Yhteistyötä Saaristomeren hyväksi

Saaristomeren ravinnekuormitus on merkittävä ongelma, joka pitää alueen edelleen HELCOM:in maatalouskuormituksen hotspot-listalla. Vaikka ratkaisut ongelmaan ovat pitkälti tiedossa, nykyinen maatalouspolitiikka ei tarjoa riittäviä työkaluja niiden tehokkaaseen toteuttamiseen. Ravinnekuormituksen vähentäminen edellyttääkin pitkäjänteistä sitoutumista ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Saaristomeren valuma-alue on ainoa Pohjoismainen kuormituslähde, joka on yhä Itämeren suojelukomission (HELCOM) merkittävimpien maatalouskuormittajien hotspot-listalla. Maataloudesta peräisin oleva ravinnekuormitus aiheuttaa rehevöitymistä ja uhkaa alueen vesistöjen sekä koko Itämeren monimuotoisuutta. Vaikka ongelma ja sen aiheuttajat tunnetaan hyvin, muutoksen aikaansaaminen on monimutkaista, sillä toimenpiteiden tulokset näkyvät usein vasta pitkällä aikaviiveellä.

Maatalous on tärkeä elinkeino Saaristomeren valuma-alueella, ja sen kannattavuutta on tärkeää ylläpitää kansallisen ruokaturvankin kannalta. Viljelijöillä on keskeinen rooli ravinnekuormituksen vähentämisessä, mutta nykyinen maatalouspolitiikka – erityisesti EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) – ei riittävällä tavalla tue kustannustehokkaita ja kohdennettuja ratkaisuja. Pinta-alaan sidotut tuet eivät välttämättä kohdennu alueille, joilla toimenpiteiden vaikutus olisi suurin. Julkisen rahoituksen niukkuuden vuoksi tarvitaan myös muita rahoituslähteitä ja uusia tapoja suunnata rahoitusta vaikuttavimpiin toimenpiteisiin.

Saaristomeri-ohjelma: Konkreettiset ja mahdollistavat toimenpiteet

Käynnissä olevan Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on vähentää ravinnekuormitusta ja parantaa vesistöjen tilaa. Ohjelma pyrkii poistamaan Saaristomeren maatalouskuormituksen HELCOM:in hotspot-listalta yhdistämällä konkreettisia ja mahdollistavia toimenpiteitä.

Ohjelmassa toteutetaan muun muassa maatiloilla ja vesistöjen läheisyydessä tehtäviä konkreettisia toimia, kuten suojavyöhykkeiden perustamista ja lannan ravinteiden kierrätystä. Näiden rinnalla ohjelmassa kehitetään mahdollistavia toimenpiteitä, kuten vesivastuutoimia ja tuloksiin perustuvia rahoitusmalleja. Tällaiset innovaatiot voivat motivoida viljelijöitä ja muita sidosryhmiä sitoutumaan ympäristöystävällisiin käytäntöihin ja samalla varmistaa ratkaisujen kustannusvaikuttavuuden.

Miten Saaristomeriohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa?

Osana EU:n rahoittamaa Horizon GOVAQUA hanketta osallistimme asiantuntijat ja alueen sidosryhmien edustajat arvioimaan yhdessä Saaristomeren valuma-alueen nykytilaa sekä pohtimaan Saaristomeri-ohjelman toimeenpanon haasteita ja tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa käsiteltiin erityisesti seuraavia teemoja:

Tiedon saavutettavuus ja saatavuuden oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä tekijöitä vesienhallinnan ja päätöksenteon kehittämisessä. Julkisesti tuotettua yleistä tietoa vesien tilasta on kyllä saatavilla, joskin se voi olla vaikeasti löydettävissä. Sen sijaan tarkempaa tietoa toimenpiteiden vaikutuksista on huomattavasti vähemmän, mikä on kuitenkin olennaista toimenpiteiden kustannustehokkaassa suunnittelussa. Lisäksi jos tieto on yksityistä, niin sen saanti voi olla rajoitettua.
Saaristomeri-ohjelman tavoitteet vaativat erilaisten vesienkäyttäjien tarpeiden ja oikeuksien tunnistamista. Arvioinnissa nähtiin tärkeäksi, että eri tahojen, kuten viljelijöiden, asukkaiden ja virkistyskäyttäjien, intressit voidaan sovittaa yhteen oikeudenmukaisesti.
Osallistuminen päätöksentekoon koetaan tärkeänä, mutta prosessien avoimuus ja läpinäkyvyys vaativat kehittämistä. Arvioinnissa korostettiin, että eri toimijoiden ja organisaatioiden välinen koordinointi on ratkaisevan tärkeää, jotta kaikilla osapuolilla on mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluiksi.
Julkisten varojen käytön tehostaminen ja uusien rahoitusmallien kehittäminen ovat keskeisiä teemoja, kun pyritään vähentämään julkisen rahoituksen painetta ja tuomaan mukaan yksityistä rahoitusta. Erityisesti tuloksiin perustuvat rahoitusmallit voisivat tarjota uudenlaisia kannustimia ja lisätä toimien vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä.
Saaristomeren suojelu vaatii monen toimijan yhteistyötä, mutta hallinnon sisäinen ja eri organisaatioiden välinen koordinointi ovat olleet haasteita. Arvioinnissa todettiin, että tehokkaampi yhteistyö ja vastuunjako ovat keskeisiä Saaristomeri-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kohti kestäviä ratkaisuja Saaristomeren hyväksi

Arvioinnin tulokset osoittavat, että Saaristomeri-ohjelman tavoitteiden saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja eri toimijoiden yhteistyötä. Keskeisenä havaintona oli, että julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistäminen voisi parantaa toimenpiteiden jatkuvuutta ja tehokkuutta, sekä toisi joustavuutta toimenpiteiden toteutukseen. Arvioinnissa nousi esiin myös konkreettisia ehdotuksia, kuten Saaristomeri-sertifikaatti, jolla kuluttajat voisivat tukea alueen vesistöystävällistä tuotantoa ja näin kannustaa elintarviketuotannon arvoketjuja vähentämään tai kompensoimaan tuotannosta aiheutuvaa ravinnekuormitusta.

Vesiensuojelu ja vesivarat ovat arvokkaita resursseja, ja niiden hallintaan tarvitaan monipuolista tietoa, oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta. Arvioinnissa syntyneet oivallukset ja ideat auttavat Saaristomeri-ohjelmaa ja sen sidosryhmiä rakentamaan kestäviä ratkaisuja ja keskittämään toimintaa vaikuttavimpiin toimenpiteisiin, jotka edistävät paitsi Saaristomeren hyvinvointia myös Itämeren tulevaisuutta.

Kirjoittajat:

Liisa Saikkonen ja Jyri Mustajoki ovat GOVAQUA-hankkeen tutkijoita ja erikoistutkijoita Suomen ympäristökeskuksessa. Suvi Sojamo johtaa GOVAQUA-hanketta ja toimii johtavana tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa. Essi Hillgren on Saaristomeri-ohjelman ohjelmapäällikkö ja asiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa.