Julkaistu: 31.10.2022
Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus
Kysymyksiä ja vastauksia sinilevistä
Sinilevä on monen järven ja merialueen jokakesäinen riesa. Mitä sinilevä on ja miksi sitä pitää varoa? Mitä pitää tehdä, jos on joutunut kosketuksiin sinilevän kanssa?
Mitä sinilevät ovat?
Sinilevät ovat bakteereja. Niitä kutsutaankin myös syanobakteereiksi tai sinibakteereiksi. Muista bakteereista poiketen sinilevillä on kyky yhteyttää ja tuottaa happea. Tämän ominaisuuden puolesta ne muistuttavat planktonleviä.
Osa sinilevistä keijuu vedessä, toiset kasvavat pohjapinnoilla. Monilla vedessä keijuvilla sinilevälajeilla on kaasurakkuloita, joiden avulla ne säätelevät sijaintisyvyyttään. Tyynellä säällä kaasurakkulat voivat nostaa leväsoluja lähelle vedenpintaa. Vedenpinnalla kelluvia suuria sinilevämassoja kutsutaan sinileväkukinnaksi.
Miten sinilevän tunnistaa?
Sinilevä on väriltään sinivihreää tai vihreää, joskus myös kellertävää. Levä keijuu vedessä pieninä hitusina taikka hitusten muodostamana löysänä ”vellinä” tai maalimaisena massana. Sinilevää ei yleensä pysty nostamaan vedestä kepillä samalla tavoin kuin rihmamaisia leviä. Poikkeuksena ovat pohjapinnoilta peräisin olevat sinilevämatot, jotka ovat nousseet vedenpintaan, kun niiden alle on kertynyt kaasua. Jos sinileväistä vettä seisottaa vesilasissa, levähituset nousevat pintaan.
Vedessä kelluva havupuiden siitepöly voi muistuttaa hieman sinilevää. Siitepöly on kuitenkin aina keltaista tai kellanruskeaa, ei koskaan vihertävää. Siitepölyn tunnistaa myös siitä, että sitä on laskeutunut paitsi veteen, myös muille pinnoille kuten laiturille ja ulkopöydälle. Siitepölyä esiintyy alkukesällä, sinilevää myöhemmin kesällä.
Millaisessa vedessä sinilevää esiintyy?
Sinilevät lisääntyvät sitä nopeammin, mitä enemmän vedessä on ravinteita. Sinileväkukinnat ovatkin ominaisia reheville järville ja merialueille.
Osa sinilevistä pystyy käyttämään hyväkseen ilmakehästä veteen liuennutta typpeä. Ne menestyvät myös niukkatyppisessä vedessä, kunhan fosforia on tarpeeksi. Itämeren laajat sinilevälautat koostuvat tyypillisesti tällaisista typpeä sitovista lajeista. Järvillä sinileväkukintoja voivat muodostaa myös sellaiset sinilevälajit, jotka eivät kykene typensidontaan.
Milloin sinilevää esiintyy?
Sinilevät menestyvät parhaiten lämpimässä vedessä. Suuria levämassoja esiintyykin yleensä heinä-elokuussa. Tyynellä säällä massat tulevat näkyviksi, kun levähitusia nousee kohti pintaa.
Pintakukinnat voivat ajautua tuulen mukana. Sinilevämassaa saattaa sen vuoksi kertyä enemmän tuulen alapuolelle. Kovin tuulisella säällä leväsolut voivat sekoittua veteen. Silloin sinilevää on vaikeampi havaita.
Miksi sinilevän määrä vaihtelee vuodesta toiseen?
Ravinnetilanne ja sääolot vaikuttavat sinilevien menestymiseen. Suomen rannikolla pintaveden ravinnetilanne voi vaihdella suuresti vuodesta toiseen sen mukaan, kuinka paljon ravinteikasta syvännevettä sekoittuu ylempiin vesikerroksiin. Tulevan kesän sinileväriski pystytään Itämeressä yleensä arvioimaan jo lopputalvella veden ravinnepitoisuuksien perusteella. Riskin toteutumiseen vaikuttavat kesän säät ja meriveden lämpötila.
Myös järvissä sinilevämäärä voi vaihdella vuodesta toiseen. Vaihtelua aiheuttavat sekä kesän sääolot että ravinteiden huuhtoutuminen valuma-alueelta. Jälkimmäiseen vaikuttavat lukuisat seikat, talvikautena erityisesti sääolot ja lumipeite sekä jäätymisen ja jään sulamisen ajankohta. Keväällä ja kesällä ravinteiden huuhtoutumista voivat lisätä pitkäkestoiset ja rankat sateet ja tulvat. Jos sinileville on tarjolla runsaasti ravinteita, riski sinileväkukinnan syntymiseen on suuri.
Lisääkö ilmastonmuutos sinileväkukintoja?
Ilmastonmuutos tuo lämpimämpiä kesiä. Lämmin meri- ja järvivesi tietää suotuisia oloja sinileville.
Ilmastonmuutos voi voimistaa sinilevien esiintymistä toisellakin tapaa: vesien ravinnekuorma saattaa kasvaa, kun runsastuvat sateet huuhtovat valuma-alueelta entistä enemmän ravinteita vesiin. Ilmastonmuutos voi myös lisätä vesimassan kerrostumista. Tämä saattaa aiheuttaa happikatoa, mikä kiihdyttää fosforin vapautumista pohjasedimentistä veteen ja lisää sinileväkukintojen riskiä.
Miksi sinileväistä vettä pitää varoa?
Sinilevät voivat tuottaa myrkyllisiä tai terveydelle haitallisia yhdisteitä. Monilla sinilevälajeilla on sekä myrkkyä tuottavia että myrkyttömiä kantoja. Myrkkyjä tuottavia sinileviä ei sen takia pysty ulkonäkönsä perusteella erottamaan myrkyttömistä sinilevistä. Siksi on syytä varoa kaikkea sinilevää.
Levien tuottamia yhdisteitä on monenlaisia. Osa on hyvin vaarallisia maksa- tai hermomyrkkyjä. Toiset aiheuttavat allergisia oireita, pahoinvointia, vatsavaivoja tai silmä- ja korvatulehduksia. Myös kuume, nuha, päänsärky ja muut yleisoireet ovat mahdollisia. Ihmisten herkkyys sinilevien tuottamille aineille vaihtelee suuresti.
Sinilevän aiheuttamat oireet ilmenevät yleensä muutaman tunnin sisällä sinilevälle altistumisesta. Jos saat vakavia oireita, hakeudu lääkäriin.
Mihin sinileväistä vettä voi käyttää vai voiko mihinkään?
Sinilevää sisältävää vettä ei saa käyttää juomavetenä tai ruuanvalmistuksessa. Veden keittäminen ei auta, koska terveydelle haitalliset yhdisteet eivät hajoa keitettäessä. Sinileväistä vettä ei saa liioin käyttää löylyvetenä. Kiukaalta haihtuvan vesihöyryn mukana levämyrkkyjä voi kulkeutua keuhkoihin.
Vältä myös käyttämästä sinilevää sisältävää vettä pesuvetenä, tiskivetenä tai syötäväksi tarkoitettujen kasvien kasteluun. Turvallisinta on, ettei sinileväistä vettä käytä mihinkään tarkoitukseen.
Voiko sinileväisessä vedessä uida?
Uimista ja muuta vesiurheilua pitää välttää silloin, kun vedessä on sinilevää. Lapsia ei saa päästää pulikoimaan sinilevää sisältävään veteen. Lapset viihtyvät usein pitkään vedessä, he ovat pienikokoisia ja voivat niellä vettä, minkä vuoksi he voivat saada vakavia myrkytysoireita.
Jos uimareissun jälkeen epäilet, että vedessä on ollut sinilevää, peseydy huolellisesti puhtaalla vedellä. Myös silmät on syytä huuhtoa puhtaalla vedellä.
Onko sinilevä vaarallista lemmikeille tai tuotantoeläimille?
Sinilevien tuottamat yhdisteet ovat tiettävästi myrkyllisiä myös muille nisäkkäille. Eläimiä ei siksi saa päästää juomaan sinilevää sisältävää vettä tai uimaan siinä. Koira ja muut lemmikit voivat uidessa tai kahlatessa niellä vettä tai uinnin jälkeen nuolla märkää turkkia ja saada siten sinilevämyrkkyjä sisuksiinsa. Jos lemmikkisi on uinut sinileväisessä vedessä, pese se puhtaalla vedellä.
Suomessa on ollut muutamia tapauksia, joissa vettä juonut koira tai lehmä on kuollut sinilevien aiheuttamaan myrkytykseen. Koiralla sinilevämyrkytys voi aiheuttaa esimerkiksi ripulia, oksentelua, kuolaamista, lihastärinää tai halvausoireita. Jos eläimesi on päässyt juomaan sinilevää sisältävää vettä, ota heti yhteys eläinlääkäriin.
Voiko sinileväisestä vedestä pyydettyjä kaloja ja muita eläimiä syödä?
Sinileväisestä vedestä pyydettyjä kaloja voi syödä, sillä sinilevämyrkyt eivät siirry kalan lihaan. Kalojen sisäelinten käyttöä tulee kuitenkin välttää, koska niihin saattaa kertyä levämyrkkyjä. Kalat tulee huuhtoa huolellisesti puhtaalla vedellä ennen niiden perkaamista.
Sinileväisessä järvessä voi elää myös rapuja, vaikka ravut eivät yleensä viihdy runsasravinteisissa vesistöissä. Jos järvivedessä on sinilevää, ravut tulee mieluiten jättää syömättä. Jos ravuista kuitenkin valmistetaan ruokaa, ravut pitää huuhdella erittäin hyvin ennen keittämistä.
Simpukoiden ja kotiloiden syömistä pitää välttää, sillä levässä olevat maksamyrkyt kertyvät niihin. Maksamyrkkyjen lisäksi simpukoihin ja kotiloihin voi kertyä hermomyrkkyjä ja muita haitallisia aineita.