Kuivuustilanteen seuranta

Ilmastonmuutos lisää tarvetta arvioida ja seurata kuivuustilannetta. Työssä on omat haasteensa, koska kuivuutta on monenlaista eikä kuivuudelle sen vuoksi ole tarkkaa määritelmää. Milloin kuivuus alkaa ja koska se katsotaan päättyneeksi? Kuinka vakavaa kuivuus on? Kokonaiskuvan luomisessa auttavat kuivuusindikaattorit.

Kuivuus on suhteellista ja sidoksissa alueen ja ajankohdan tavanomaiseen vesitilanteeseen. Yleensä kuivuus määritelläänkin normaalia vähäisemmäksi sadannaksi pitkällä aikavälillä. Kuivuus myös kehittyy hitaasti, minkä vuoksi sitä kuvataan usein ”hiipiväksi ilmiöksi”. Kuivuuden vaikutukset talouteen ja luontoon alkavat näkyä pikkuhiljaa, ja ne voivat kestää muutamasta viikosta tai kuukaudesta jopa vuosiin.

Kuivuuden seurannassa erityisen hankalaa on määrittää kuivuusjakson alku ja loppu. Esimerkiksi sadantahavainnot eivät yksinään kerro, onko tietty alue kuivuustilanteessa, kuinka vakavaa kuivuus on tai kuinka kauan kuivuus on kestänyt.

Kuivuuden seurannan tavoitteena on tuottaa tietoa jo ennen kuivuuden alkua sekä kuivuuden aikana. Seurannan ansiosta yhteiskunta ja kansalaiset voivat käynnistää varautumistoimia, joilla vähennetään mahdollisia vahinkoja.

Kuivuusindikaattoreilla kokonaiskuva kuivuustilanteesta

Kuivuusseurannan tueksi on kehitetty työkaluja, jotka auttavat määrittämään kuivuuden alkua, vakavuutta, kestoa ja vaikutuksia. Tärkeimpiä työkaluja ovat kuivuusindikaattorit, joilla pyritään saamaan kokonaiskuva kuivuusoloista. Indikaattorit perustuvat havaittuihin tai mallinnettuihin tietoihin esimerkiksi sademäärästä, lämpötilasta, valunnasta, pohja- ja pintaveden korkeudesta, maankosteudesta tai lumipeitteestä.

Kuivuusindikaattori kuvaa yleensä sitä, kuinka paljon nykytilanne poikkeaa pitkän aikavälin tilastollisesta keskiarvosta tietyssä paikassa ja tietyllä ajanjaksolla.

Kuivuusindikaattoreista suosituimpia ja käytetyimpiä on standardoitu sadantaindikaattori (Standardized Precipitation Index, SPI). Se kuvaa sadannan poikkeamaa keskimääräisestä sadannasta tietyllä ajanjaksolla. Ajanjakson pituus voi vaihdella yhdestä kuukaudesta jopa vuosiin, minkä ansiosta indikaattoria voidaan käyttää sekä lyhyen aikavälin maankosteustarkasteluihin että pitkän aikavälin hydrologisiin tarkasteluihin.

Kuivuutta esiintyy aina, kun indikaattori on jatkuvasti negatiivinen ja saavuttaa arvon -1 tai vähemmän. Kuivuus päättyy, kun indikaattori muuttuu positiiviseksi.

SPI > 2,0 = Erittäin märkää
SPI > 1,5 = Hyvin märkää
SPI > 1,0 = Melko märkää
SPI < -1,0 = Melko kuivaa
SPI < -1,5 = Hyvin kuivaa
SPI < -2,0 = Erittäin kuivaa

Esimerkki sadantaindeksistä (SPI 3 kuukautta) toukokuulta 2025.

Ajankohtainen kuivuustilanne vesi.fi-palvelussa

Ajankohtaista tilannetta voi seurata vesi.fi-palvelun kuivuustilanne-sivulta. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat päivittävät sinne – yhdessä Ilmatieteenlaitoksen sääpäivystäjän kanssa – kesäkaudella viikoittain tietoa kuivuustilanteesta. Sivulla olevista kartoista näkee kuivuuden vakavuuden viimeksi kuluneen 30 vrk:n ajalta sekä yhdistelmäindeksin seuraavalle kuukaudelle.

Omia havaintoja kuivuneista kaivoista tai poikkeuksellisen alhaisista vedenkorkeuksista voi ilmoittaa vesi.fi:n karttapalvelussa.

Lisää tietoa aiheesta:

vesi.fi (kuivuustilanne):
Ajankohtainen kuivuustilanne
Kuivuuskartat
Karttapalvelu

vesi.fi:n artikkelit:
Kuivuuteen varautuminen ja kuivuusriskien hallinta
Kuivuuden vaikutukset