Kevättulvat jäämässä Lappia lukuun ottamatta vähäisiksi

Merkittäviä kevättulvia ei ole odotettavissa maan etelä- ja keskiosissa, koska lunta on vain vähän. Pohjoisemmaksi mentäessä tulvien mahdollisuus kasvaa. Lapissa on edellytyksiä isompiinkin tulviin, koska lumimäärä on jo keskimääräistä suurempi ja lopputalven aikana ehtii sataa lisää. On kuitenkin hyvä huomioida, että tulvan koko riippuu aina lopulta sulamisajan sateista ja lämpötilasta.

“Vähäisten lumimäärien sulaminen näyttää jakautuvan useaan jaksoon. Jokien virtaamat ajoittain nousevat ja ovat nytkin suurehkoja esimerkiksi Satakunnassa, mutta varsinaisia kevättulvia tuskin nähdään eteläisessä Suomessa”, arvioi ryhmäpäällikkö Ari Koistinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Pohjoisempana lumitilanne muuttuu ja epävarmuudet kasvavat

Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa lunta on vuodenaikaan nähden hyvin vähän. Lumen nopea sulaminen yhdessä samaan aikaan sattuvien vesisateiden kanssa voi silti saada vesistöt tulvimaan. Pohjoisemmilla alueilla lunta saattaa myös vielä kertyä paljonkin kevättalven aikana.

Lapissa on mahdollisuus suuriinkin kevättulviin, sillä lunta on monin paikoin runsaasti ja talvea on vielä paljon jäljellä. Esimerkiksi Ounasjoen, Ivalojoen ja Muonionjoen alueilla lumen vesiarvo on 35–50 mm suurempi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Näillä alueilla kevättulva on tyypillisesti vasta toukokuussa.

Lumet ovat sulaneet useaan otteeseen talven aikana

Lunta on talven aikana tullut monin paikoin melko paljon, mutta myös sulaminen on ollut nopeaa monien lämpimien jaksojen aikana. Marraskuun lopulla tavallista aikaisemmin tullut lumipeite suli pois, mikä yhdessä vesisateiden kanssa nosti virtaaman monessa eteläisen Suomen joessa tavanomaisen kevättulvan tasolle ja paikoin suuremmaksi. Myös joulukuun lopulla ja tammi-helmikuun vaihteessa nähtiin maan eteläosassa etenkin vuodenaikaan nähden varsin suuria virtaamia.

Ilmastonmuutoksen vaikutus talviin, tulviin ja säännöstelyyn

Ilmastonmuutoksen vaikutus talviin on ollut nähtävissä jälleen tänä talvena. Talvitulvia on esiintynyt useaan otteeseen, ja toistuvat lauhat jaksot ovat sulattaneet lumia ja muuttaneet lumisateet vesisateeksi. Ilmastonmuutoksen vuoksi lumen määrän arvioidaan vähenevän jatkossakin.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien muutosten vuoksi säännöstelyn lupaehtoja on päivitetty mm. Pirkanmaalla Näsijärvellä ja Pyhäjärvellä pakollisten kevätalennusten osalta. Säännösteltyjen järvien lupaehtoihin kuuluu yleensä kevätalennus eli vedenpinnan alentaminen kevättalven aikana, jotta kevään sulamisvesille saadaan tilaa.

Uusien säännöstelylupien mukaan kevätalennusta ei ole pakko tehdä, mikäli sulamisvesiä ei ole odotettavissa, kuten tänä talvena. Uudet luvat mahdollistavat myös järvien tilavuuden hyödyntämisen Kokemäenjoen talvitulvatilanteissa, ja ne ovat suotuisia sekä vesiluonnolle että kevään virkistyskäytölle.

On kuitenkin paljon järviä, joiden säännöstelyluvissa ei ole joustoa lumitilanteen mukaan. Siksi useille järville on valmisteltu poikkeamislupia, jotta kevätalennusta ei tarvitsisi tänä vuonna tehdä.

Luonnontilaiset järvet, joihin säännöstelyllä ei voi vaikuttaa, voivat jäädä tavallista alemmas vähäisen lumimäärän takia keväällä ja alkukesästä varsinkin Itä- ja Kaakkois-Suomessa.

Lisätietoa

Ryhmäpäällikkö Ari Koistinen, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 287, etunimi.sukunimi@syke.fi ;

Hydrologi Miia Kumpumäki, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 131, etunimi.sukunimi@syke.fi