Metsätaloudelle herkät vesistöt -aineisto (ymparisto.fi)

Valtakunnallinen aineisto metsätalouden vaikutuksille herkistä vesistöistä on valmistunut. ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteistyönä laatiman aineiston tarkoituksena on auttaa huomioimaan metsätaloudelle herkät vesistöt jo siinä vaiheessa, kun metsänhoidon toimenpiteitä ryhdytään suunnittelemaan. Aineiston avulla pyritään helpottamaan suunnittelutyötä, jotta vesistöihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja vähentää. Juuri julkaistu Metsätaloudelle herkät -vesistöt aineisto auttaa metsätaloustoimien suunnittelussa sekä […]

Lue lisää

Helmikuu oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä lämpimämpi

Kuukauden keskilämpötila oli noin 3,7 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat maakunnan isoissa vesistöissä vielä matalalla. Lunta satoi keskimääräistä vähemmän. Jäänpaksuudesta suuri osa oli edelleen teräsjäätä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa noin 3,7 astetta pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -5,5 astetta, kun se keskimäärin on -9,4 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla […]

Lue lisää

Muutosten maailmassa tarvitaan ratkaisuja vesiturvallisuuden edistämiseen – Maailman vesipäivä 22.3.2025

Maailman vesipäivä 22.3. muistuttaa taas kaikkia vesiasioiden ajankohtaisuudesta ja turvallisuudesta. Ilmastonmuutoksen ja lisääntyvien poliittisten konfliktien vaikutukset pitää ennakoida entistä paremmin. Tarvitaan luotettavaa ja puolueetonta tutkimusta, jotta resurssit voidaan ohjata oikeisiin kohteisiin. Tutkimuksella ja kansainvälisellä vaikuttamisella kohti hyvinvointia ja rauhaa Haluamme Suomen ympäristökeskuksessa löytää vesiturvallisuutta lisääviä ratkaisuja, joilla voimme vahvistaa yhteiskunnan vakautta ja kokonaisturvallisuutta. Syke sai […]

Lue lisää

Vesienhallinta on investointi metsien elinvoimaisuuteen

Kuivuudesta heikentyneet metsät ovat kärsineet massiivisia kaarnakuoriaistuhoja eri puolilla maailmaa. Myös Suomessa viime vuosina koetut kuivuudet ovat lisänneet tuhojen riskiä. Suomessa sataa runsaasti lunta ja vettä, mutta tehokkaan ojituksen vuoksi metsien puusto kärsii jo liiasta kuivuudesta osan aikaa vuodesta. Kohdennetuilla vesiensuojeluratkaisuilla tuetaan metsän resilienssiä, eli kykyä selvitä muutoksista, samalla kun edistetään vesiensuojelua ja luonnon hyvää […]

Lue lisää

Kevään tulvat jäämässä vähäisiksi Hämeessä

Valtaosassa Hämeen järvistä vesi on vuodenaikaan nähden korkealla. Lunta valuma-alueilla on jäljellä tavanomaista vähemmän ja tulvakeväästä ennustetaan helppoa. Lämpimän talven takia tänä vuonna kevättulvan sijaan on koettu useita talvitulvia. Hämeen järvet ovat lumien sulamisten takia korkeammalla kuin tyypillisesti talviaikaan. Tulvilla on myös merkittäviä ekologisia vaikutuksia. Järvet ovat korkealla, mutta lunta on vähän Kymijoen vesistöalueen pääjärven Päijänteen […]

Lue lisää

Valuma-aluesuunnittelun abc -kurssi tuo vesienhallinnan perusteet jokaisen saataville

Vesi ei tunne kiinteistöjen rajoja, joten vesienhallintaa on paras suunnitella yhteistyössä, yhteisellä vesistön valuma-alueella. Valuma-aluesuunnittelun perusteista on julkaistu kaikille avoin verkkokurssi, joka etenee valuma-alueen tunnistamisesta valuma-aluesuunnittelun hyötyjen tunnistamiseen ja yhteistyön ensi askeleisiin. Tavoitteena monta samanaikaista hyötyä Valuma-aluelähtöisellä vesienhallinnalla voidaan vaikuttaa siihen, että vettä on kaikille riittävästi ja oikeassa paikassa. Uudessa koulutuksessa keskitytään valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan suunnitteluun, […]

Lue lisää

Yhteistyötä Saaristomeren hyväksi

Saaristomeren ravinnekuormitus on merkittävä ongelma, joka pitää alueen edelleen HELCOM:in maatalouskuormituksen hotspot-listalla. Vaikka ratkaisut ongelmaan ovat pitkälti tiedossa, nykyinen maatalouspolitiikka ei tarjoa riittäviä työkaluja niiden tehokkaaseen toteuttamiseen. Ravinnekuormituksen vähentäminen edellyttääkin pitkäjänteistä sitoutumista ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Saaristomeren valuma-alue on ainoa Pohjoismainen kuormituslähde, joka on yhä Itämeren suojelukomission (HELCOM) merkittävimpien maatalouskuormittajien hotspot-listalla. Maataloudesta peräisin […]

Lue lisää

Turvallista vettä kaikille – monivuotisessa tutkimushankkeessa kehitetään vesihuollon resilienssiä

Ilmastonmuutos, geopolitiikka sekä ikääntyvät väestö ja infrastruktuuri haastavat Suomen kyvykkyyden tuottaa juomavettä turvallisesti ja häiriöttä. Uudessa Turvallista vettä kaikille -hankkeessa tutkitaan talousveden tuotantoon liittyviä haasteita ja edistetään vesihuollon kokonaisturvallisuutta. Turvallista vettä kaikille -hanke keskittyy parantamaan vesiturvallisuutta ja vesihuollon resilienssiä raakavesilähteeltä kuluttajalle. Tavoitteena on vahvistaa vesilaitosten valmiutta ja mahdollisuuksia ennakoida muutoksia sekä tehdä pitkän tähtäimen päätöksiä […]

Lue lisää

Helmikuun 2025 vesitilannekatsaus: Vaihtelevia virtaamia ja pohjavesi korkealla (Pohjalaismaakunnat)

Helmikuun aikana vesitilanne oli vaihteleva lämpötilamuutosten seurauksena. Alkukuussa jokien virtaamat ja vedenkorkeudet olivat leudon tammikuun lopun seurauksena vielä hieman tavanomaista korkeammalla. Tämän jälkeen laskeuduttiin kohti ajankohdalle tyypillisempiä lukemia, kunnes helmikuun puolivälin jälkeen lämpötilan selvästi taas noustessa virtaamat ja vedenkorkeudet nousivat ajankohdan tavanomaista tasoa korkeampiin lukemiin. Kuun lopulla viilenevä sää käänsi virtaamat jälleen laskusuuntaan. Samoin pohjalaisjärvien […]

Lue lisää

Kevättulvat jäämässä Lappia lukuun ottamatta vähäisiksi

Merkittäviä kevättulvia ei ole odotettavissa maan etelä- ja keskiosissa, koska lunta on vain vähän. Pohjoisemmaksi mentäessä tulvien mahdollisuus kasvaa. Lapissa on edellytyksiä isompiinkin tulviin, koska lumimäärä on jo keskimääräistä suurempi ja lopputalven aikana ehtii sataa lisää. On kuitenkin hyvä huomioida, että tulvan koko riippuu aina lopulta sulamisajan sateista ja lämpötilasta. “Vähäisten lumimäärien sulaminen näyttää jakautuvan […]

Lue lisää

Sienien avulla elintarviketeollisuuden jätevesien ravinteet hyötykäyttöön

Tuoreessa väitöskirjassa on tutkittu uutta kustannustehokasta ratkaisua, jossa sieniin perustuvalla käsittelyllä voidaan muuntaa elintarviketeollisuuden jätevesien ravinteita arvokkaaksi biomassaksi. Samalla käsittely poistaa ravinteita jätevesistä ja vähentää vesistöjen kuormitusta. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Danielle Bansfieldin väitöskirja tarkastetaan Aalto-yliopistossa perjantaina 7.3.2025 klo 12. ”Sieniin perustuva jätevedenkäsittely on merkittävä askel kohti kestävää kierto- ja biotaloutta, jossa kaikki voittavat. Elintarviketeollisuus voi […]

Lue lisää

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.2.2025

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,01.  Taso on edelleen tasan ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvossa. Helmikuussa Kallaveden pinta on laskenut pitkäaikaiskeskiarvon tahdissa 5 cm.  Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä. Tässä vaiheessa talvea pinnankorkeuden ei anneta nousta isosti, vaikka lunta on maastossa ajankohtaan nähden vähän. Toistaiseksi tämä meneillään oleva sulamiskausi ei ole näkynyt järvien pinnoissa mitenkään, joten vedeksi […]

Lue lisää