Pohjaveden käyttö ja pohjavesialueiden suojelu

Pohjavesi on arvokas luonnonvara. Suurin osa suomalaisista saa talousvetensä pohjavedestä. Pohjavesialueiden turvaksi tehdään suojelusuunnitelmia. Pohjaveden suojelua ohjaa lainsäädäntö.

Pohjavettä käytetään Suomessa runsaasti talousvetenä ja vesihuoltolaitosten raakaveden lähteenä. Pohjavettä suositaan, koska se on yleensä laadultaan parempaa kuin pintavesi ja vaatii vähemmän käsittelyä. Vesihuoltolaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 prosenttia on pohjavettä. Osuuteen sisältyy myös tekopohjavesi, jota valmistetaan johtamalla järvi- tai jokivettä pohjavesialueiden maaperään.

Maa- ja kallioperä vaikuttavat pohjaveden laatuun

Suomessa pohjavedet ovat yleensä tasalaatuisia. Veden laadussa voi kuitenkin esiintyä vaihtelua vuoden sisällä. Laatuvaihtelut ovat paljolti sidoksissa pohjavesimuodostuman ominaisuuksiin sekä pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluihin eri vuodenaikoina. Yleisimmin pohjavesien ainepitoisuudet lisääntyvät kesällä ja alkusyksyllä, kun pohjaveden pinta on matalalla. Laadun vaihteluihin vaikuttavat muun muassa sadanta, lumen sulaminen ja haihdunta sekä kasvien ravinnonotto. Myös maaperän lämpötilalla on merkitystä, koska se vaikuttaa maassa tapahtuviin kemiallisiin reaktioihin ja biologiseen toimintaan.

Pohjaveden laatua määrittävät ensisijaisesti maa- ja kallioperä sekä ilmasto. Suomen kallioperä koostuu enimmäkseen happamista kivilajeista, minkä vuoksi pohjavesi on yleensä hiukan hapanta. Kallioperän päällä oleva maapeite on keskimäärin melko ohut, joten pohjavedeksi vajoava sadevesi tai sulamisvesi ei ole kovin pitkään vuorovaikutuksessa maaperän mineraalien kanssa. Maaperän pohjavesi sisältääkin yleensä vain hieman suoloja. Kallioperän pohjavedessä suoloja on enemmän, koska kalliopohjavesi virtaa hitaasti ja on pitkään kosketuksissa kallioperän kivilajien kanssa. Joillakin alueilla pohjaveteen saattaa liueta haitallisia määriä arseenia, fluoria tai radioaktiivisia aineita.

Rannikkoseutujen pienissä savi-, siltti- tai turvepeitteisissä pohjavesiesiintymissä pohjavedessä on enemmän liuenneita alkuaineita kuin sisämaan pohjavesissä.

Rannikkoalueille ovat myös ominaisia happamat sulfaattimaat, joista voi liueta pohjaveteen rautaa ja muita mineraaleja, jos pohjaveden korkeus tai virtausolot muuttuvat. Kun pohjaveden pinta laskee esimerkiksi maankuivatuksen vuoksi, sulfaattimaiden rikkipitoiset sedimentit hapettuvat, minkä seurauksena muodostuu rikkihappoa. Happamissa oloissa rauta ja muut metallit liukenevat veteen, mikä näkyy pohjaveden kohonneina metallipitoisuuksina.

Pohjavesiin kohdistuu monenlaisia riskejä

Pohjavesi on paremmin suojassa pilaantumiselta kuin pintavesi. Täysin suojassa se ei kuitenkaan ole, koska erityisesti pohjavesialueilla maaperä on vettä läpäisevää ja pohjaveden pinta saattaa olla vain 2–4 metrin syvyydessä. Maaperään joutuneet haitta-aineet voivat siten kulkeutua pohjaveteen ja aiheuttaa sen pilaantumista. Pohjavesi myös virtaa maa- ja kallioperässä ja on yhteydessä pintavesiin, mikä lisää pilaantumisriskiä.

Pilaantumista saattaa aiheuttaa monenlainen toiminta, esimerkiksi teollisuus, jätteiden ja jätevesien käsittely, tienpito, huoltoasemat ja öljysäiliöt sekä maa-aineisten otto. Monilla pohjavesialueilla on paljon asutusta, mikä lisää maankäyttöpaineita. Pohjaveden laatua voivat heikentää myös ilmastonmuutoksen tuomat kuivuusjaksot ja rankkasateet.

Pohjaveden suojelu on tärkeää

Pohjaveden suojelun tärkeys tiedostetaan yhä paremmin. Tähän ovat myötävaikuttaneet pohjaveden käytön lisääntyminen sekä se, että pohjavesiin kohdistuvat riskit tunnetaan entistä paremmin. Pohjavesialueiden suojelu turvaa vesihuoltolaitoksille hyvän raakaveden saannin. Kiinteistönomistajan velvollisuus on suojella pohjavettä omalla tontillaan. Se takaa, että oma ja naapureiden kaivovesi säilyy hyvänä.

Likaantunutta pohjavettä on vaikea puhdistaa. Siksi pohjavesistä on pidettävä hyvää huolta.

Lainsäädäntö ohjaa pohjaveden suojelua

Pohjaveden suojelua ohjaavat ympäristönsuojelulaki (527/2014), valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) sekä vesilaki (587/2011). Ympäristönsuojelulain 17 §:ssä on pohjaveden pilaamiskielto ja asetuksessa päästökielto. Vesilaki säätää muun muassa vedenottamoiden suoja-alueista sekä pohjaveteen mahdollisesti vaikuttavien hankkeiden luvanvaraisuudesta. Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) sisältää lisäksi pohjavesialueiden määrittämistä ja luokittelua sekä suojelusuunnitelmia koskevia säädöksiä.

Kansallinen lainsäädäntö toteuttaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviä (2000/60 EY). Sen yleinen tavoite on edistää vesivarojen kestävää käyttöä. Tavoitteena on estää pohjavesien pilaantuminen sekä vähentää jo tapahtunutta pilaantumista ja siten turvata pohjaveden riittävyys ja hyvä kemiallinen tila.

Tärkeille pohjavesialueille tehdään suojelusuunnitelma

Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on keskeinen menetelmä pohjaveden suojelussa. Suojelusuunnitelmassa tunnistetaan alueen riskitekijät sekä laaditaan suositukset toimenpiteiksi, joilla riskejä vähennetään. Suojelusuunnitelmassa esitetään myös yksityiskohtaiset tiedot pohjavesialueen maaperä- ja pohjavesioloista. Suojelusuunnitelma laaditaan ensisijaisesti vedenhankintakäytössä oleville pohjavesialueille sekä niille pohjavesialueille, joilla on paljon pohjaveden laatua tai määrää vaarantavaa toimintaa.

Suojelusuunnitelmalla ei ole itsenäisiä oikeusvaikutuksia. Suunnitelma voidaan kuitenkin ottaa huomioon muun muassa maankäytön suunnittelussa ja käsiteltäessä toiminnanharjoittajien lupahakemuksia ja ilmoituksia. Suojelusuunnitelman tavoite on ehkäistä ennalta pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvata pohjaveden saanti ilman, että alueen maankäyttöä rajoitetaan tarpeettomasti.

Suojelusuunnitelmat ovat yhä useammin korvanneet aiemmat vedenottamoiden suoja-alueet.

Suojelusuunnitelma toteuttaa vesipuitedirektiiviä

Suojelusuunnitelman laatiminen edellyttää kattavaa tietoa pohjavesialueen maaperä- ja pohjavesioloista. Lisäksi on selvitettävä ne pohjavesialueen riskitekijät, jotka voivat vaikuttaa pohjaveden laatuun ja määrään.

Suojelusuunnitelma toteuttaa vesipuitedirektiivin liitteen II mukaisen lisätarkastelun pohjavesimuodostuman ominaispiirteistä. Lisätarkastelu tehdään pääsääntöisesti niille pohjavesimuodostumille, joilla ei mahdollisesti saavuteta direktiivin ympäristötavoitteita. Tarkastelussa arvioidaan yksityiskohtaisesti pohjaveteen kohdistuvat riskit sekä kartoitetaan toimet, joilla ympäristötavoitteisiin päästään.

Kunta vastaa suojelusuunnitelman teosta

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien teosta sekä pohjaveden suojelun valvonnasta kunnan alueella vastaa pääsääntöisesti kunta. Aloitteen suojelusuunnitelman laatimisesta voi tehdä myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) tai esimerkiksi vesihuoltolaitos, ympäristöjärjestö tai yksityinen kansalainen. Suunnitelman teolle on hyvä nimetä ohjausryhmä, jossa voi olla edustajia muun muassa kunnan eri toimialoilta, pelastuslaitoksesta, vesihuoltolaitoksesta ja ELY-keskuksesta. Toistaiseksi suunnitelma on laadittu noin 2000 pohjavesialueelle.

Pohjavesien suojelun vastuutahot

Kunnan ohella pohjavesien suojeluun osallistuvat monet muut tahot.

Aluehallintovirasto (AVI) ratkaisee ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisia lupa-asioita. AVI voi hakemuksesta määrätä vedenottamolle suoja-alueen.

ELY-keskus ohjaa pohjavesien suojelua sekä vastaa pohjaveden ottamoiden valvonnasta ja pohjavesien luokittelusta.

Toiminnanharjoittajat varmistavat, ettei heidän toimintansa vaaranna pohjavettä, sekä hakevat tarvittaessa toiminnalle luvan aluehallintovirastosta tai kunnalta. Säädöksissä on määräykset siitä, mitkä toiminnat tarvitsevat luvan sekä milloin asian käsittelee AVI ja milloin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Vesihuoltolaitosten tehtävä on toimittaa kuluttajille mahdollisimman häiriöttömästi talousvettä, joka täyttää sille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vesihuoltolaitokset osallistuvat pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadintaan. Ne voivat myös hakea vedenottamolleen vesilain mukaista suoja-aluetta aluehallintovirastolta.

Lisää tietoa aiheesta:

Vesi.fi:n artikkelit:
Ilmastonmuutoksen vaikutus pohjavesivaroihin
Kaivoveden laatu
Rannikon sulfaattimaiden herkät pohjavedet

Vesi.fi:n aineistopankki:
Pohjavesialueet – opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan

Muualla verkossa:
Maaperän taustapitoisuudet (gtk.fi)