Helmikuun 2025 vesitilannekatsaus: Vaihtelevia virtaamia ja pohjavesi korkealla (Pohjalaismaakunnat)

Helmikuun aikana vesitilanne oli vaihteleva lämpötilamuutosten seurauksena. Alkukuussa jokien virtaamat ja vedenkorkeudet olivat leudon tammikuun lopun seurauksena vielä hieman tavanomaista korkeammalla.

Tämän jälkeen laskeuduttiin kohti ajankohdalle tyypillisempiä lukemia, kunnes helmikuun puolivälin jälkeen lämpötilan selvästi taas noustessa virtaamat ja vedenkorkeudet nousivat ajankohdan tavanomaista tasoa korkeampiin lukemiin. Kuun lopulla viilenevä sää käänsi virtaamat jälleen laskusuuntaan.

Samoin pohjalaisjärvien tulovirtaamat olivat kuun lopulla selvästi suurempia kuin normaalisti. Helmikuun lopulla esimerkiksi Ähtärinjärvi oli noin 30 cm, Hirvijärven tekojärvi 40 cm, Lappajärvi noin 40 cm ja Venetjoen tekojärvi noin 50 cm korkeammalla kuin keskimäärin.

Lumen vesiarvot olivat helmikuun lopulla pohjalaismaakuntien alueella vain noin 10–50 mm. Sadetta kertyi esim. Seinäjoen Pelmaan säähavaintoasemalle helmikuussa ainoastaan 7,1 mm, kun keskimääräinen sademäärä (1991–2020) helmikuussa on n. 24 mm. Lumipeitteen syvyys helmikuun puolivälissä oli Seinäjoen Pelmaalla 11 cm, kun vuosi sitten vastaava lukema oli 36 cm keskimääräisen lumen syvyyden ollessa 18 cm (lähde: Ilmatieteen laitos / Tilastot).

Jokien vedenlaatu heikkeni loppukuusta, happiongelmia ei ole järvissä toistaiseksi havaittu

Jokien virtaamat vaihtelivat helmikuussa ja nousivat selvästi kuun lopussa. Jokien kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet vastasivat kuun puoleen väliin asti tyypillisiä talvikauden arvoja tilanteessa, jossa pintavalunta on varsin vähäistä. Loppukuusta kuitenkin etenkin kiintoaine- ja fosforipitoisuudet nousivat korkealle jokien virtaamien voimakkaan kasvun myötä. Kasvu oli voimakkainta alueen eteläosissa Lapväärtin-Isojoella ja Närpiönjoella. Joissa ei ole toistaiseksi havaittu happamuushaittoja. Kaikkien suurten jokien pH-arvot olivat helmikuussa yli arvon 6,0. Lauhan talven vuoksi järvien jääpeite on suhteellisen ohut ja vedenpinta keskimääräistä korkeammalla, minkä vuoksi järvien happiolot ovat olleet myös keskimääräistä paremmat. Happiongelmia tai esimerkiksi kalakuolemia ei toistaiseksi olekaan havaittu tai tullut ELY-keskuksen tietoon. Tästä huolimatta ovat happiongelmat maaliskuussa edelleen mahdollisia pienissä ja matalissa järvissä ja sulkeutuneissa merenlahdissa.

Pohjavedenpinnat korkealla tasolla

Pohjavedenpinnat ovat pysyneet korkealla tasolla koko helmikuun ajan, ja loppukuusta valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla oli havaittavissa vielä hieman nousua. Karijoen ja Laihian asemilla pohjavedenpinnat olivat 25–100 cm pitkän ajan keskiarvoja korkeammalla, Halsualla ja Alavuudella keskiarvojen kohdalla. Ohuen routakerroksen ja puuttuvan lumipeitteen takia maaperä on täysin vedellä kyllästynyt. Kevään sadejaksojen aikana on odotettavissa korkeita virtaamia ja paikallisia tulvia, kun sadevesi ei pääse imeytymään maaperään. Vesihuoltolaitoksilla ja vesiosuuskunnilla voi olla haasteita vedenlaadun kanssa, mikäli pintavesiä päätyy vedenottokaivoihin. Pienet pohjavesiesiintymät reagoivat säätilan muutoksiin suurempia muodostumia nopeammin ja voimakkaammin.

Lisätietoja verkosta:
Vesistöennusteet ja varoitukset kartalla (vesi.fi): www.vesi.fi/karttapalvelu/

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
• Vesitalousasiantuntija Kristiina Kastman, puh. 0295 028 021 (säännöstely ja virtaamat)
• Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
• Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi