdollista, pohjavesialueen ulkoraja pyritään määrittämään niin, että se on maastossa helposti havaittavissa.

Pohjaveden muodostumisalue on se pohjavesialueen osa, joka läpäisee vettä erityisen hyvin eli jossa vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään samaa suuruusluokkaa kuin hienohiekalla. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka lisäävät olennaisesti alueen pohjaveden määrää.

Rajoittaako pohjavesialue maankäyttöä?

Pohjavesialueet pitää ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Pohjavesialueille ei tule esimerkiksi pääsääntöisesti perustaa uusia asuinalueita. Myös runko- ja siirtoviemärit tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueiden ulkopuolelle.

Sellaisesta yksityisestä rakentamisesta ja muista pohjavesialueelle sijoittuvista hankkeista, joilla saattaa olla vaikutusta pohjaveteen, on syytä ottaa etukäteen yhteys kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen tai ELY-keskukseen. Sijainti pohjavesialueella vaikuttaa erityisesti kiinteistön jätevesien käsittelyyn. Tällaisen kiinteistön tulee täyttää haja-asutuksen jätevesiä koskevat perustason käsittelyvaatimukset, eikä järjestelmän uusimista voi lykätä.

Pohjavesialueella sijaitseva kiinteistö pitää ensisijaisesti liittää viemäriverkostoon. Jos viemäriverkostoa ei ole, jätevedet johdetaan mieluiten käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjavesialueelle voidaan tarvittaessa sijoittaa jätevesien umpisäiliö tai mahdollisesti laitepuhdistamo. Maasuodattamoa tai muuta jätevesien maaperäkäsittelyä ei voida toteuttaa pohjavesialueella.

Pohjaveden suojelu pitää ottaa huomioon myös autojen säilytyspaikkojen ja ajoväylien suunnittelussa ja rakentamisessa. Maalämpöjärjestelmiä ei suositella sijoitettavaksi pohjavesialueelle.

Pohjavesialueista kertyvästä tiedosta on monenlaista hyötyä

Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu vaatii maastotutkimuksia ja muita selvityksiä. Niitä tekevät ELY-keskukset yhteistyössä muun muassa kuntien kanssa. Kertyvät tiedot tallennetaan valtakunnalliseen pohjavesitietojärjestelmään, jota Suomen ympäristökeskus (Syke) pitää yllä. Tiedot ovat kaikkien saatavilla Syken Avoin tieto -palvelusta.

Pohjavesitietoja käytetään muun muassa vedenhankinnan suunnittelussa. Tietoja tarvitaan, kun arvioidaan pohjavesialueiden soveltuvuutta vedenhankintaan tai kun etsitään uusia paikkoja vedenotolle tai tekopohjaveden valmistamiselle. Pohjavesitietoja hyödynnetään myös maankäytön suunnittelussa ja pohjaveden suojelussa. Ne auttavat suunnittelemaan ja sijoittamaan erilaisia toimintoja – hiekan ja soranottoa, liikennealueita ja asutusta – niin, ettei pohjavesi vaarannu.

Lisää tietoa aiheesta:

Vesi.fi:n karttapalvelu:
Pohjavesialueet

Vesi.fi:n artikkelit:
Pohjaveden käyttö ja pohjavesialueiden suojelu
Pohjavesien tila ja riskit

Vesi.fi:n aineistopankki:
Pohjavesialueet – opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan

Muualla verkossa:
Suomen ympäristökeskuksen Avoin tieto -palvelu