Ei sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)
Sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla kuluneen viikon aikana. Myöskään kansalaishavaintojen mukaan sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa. Lämmin ja tyyni sää ovat otollisia sinileväkukintojen massaesiintymisille. Lämpimässä vedessä sinilevien kasvunopeus kiihtyy ja tyyni sää saa sinilevän nousemaan veden pintaan sinileväkukinnoiksi ja -lautoiksi. Sinileviä esiintyy ravinteikkaissa vesissä, sillä sinilevät käyttävät ravinnokseen erityisesti fosforia ja typpeä. Tuulisella […]
Vesienpinnalla paljon siitepölyä Kaakkois-Suomessa
Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomen vesillä, sen sijaan siitepölyä on vedenpinnalla ollut runsaasti sekä järvillä että Suomenlahdella. Itäisellä Suomenlahdella Huovarin havaintopisteellä on havaittu vesinäytteenoton yhteydessä vähäisiä määriä sinilevähippuja vesikerroksiin sekoittuneena. Kyse lienee Aphanizomenon-suvun levästä, jota ajoittain esiintyy itäisellä Suomenlahdella myös viileän veden aikaan, aikaisin keväällä ja alkukesällä. Yleisesti loppukesällä Suomenlahdella havaitun Aphanizomenon flos-aquae –sinilevälajin tuottamia hermomyrkkyjä […]
Tiekartassa toimet Saaristomeren maatalouskuormituksen poistamiseksi Itämeren kuormittajalistalta
Uuteen tiekarttaan on koottu vaikuttavimmat toimet, joiden avulla Saaristomeren alueen maatalouskuormitus poistetaan Itämeren suurimpien kuormittajien listalta viimeistään vuonna 2027. Ympäristöministeriö, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä maa- ja metsätalousministeriö Hallitus päätti puoliväliriihessä vuonna 2021 Saaristomeri-ohjelmasta. Ohjelman ensimmäinen tavoite oli laatia tiekartta kustannustehokkaista ja konkreettisista toimista kuormituksen vähentämiseksi. Saaristomeren alueen maatalouden kuormitus on Suomen ainoa kohde […]
Sinilevähavainnot lisääntyneet hieman sisävesillä ja merellä
Sinilevästä on tehty joitakin havaintoja sisävesillä ja merialueilla, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen. Merellä sinilevää on havaittu pinnanalaisissa vesikerroksissa, mutta pintakukintoja ei ole vielä juuri havaittu. Järvet ovat hieman keskimääräistä lämpimämpiä, mutta tämä ei ole vielä vaikuttanut sinilevähavaintojen määrään merkittävästi. Järvet hieman keskimääräistä lämpimämpiä, mutta sinilevää vielä vähän Sisävesillä sinilevähavainnot ovat lisääntyneet edellisviikosta. Hieman […]
Kesän ensimmäiset sinilevähavainnot Pirkanmaalla
Pirkanmaalla havaittiin viikolla 24 vähän sinilevää Nokia Tottijärvessä ja Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Leväseuranta toteutetaan Pirkanmaalla aiempien vuosien tapaan. Kuntien ympäristöviranomaiset arvioivat sinilevän määrän havaintopaikoilla silmämääräisesti kerran viikossa, ja Pirkanmaan ELY-keskus tiedottaa tilanteesta torstaisin. Levien runsauden arvioinnissa käytetään neliportaista asteikkoa: 0 = ei levää, 1 = vähän levää, 2 = runsaasti levää ja 3 […]
Vetelin Haapajärven kunnostushankkeen ensimmäinen vaihe alkaa
Vetelin Haapajärven kunnostushankkeen työt aloitetaan elokuussa 2022. Kunnostushankkeella kompensoidaan Patanan tekojärven säännöstelyn aiheuttamia haittoja nostamalla umpeenkasvaneen Haapajärven keskiveden korkeutta ja kunnostamalla järveä. Hankkeen avulla parannetaan Haapajärven ekologista ja riistataloudellista tilaa, edistetään maaseutumaiseman hoitoa, järven virkistyskäyttöä sekä järveä ympäröivien peltojen kuivatustilannetta. Hankkeen rakennuskustannukset ovat arviolta noin 3 miljoonaa euroa. Nyt alkavassa kunnostushankkeen ensimmäisessä vaiheessa Haapalantietä korotetaan […]
Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä viikolla 23. Sinilevät ja siitepölyt voivat aiheuttaa myös hajuhaittoja Monet levät kuten kulta-, pii- ja sinilevät aiheuttavat veteen hajuhaittoja. Kultalevät viihtyvät suhteellisen puhtaissa ja viileissä järvivesissä ja saavat veden haisemaan kalalle. Sinilevät haisevat ummehtuneelle maalle tai jopa antibiooteille. Alkukesästä vedenpinnalla on runsaasti erityisesti männyn siitepölyä. Rannalle kasaantuessaan ja […]
Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomen vesillä
Kuvateksti: Lappeenrannan Haapajärven veden pinnalla näkyy siitepölyä. Kaakkois-Suomen merialueille ei vielä ole levää havaittu. Myöskään satelliittikuvissa ei näy samentumia. Sen sijaan siitepölyä on veden pinnalla jonkin verran havaittavissa. Itäisen Suomenlahden rannikko- ja avomerialueilla ei sinilevää vielä ole havaittu. Siitepölyä on sen sijaan ollut paikallisina pintalauttoina sekä yksittäisillä havaintopisteillä että ulkosaaristossa satelliittikuvissa erottuvina, laajoina pintakertyminä. Sinilevää […]
Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Suomen järvillä ja merialueilla
Kuva: Adobe Stock Suomen järvillä ja merialueilla ei ole vielä tehty merkittäviä sinilevähavaintoja. Alkukesän viileä sää ei ole ollut otollinen sinileväkukintojen kehittymiselle. Järvillä ja merellä ajelehtii paikoin kellertävää siitepölyä, joka voi muistuttaa sinilevää erehdyttävästi. Suomen ympäristökeskus tiedottaa valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain elokuun loppuun saakka. Sisävesillä sinilevää havaittu hyvin vähän Järvien sinilevätilanne on edelleen rauhallinen, eikä se […]
Sinilevätilanne rauhallinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)
Viikolla 23 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla ei ole havaittu sinileväesiintymiä. Kuluneen viikon aikana pohjalaismaakunnissa ei ole tehty myöskään kansalaishavaintoja sinilevästä. Valtakunnallisten vakiohavaintopaikkojen lisäksi kansalaisten havainnot tuovat tärkeää lisätietoa alueemme sinilevätarkkailuun. Levähavainnoista voi ilmoittaa Järviwikiin (www.jarviwiki.fi) tai leväpuhelimeen numeroon 0295 027 990. Alueemme pintavedet ovat tällä hetkellä ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä viileämpiä. Ympäristöhallinnon havaintopaikoilla Närpiön Hinjärvellä pintaveden lämpötila […]
Tulvariskissä olevien rakennusten kastumiskorkeuksia selvitetään Kyrönjoen alaosalla (Pohjalaismaakunnat)
Kesän 2022 aikana selvitetään rakennusten tarkempia kastumiskorkeuksia Kyrönjoen vesistöalueen alaosalla Isonkyrön, Mustasaaren ja Vaasan kuntien alueilla. Tulvariskissä olevien rakennusten kastumiskorkeuksien selvitystä tehdään osana Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa vuosille 2022–2027. Kyrönjoki on pohjalaisjoki, jonka jokivarsi on hyvin altis tulville. Alueen tulvaherkkyyteen vaikuttavat erityisesti maaston tasaisuus, maankohoaminen, maankäyttö sekä vähäjärvisyys. Ylistaro-Koivulahti ja Ilmajoki-Seinäjoki ovat nimetty valtakunnallisesti merkittäviksi […]
Mennäänkö metsätaloudessa Ojasta allikkoon?
Moni kirkas ja kalaisa metsäpuro ja järvi on liettynyt ja tummentunut metsätalouden hajakuormituksen seurauksena. Hakkuut, maanmuokkaus, ojitukset, puuston lisääntyminen ja kuusivaltaistuminen, kuten myös ilmastonmuutoksen myötä kasvaneet sateet ja huuhtoutumista lisäävät sulat kaudet ovat jättäneet jälkensä vesistöihin. Suometsissä myös vanhojen ojien ravinnepäästöt ovat jatkuneet korkeina turpeen hiljalleen maatuessa ja huuhtoutuessa vesistöön. Vesistöjemme tilaan vaikuttavat myös esimerkiksi […]
