Pohjavesien tila ja riskit

Pohjavesien tila on Suomessa yleisesti hyvä. Osa pohjavesialueista luokitellaan riskialueiksi; niillä pohjaveden tila – joko pohjaveden määrä tai laatu – voi heiketä ilman suojelutoimia. Pohjavedet on tärkeää ottaa huomioon kaikessa toiminnassa.

Suomessa on tehty tila-arvio noin 3900 pohjavesialueelle. Niistä vajaa kymmenesosa – kaikkiaan 380 pohjavesialuetta – on luokiteltu riskialueiksi. Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tila voi heiketä ilman suojelutoimia.

Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on kuitenkin toistaiseksi hyvä: pohjavettä voi edelleen käyttää riskeistä huolimatta. Lähes kaikkia riskialueiksi luokiteltuja pohjavesialueita käytetäänkin veden hankintaan.

Osa riskialueista on tilaltaan huonoja

Riskialueista 92 luokitellaan tilaltaan huonoksi. Huono tila johtuu enimmäkseen pohjaveden laatuun kohdistuvista riskeistä; vain kahdella pohjavesialueella riski kohdistuu pohjaveden määrään. Vaarantuneita pohjavesialueita on erityisesti taajamissa, missä pohjavesialueella harjoitetaan paljon erilaista toimintaa.

Vaikka pohjavesialue luokitellaan tilaltaan huonoksi, se ei silti tarkoita, että vesi olisi käyttökelvotonta. Veden käyttökelpoisuus voi kuitenkin herkästi heiketä ilman suojelutoimia. Suomen pohjavesialueiden tilaa voi tarkastella vesi.fi:n karttapalvelussa.

Kaikkien riskien vaikutuksia ei vielä tunneta

Kaikista pohjavesialueista ei ole vielä riittävästi tietoa. Suomessa on yli 150 sellaista pohjavesialuetta, joihin ihminen saattaa vaikuttaa toimillaan, mutta joiden riskejä ja tilaa ei pystytä vielä arvioimaan. Näiden alueiden arviointi etenee sitä mukaa kuin tietoa karttuu. Selvityskohteiden määrä ei silti välttämättä vähene, sillä samaan aikaan tunnistetaan myös uusia selvitystä vaativia kohteita.

Monenlaisia riskejä

Pohjaveden tilalle aiheuttavat riskiä muun muassa pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito, teollisuusalueet, huoltoasemat ja maanalaiset öljysäiliöt sekä maa- ja kotieläintalous. Myös erilaiset kemikaalionnettomuudet ovat varteenotettava riski.

Haitta-aineen liukoisuus ja maaperän laatu vaikuttavat siihen, kuinka herkästi maahan joutunut aine kulkeutuu pohjaveteen. Pohjaveden virtausnopeus ja virtaussuunta vaikuttavat puolestaan aineiden leviämiseen pohjavesikerroksessa. Pohjavedet eivät Suomessa yleensä pilaannu laajalta alueelta, koska pohjavesiesiintymät ovat enimmäkseen pieniä.

Pilaantumista voivat aiheuttaa arkisetkin tuotteet, esimerkiksi suuren maitomäärän joutuminen maaperään maitoauto-onnettomuudessa. Vaikka maito sinänsä ei ole vaarallista, se muuttaa maaperän happioloja niin, että maasta voi liueta haitallisia aineita pohjaveteen.

Maaperässä voi myös olla vuosikymmeniä vanhoja yhdisteitä, jotka eivät aiheuta välitöntä vaaraa mutta saattavat lähteä liikkeelle, jos pohjaveden virtausolot muuttuvat esimerkiksi kuivuuden takia.

Esimerkkejä pohjavettä mahdollisesti uhkaavista toiminnoista:

• tienpito, mm. teiden suolaus
• vaarallisia kemikaaleja käyttävä teollisuus, kemialliset pesulat
• huoltoasemat, korjaamot, romuttamot, polttonesteiden varastointi ja kiinteistöjen omat öljysäiliöt
• kaatopaikat, pilaantuneet maa-alueet
• pelto- ja puutarhaviljely, kasvihuoneet ja taimitarhat
• turkistarhat, eläinsuojat, lantasäiliöt, tuorerehusäiliöt
• ampumaradat
• puunkyllästämöt, sahat
• hiekan- ja soranotto, asfalttiasemat, kaivostoiminta
• maankaivu, rakentaminen, soiden ojitukset
• ratapihat, lentokentät
• vaarallisten ja pohjavedelle haitallisten aineiden sekä öljyjen kuljetukset
• viemärivuodot ja jätevesien maahan imeytys
• maalämpöputkistot ja -kaivot
• pintavesien pääsy vedenottamolle tai kaivoihin esim. rankkasateen tai tulvan seurauksena

Pohjavesien suojelu on yhteinen tehtävä

Pohjaveden suojelu ja talousveden turvaaminen onnistuu parhaiten, kun riskit tiedostetaan ennakolta. Vastuu pohjavesivahinkojen torjunnasta kuuluu yhtä lailla kotitalouksille ja maatiloille kuin teollisuudellekin.

Kotitalouksien pitää käsitellä öljyjä ja kemikaaleja niin, ettei niitä pääse maaperään. Esimerkiksi auton pesu tulisi tehdä paikalla, josta pesuvedet voidaan johtaa hiekan- ja öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Torjunta-aineita ei pidä käyttää tontilla, koska monet niistä hajoavat hitaasti ja kulkeutuvat sekä maaperässä että pohjavedessä, mikä aiheuttaa riskin omankin kaivon vedelle. Kemikaalit, öljyt ja nestemäiset jätteet pitää säilyttää niin, ettei niitä vuoda maaperään. Öljysäiliöiden, viemäreiden ja jätevesien käsittelyjärjestelmien kunnosta on pidettävä hyvää huolta.

Maankäytön suunnittelussa ja kaavamääräyksissä pitää ottaa huomioon pohjavesimuodostumien sijainti ja rajat sekä pohjaveden virtaussuunnat ja muut geologiset ominaisuudet. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ovat tärkeä lähtöaineisto maankäytön suunnittelulle. Pohjavesialueille suunniteltavan maankäytön tulee tukea pohjaveden laadun ja määrän säilymistä hyvänä.

Maataloudessa pohjavesien pilaantumista voivat aiheuttaa erityisesti eläinten lanta, lannoitus ja kasvinsuojeluaineiden käyttö sekä kemikaalien, jäteöljyjen ja muiden jätteiden varastointi. Erityisen tarkkana pitää olla, jos tila tai osa siitä sijaitsee pohjavesialueella. Pohjavesialueilla on tiukemmat määräykset; siellä on esimerkiksi kielletty lannan aumavarastointi sekä rajoitettu kasvinsuojeluaineiden käyttöä.

Pienteollisuudessa pitää erityisesti huolehtia siitä, ettei kemikaaleja ja polttoaineita vuoda maaperään tai pääse viemäriin. Toiminnanharjoittajan tulee tutustua käyttämiensä kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteisiin ja säilyttää tiedotteet niin, että ne on helppo löytää. Toiminnassa tulee noudattaa kemikaalien säilyttämisestä ja varastoinnista annettuja määräyksiä ja ohjeita. Käytettyjä kemikaaleja, jäteöljyjä ja akkuja ei pidä varastoida vaan toimittaa ne mahdollisimman pian vastaanottopisteeseen.

Lisää tietoa aiheesta:

Vesi.fi:n aineistopankki:
Tarkkana siellä pohjavesialueella! -esitteet