Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomen vesillä

Kuvateksti: Lappeenrannan Haapajärven veden pinnalla näkyy siitepölyä.

Kaakkois-Suomen merialueille ei vielä ole levää havaittu. Myöskään satelliittikuvissa ei näy samentumia. Sen sijaan siitepölyä on veden pinnalla jonkin verran havaittavissa.

Itäisen Suomenlahden rannikko- ja avomerialueilla ei sinilevää vielä ole havaittu. Siitepölyä on sen sijaan ollut paikallisina pintalauttoina sekä yksittäisillä havaintopisteillä että ulkosaaristossa satelliittikuvissa erottuvina, laajoina pintakertyminä. Sinilevää ei vielä havaittu.

Kaakkois-Suomen järvialueilla koulutetut levähavainnoitsijat eivät olleet sinileviä havainneet.

Tämän viikon TARKKA-kuvissakaan ei erotu levävärjäytymiä Suomenlahdella eikä järvillä

Vedet ovat lämmenneet. Meriveden pintalämpötilat rannikkoalueilla vaihtelevat 11-16 asteen välillä. Myös järvivedet ovat lämmenneet 16 asteesta Kirjas-järven jopa 20 asteen lämpöiseksi.

Vedenkorkeudet

Vuoksen vesistössä useimpien luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat kääntyneet laskuun.

Saimaan vedenkorkeus on 15 cm keskimääräistä korkeammalla. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä 5-10 cm kesä-heinäkuun vaihteeseen mennessä, jonka jälkeen vedenkorkeuden nousu tasaantuu.

Kymijoen vesistössä useimpien järvien vedenpinnat ovat laskusuunnassa. Alueen suurin järvi Päijänne kuitenkin jatkanee nousuaan ainakin kesäkuun loppuun, mahdollisesti heinäkuulle saakka. Päijänteen vedenpinta on runsaat 10 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen virtaama ovat suurempia kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta.

Lisätietoja

Hydrobiologi Jouni Törrönen
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 296

Tiedottaja Sirpa Skippari
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 287