Julkaistu: 16.8.2021

Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus

Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän kunnossapito

Haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä vaatii kunnossapitoa. Säännöllinen tarkkailu ja huolto varmistavat, että järjestelmä toimii suunnitellusti ja säilyy pitkään toimintakuntoisena.

Jätevesien käsittelyjärjestelmää täytyy ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan pitää yllä niin, että asetetut puhdistusvaatimukset täyttyvät. Ei siis riitä, että järjestelmä on rakennettu lakia noudattaen, vaan sen pitää koko ajan myös toimia vaaditulla tavalla.

Järjestelmän toimivuudesta ja kunnossapidosta vastaa omistaja. Kun järjestelmä pidetään hyvässä kunnossa, omistaja saa myös parhaan vastineen järjestelmään sijoittamilleen rahoille.

Järjestelmän toimivuutta pitää seurata

Jokainen jätevesien käsittelyjärjestelmä vaatii säännöllistä tarkkailua ja huoltoa. Järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet tulee säilyttää kiinteistöllä, ja niitä kannattaa noudattaa mahdollisimman tarkasti. Näin luodaan edellytykset sille, että järjestelmä toimii kitkattomasti eikä vastaan tule isoja remonttitarpeita. Tehdyt tarkastus- ja huoltotoimet kannattaa myös kirjata esimerkiksi käyttöpäiväkirjaan.

Tarkastus- ja huoltotoimien määräajat selviävät käyttö- ja huolto-ohjeesta. Eri jätevesien käsittelyjärjestelmille voidaan kuitenkin antaa joitakin yleisiä ohjeita tarkastusväleistä.

JärjestelmäTarkastusväli enintäänTarkastettavat asiat
Saostussäiliö10 vuottaRakenteiden kunto ja toimivuus
Umpisäiliö1 vuosiSäiliön täyttymistä osoittavan hälytyslaitteen toiminta
5 vuottaSäiliön vesitiiviys ja muu käyttökelpoisuus
Maahanimeyttämö ja maasuodattamo10 vuottaRakenteen kunto ja käyttökelpoisuus, johon sisältyy imeytysputkien puhdistus
Laitepuhdistamo1 vuosiLietesäiliön täyttymistä osoittavan hälytyslaitteen toiminta
10 vuottaRakenteiden kunto ja toimivuus, johon sisältyy altaiden riittävä tyhjennys ja puhdistus veden alla olevien rakenteiden kunnon selvittämiseksi

Lähde: Kangas, Ari (2017). Kangas 2017: Haja-asutuksen jätevedet – Lainsäädäntö ja käytännöt.

Määräaikaisten tarkastusten lisäksi järjestelmää on syytä pitää jatkuvasti silmällä. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota kaikkiin poikkeaviin ilmiöihin, jotka voivat kertoa toimintahäiriöistä. Leviääkö järjestelmästä ehkä hajua, tai onko puhdistamosta purkautuva vesi likaisen näköistä?

Mikä voi heikentää järjestelmän toimivuutta?

Jätevesien käsittelyjärjestelmän toimivuutta voivat heikentää monet seikat. Tavallisimpia ongelmia ovat seuraavat:

  • Jäteveden määrä ylittää puhdistamon käsittelykapasiteetin. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että taloon muuttaa enemmän väkeä kuin siinä asui järjestelmää rakennettaessa.
  • Jäteveden määrä vaihtelee paljon. Hyvä puhdistamo kestää kuormitusvaihteluja, mutta ei määrättömästi. Myös suuri määrä laimeaa vettä (esim. kylpytynnyrin tai sadevesien johtaminen järjestelmään) heikentää toimivuutta.
  • Puhdistamon edellä olevat saostuskaivot ovat täynnä lietettä ja sitä karkaa myös puhdistamoon. Saostuskaivoja on syytä tarkkailla ja tyhjennyttää ne tarvittaessa lietteestä.
  • Puhdistamo tai sen osat ovat asennuksen jäljiltä vinossa tai routa on nostanut puhdistamon vinoon, jolloin se kuormittuu epätasaisesti, siinä tapahtuu ohivirtausta ja sen puhdistusteho heikkenee.
  • Puhdistamoon pääsee pintavesiä.
  • Viemäriin on päässyt biologista prosessia tuhoavaa tai sen toimintaa heikentävää kemikaalia, kuten liuotetta, maalia tms. Myös siivous-, pyykki- ja astianpesuaineiden on todettu joskus heikentävän biologista toimintaa.
  • Puhdistamon tuuletus toimii huonosti tai on riittämätön. Biologinen puhdistus tarvitsee aina happea, ja sen saanti hoidetaan joko koneellisen tai painovoimaisen ilmanvaihdon avulla – järjestelmästä riippuen.
  • Puhdistamossa tarvittava fosforin saostuskemikaali on loppunut.

Huoltotoimet järjestelmän mukaan

Jätevesien eri käsittelyjärjestelmät vaativat erilaisia huoltotoimia. Huoltotoimet ja niiden suoritusväli selviävät järjestelmän huolto-oppaasta.

Vaatimattomasti varustellulla kesämökillä tärkein huoltotoimi on kuivakäymälästä tulevien jätteiden käsittely. Kiinteä jäte kompostoidaan noin 1–2 vuoden ajan, minkä jälkeen sitä voidaan käyttää maanparannukseen. Kompostointi pitää tehdä tiivispohjaisessa astiassa, jotta kompostoituvaa aineista ei pääse valumaan maahan. Erilliseen astiaan eroteltu virtsa tai käymälän suotoneste säilytetään tiiviissä kanisterissa yli puoli vuotta, jonka jälkeen se soveltuu erinomaisesti kasvien lannoitteeksi.

Maasuodattamo tai -imeyttämö vaatii melko vähän huoltoa. Tärkeintä on huolehtia siitä, ettei maasuodattamon edessä olevasta saostussäiliöstä pääse kiintoainetta ja rasvaa tukkimaan suodatuskenttää. Saostussäiliö tai säiliöt tyhjennetään 1–2 kertaa vuodessa ja täytetään sen jälkeen puhtaalla vedellä valuttamalla vettä viemäriin. Suodatuskenttä tulee ennen pitkää tiensä päähän eli tukkeutuu, jolloin sen maa-ainekset uusitaan. Myös mökkikäyttöön tarkoitettu imeytyskaivo voi ajan myötä tukkeutua, jolloin sen kivipesä pitää uusia. Tehdasvalmisteisen imeytyspallon voi yleensä tyhjentää kiinteästä aineesta ja rasvasta.

Jos jätevedet ohjataan kokonaan tai osittain umpisäiliöön, pitää määräajoin tarkastaa, että säiliön täyttymishälytys toimii ja että säiliö on vesitiivis. Umpisäiliön elinikä on useita kymmeniä vuosia.

Laitepuhdistamo vaatii muita järjestelmiä enemmän hoitoa ja huoltoa. Viikoittaisella tarkastuskäynnillä seurataan prosessin ja tekniikan toimivuutta sekä fosforinpoistokemikaalin kulutusta ja määrää. Omatoimisesti voi myös esimerkiksi tutkia lietteen määrää ja laatua sekä seurata bakteerikannan pH-tasoa ja tarvittaessa nostaa sitä kalkitsemalla. Varsinainen vuosihuolto on syytä jättää ammattilaisen tehtäväksi. Huollosta kannattaa tehdä sopimus. Vakituinen huoltaja tuntee laitteiston ja pystyy myös parhaiten ratkaisemaan mahdolliset ongelma- ja häiriötilanteet.

Lisää tietoa aiheesta:

Muualla verkossa: Puhtaiden vesien puolesta – opas jätevesien maailmaan