Kevään tulvat jäämässä vähäisiksi Hämeessä

Valtaosassa Hämeen järvistä vesi on vuodenaikaan nähden korkealla. Lunta valuma-alueilla on jäljellä tavanomaista vähemmän ja tulvakeväästä ennustetaan helppoa.

Lämpimän talven takia tänä vuonna kevättulvan sijaan on koettu useita talvitulvia. Hämeen järvet ovat lumien sulamisten takia korkeammalla kuin tyypillisesti talviaikaan. Tulvilla on myös merkittäviä ekologisia vaikutuksia.

Järvet ovat korkealla, mutta lunta on vähän

Kymijoen vesistöalueen pääjärven Päijänteen (vesi.fi) vedenkorkeus on lähes 20 senttimetriä vuodenajan keskiarvoa korkeammalla. Päijänteen valuma-alueella lunta on hieman yli puolet tavanomaisesta, joten vedenkorkeus ei sulamisen myötä nouse ennusteen mukaan tavanomaista kevättä korkeammalle. Vesijärvessä (vesi.fi) vedenkorkeus on noin 15 senttimetriä ja Ala-Rievelissä (vesi.fi) noin 25 senttimetriä tavanomaista korkeammalla.

Kokemäenjoen vesistöalueen suurissa säännöstellyissä järvissä vedenkorkeus on huomattavasti vuodenajan keskiarvoa ylempänä. Tammelan Pyhäjärvellä (vesi.fi) vedenkorkeus on noin 20 senttimetriä ja Vanajavedellä (vesi.fi) yli 40 senttimetriä vuodenajan keskimääräistä korkeammalla. Tämä johtuu siitä, että vedenkorkeuden kevätalennus (niin kutsuttu kevätkuoppa (vesi.fi)) on perinteisesti syvimmillään tähän aikaan vuodesta, mutta tänä keväänä kevätalennusta ei ole tarvinnut vähäisen lumimäärän takia tehdä totuttuun tapaan.

– Vaikka järvet ovat nyt totuttua korkeammalla, ne eivät nouse korkeisiin kevättulvalukemiin lumen puutteen takia, ennustaa vesitalousasiantuntija Jukka Sainio Hämeen ELY-keskuksesta.

Lammin Pääjärven (vesi.fi) vedenkorkeus on toistaiseksi lähellä vuodenajan keskiarvoa, mutta tulee nousemaan pian kevätkorkeuksiin tavanomaista aiemmin. Tähän aikaan talvea lumikuorma (vesi.fi) on tyypillisesti Kanta-Hämeen alueella ollut 50–70 millimetriä, kun se nyt on laajalti alle 10 millimetriä. Päijät-Hämeen pohjoisosissa, jossa lumikuorma on ollut keskimäärin 80–90 millimetriä, on se nyt noin 30 millimetriä.

Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstelemättömissä järvissä vedenkorkeus on ollut koko talven poikkeuksellisen korkealla. Liesjärven (vesi.fi) vedenkorkeus on noin 20 senttimetriä vuodenajan keskimääräistä korkeammalla. Hauhon reitin järvet (vesi.fi) ovat olleet vuoden vaihteesta lähtien noin 30 senttimetriä tavanomaista korkeammalla. Myöskään säännöstelemättömissä järvissä kevättulvan ei odoteta nousevan tavanomaista korkeammalle.

Järvien jääkannet ovat alkaneet sulaa

Hämeessä jään paksuutta seurataan muutamilla järvillä. Jääkansi on tavallista ohuempi tällä hetkellä kaikissa havaituissa järvissä. Havaintoja viime viikolta on esitetty alla olevassa taulukossa.

– Jääkansi voi keväällä sulaa yllättävän nopeasti, eikä viime viikon havaintojen perusteella voi luottaa, että jäät kantavat, Jukka Sainio varoittaa.

Havaintopaikka	Mittauspäivä	Jäänpaksuus, cm	Jäänpaksuuden poikkeama keskiarvosta	Teräsjää, cm	Havaintohistoria
Jääsjärvi, Hartola	9.3.2025	39	-10	31	1961–2024
Kuivajärvi, Saari, Tammela	10.3.2025	26	-18	22	1961–2024
Päijänne, Sysmä, Verkkosaaret	10.3.2025	34	-11	29	1970–2024
Pääjärvi, Lammi	10.3.2025	25	-18	13	1978–2024

Jääpeite voi olla petollisen haurasta erityisesti virtapaikoilla, kapeikoissa ja ojien sekä putkien purkupaikkojen lähettyvillä. Myös vesistörakenteiden ja kasvillisuuden lähellä jää voi olla vaarallisen ohutta. Mahdollinen lumipeite jäällä estää heikkojen alueiden havainnointia, joten jäällä liikkumista tulee harkita ja varmistua jään kantavuudesta (vähintään 5–10 senttimetriä teräsjäätä) omalla kulkureitillä.

Tulvat kuormittavat vesistöjä, mutta ne ovat myös luonnolle tarpeellinen ilmiö

Suuret tulvat aiheuttavat vahinkoja ja suurta haittaa yhteiskunnalle. Vuosittaiset pienetkin tulvat nousevat ympäri Suomen maatalousmaille ja aiheuttavat vaikeuksia peltotöille estäessään maankuivatuksen toiminnan. Useat luonnontilaiset alueet ja perinnebiotoopit kuitenkin tarvitsevat tulvia säilyäkseen. Esimerkiksi tulvaniityt ja -metsät sekä erilaiset rantaniityt voivat säilyä lajistoltaan omanlaisina juuri tulvien ansiosta. Hämeessä tärkeitä tulvista riippuvaisia luontotyyppejä ja maisemia löytyy esimerkiksi Porvoonjoen latvoilla sijaitsevan Luhdanjoen varrelta.

Pelloille noustessaan tulvat huuhtovat ravinteita ja kuljettavat ne vesistöihin. Tutkimusten mukaan tulvat aiheuttavat suuren osan vuoden ravinnekuormituksesta useilla vesistöalueilla. Tästä ja muusta tulviviin peltoihin liittyvästä keskustellaan Hämeen ELY-keskuksen, Hämeen vesistökunnostusverkoston sekä ProAgria Etelä-Suomen tilaisuudessa Tulvivien peltojen tulevaisuus (proagria.fi). Tilaisuus järjestetään webinaarina verkossa 2.4.2025 klo 9.00–11.00.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta

Lisätietoja:

Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus
Puh: 0295 025 064