Helmikuu oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä lämpimämpi

Kuukauden keskilämpötila oli noin 3,7 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat maakunnan isoissa vesistöissä vielä matalalla. Lunta satoi keskimääräistä vähemmän. Jäänpaksuudesta suuri osa oli edelleen teräsjäätä.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa noin 3,7 astetta pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -5,5 astetta, kun se keskimäärin on -9,4 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -5,3 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on -8,6 astetta.

Helmikuun sademäärä oli 23–30 % ajankohdan keskiarvoon nähden. Ympäristöhallinnon havaintopisteissä Pielisjoella, Höytiäisellä, Koitajoella ja Jänisjoella keskimääräinen sademäärän vaihteluväli oli 8–10 mm, kun edellä mainittujen pisteiden pitkänajan helmikuun keskiarvon vaihteluväli on 33–37 mm. Kuukauden lopussa mittausasemien lumen syvyys vaihteli yleisesti 18–22 cm välillä, kun se ajankohdalle tyypillisesti on noin 57–59 cm. Vesistöillä liikkujia muistutetaan välttämään rantahangilla liikkumista norppien pesintäalueella.

Helmikuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m²) vaihteli maakunnassa 49–74 kg/m2. Pitkän aikavälin keskiarvo helmikuulle on 112–122 kg/m2. Keväällä 2024 lumikuorman vaihteluväli oli 163–191 kg/m2.

Järvien vedenkorkeudet olivat, Varisvesi Karvion, Kerman Kermajärven sekä Juuan Kajoonjärveä lukuun ottamatta keskiarvon alapuolella. Orivesi-Pyhäselän vedenpinta on 29 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän nykyisellä tasolla huhtikuun toiselle viikolle saakka, kunnes se kääntyy nousuun. Tämänhetkisen ennusteen mukaan toukokuun kolmannen ja kesäkuun toisen viikon väliin ajoittuva kevättulva jää noin 50 cm keskimääräisen tulvahuipun alapuolelle. Ennusteen epävarmuus on kuitenkin suuri, koska tulvahuipun korkeus riippuu kevään sademääristä ja lumien sulamisnopeudesta.

Pielisen vedenkorkeus oli 22 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Ennusteen mukaan vedenkorkeus lähtee lähiviikkoina hitaaseen nousuun. Tulvahuipun ennustetaan tämänhetkisen lumitilanteen ja vesimäärän perusteella jäävän noin 40 cm keskimääräisen tulvahuipun alapuolelle.

Ruunaan vedenkorkeus oli 11 cm, Viinijärven 18 cm, Juojärven 5 cm, Kajoonjärven 7 cm ja Pyhäjärven 1 cm keskimääräistä alempana helmikuun lopussa. Varisveden vedenkorkeus oli 16 cm, Kermajärven 8 cm ja Kajoonjärven 4 cm keskimääräistä ylempänä.

Koitajoki Pamilon keskivirtaama oli helmikuussa noin 48 % keskimääräistä pienempi. Muiden asemien keskivirtaama oli noin 80–110 % ajankohdan keskiarvosta.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus oli helmikuun lopussa Kontiolahden Jaamankankaalla 13 cm ja Jakokoskella 6 cm pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Ilomantsin Kuuksenvaaralla pohjavedenkorkeus oli 2 cm keskiarvon alapuolella. Nykyisellä lumitilanteella alkukesän pohjavesikorkeudesta ennustetaan matalia. Roudan paksuus oli samoilla mittausasemilla 3–11 cm, kun routaa on ajankohtana yleensä 17–29 cm.

Jääpeitteen paksuus oli Pyhäselän Roukalahdella helmikuun lopussa 50 cm teräsjäätä. Pielisellä Nurmeksessa jäänpaksuus oli 57 cm, josta teräsjäätä 47 cm ja kohvajäätä 10 cm. Pyhäselän jää oli 3 cm ja Pielisen 6 cm keskimääräistä paksumpaa. Kevättä kohti siirryttäessä muistutetaan isojen railojen muodostumisesta sekä jään nopeasta heikkenemisestä etenkin virtauskohteiden läheisyydessä.

Yhteyshenkilöt

Milla Sallinen
vesitalousasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 0295 026 162, vaihde p. 0295 026 000
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi