teemana:
Vinkit vesien ystäville

Vinkit vesien ystäville kuvituskuva

SYKEn vinkit vesien ystäville

Vesi on osa jokapäiväistä elämäämme. Voimme arjessamme tehdä viisaita valintoja vedenkulutuksen vähentämiseksi ja vesistöjen suojelemiseksi. Tiesitkö, että valinnoilla on merkitystä myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen?

Kulutustottumustensa vaikutuksia Itämeren ravinnekuormitukseen voi selvittää laskurilla. Suomen osuus Itämeren ravinnekuormasta on noin 10 prosenttia. Ruuantuotanto aiheuttaa noin 60 prosenttia keskimääräisen suomalaisen Itämeri-jalanjäljestä. Myös jätevesien osuus on merkittävä, noin neljännes. Helpoin tapa vähentää kuormitusta on lisätä kotimaisen luonnonkalan ja kasvisravinnon osuutta ruokavaliossa.

Ympäristöllisesti kestävään ruokavalioon kuuluu nykyistä enemmän kasviksia ja kalaa ja vastaavasti vähemmän kotieläintuotteita. Suomen maatalous painottuu maidon- ja lihantuotantoon. Noin 80 prosenttia koko viljelyalasta tarvitaan rehuksi käytettävien kasvien viljelyyn. Maidon, lihan ja muiden eläinperäisten maataloustuotteiden tuotanto aiheuttaa suurimman osan peltojen ravinnekuormituksesta. Liiallinen proteiinien kulutus näkyy myös jätevedenpuhdistamoilla typpikuorman nousuna ja kasvattaa jätevesien puhdistustarvetta. Jätevesiin päätyvä liikaproteiini tulee lähinnä ravinnon eläinproteiineista.

Eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentäminen keventää myös ruokavalion ilmastotaakkaa. Kotieläintalous aiheuttaa lähes 90 prosenttia maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä. Vielä 2000-luvullakin suomalaisten lihankulutus on kasvanut noin 20 prosenttia. Pienilläkin kulutusmuutoksilla on merkitystä, esimerkiksi lihatuotteiden kulutuksen vähentäminen kolmanneksella tai pitämällä 1-2 kasvisruokapäivää viikossa.

Roskaantuminen on maailmanlaajuinen ongelma. Roskat kulkeutuvat maalta vesistöihin, ne vähentävät viihtyisyyttä ja ovat haitallisia sekä eläimille että ympäristölle. Osa merien ja sisävesien mikromuoveista syntyy hajoamalla suuremmista muovikappaleista. Mikromuovien oletetaan keräävän itseensä ympäristömyrkkyjä.  Mikromuovit voivat kulkeutua ravintoverkossa esimerkiksi eläinplanktonin ja simpukoiden kautta aina kaloihin saakka, ja periaatteessa vaikutukset voivat ulottua mereneläviä syöviin ihmisiinkin.

Ympäristömerkittyjä kodin kemikaaleja löytyy muun muassa siivousaineista, pyykinpesu- ja astianpesuaineista. Usein miedot pesuaineet riittävät. Tavallisia palveluita, joissa vettä käytetään paljon, ovat esimerkiksi autopesulat. Ympäristömerkki takaa muun muassa sen, että tuotteiden valmistuksessa tai tarjotussa palvelussa ei ole käytetty vaarallisimpia kemikaaleja.

Kertakäyttömuovit ja -pakkaukset kuormittavat jätehuoltoa ja niitä päätyy myös luontoon. Rantaroskasta merkittävä osuus on erilaisia muoveja. Ne ovat sellaisenaan ja pieneksi mikromuoviksi jauhautuessaan haitallisia sekä eläimille että ympäristölle.

Käytä ihmis- ja eläinlääkkeitä, erityisesti antibiootteja, vain tarpeen mukaan ja aina lääkärin tai lääkepakkauksen ohjeiden mukaisesti. Varmista hoitavalta lääkäriltäsi tai apteekin lääkehoitoarviointiasiantuntijalta ettei sinulla ole turhia, mahdollisesti jopa terveydelle haitallisia, päällekkäisiä lääkehoitoja. Myös itsehoitolääkkeet voivat olla päällekkäistä lääkitystä reseptilääkkeille. Vie lääkejäte apteekkiin sille tarkoitettuun keräyspisteeseen noudattaen apteekin lajitteluohjeita. Älä heitä niitä wc-pönttöön tai roskiin. Osa lääkkeistä kulkeutuu jätevedenpuhdistamon läpi mereen tai järveen vaikuttaen haitallisesti vesieliöstöön. Huolena on myös antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen leviäminen, minkä seurauksena antibiootit eivät enää tehoa bakteerien aiheuttamiin tauteihin.

Jos ostat uutta, osta EU-alueelta tai ympäristömerkittyjä vaatteita. (esim. Öko-tex, Joutsenmerkki). Kehittyvissä maissa tekstiilituotannossa veden käyttö on huomattavaa, vaarallisia kemikaaleja käytetään paljon ja jätevesien puhdistus on puutteellista. Pesussa vaatteista ja kodin tekstiileistä saattaa irrota muun muassa haitallista nonyylifenolia sekä per- ja polyfluorattuja kemikaaleja (PFAS), minkä takia turhaa pesemistä tulee välttää. Usein tahrojen poisto pyyhkimällä riittää. Edellä mainitut kemikaalit ovat pysyviä ympäristömyrkkyjä, joita ei pystytä puhdistamaan jätevedestä.

Vettä ei pidä valuttaa turhaan, koska sen hankinta, puhdistus, pumppaus, jakaminen ja jäteveden käsittely maksavat ja kuluttavat energiaa. Lisäksi jätevedestä aiheutuu lähes aina ravinnekuormitusta lähivesistöön. Jos investoit, suosi vesi- ja energiapihejä vesikalusteita.

Lämmitysenergian kokonaiskulutuksesta veden osuus on huomattava, yleensä noin kolmannes.

Suomi on yksi harvoja maita, joissa hanavesi on puhdasta ja hyvälaatuista. Veden pullottaminen kuluttaa energiaa ja raaka-aineita.

Asuinympäristön ja rantojen hygieeniset haitat vähenevät, vesien rehevöityminen hidastuu ja riski pohjaveden pilaantumiselle pienenee. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet pilaavat pohjavesiä, mikä voi ilmetä esimerkiksi oman tai naapurin kaivon vedenlaadun heikkenemisenä.

Mattojen pesun ja saunavesien kuormitusmäärä ei välttämättä ole suuri, mutta voi paikallisesti lisätä rannan rehevöitymistä, pahentaa levätilannetta ja lisätä roskaisuutta.

Järvien, jokien ja pienvesien tilaa voidaan parantaa monin tavoin. Lähivesien kunnostuksilla voi vaikuttaa koko valuma-alueen tilaan ja muun muassa ulkoisen kuormituksen vähentämiseen. Asukkaiden toiminta ja paikallinen yhteistyö ovat ratkaisevia vesistökunnostushankkeiden onnistumisen kannalta. Kunnostaminen alkaa vesistön tarkkailulla, tietojen keräämisellä ja yhteistyötahojen selvittämisellä. Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto välittää tietoja ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta: www.ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto

Tutustu lähiveteesi entistä syvällisemmin Järvi-meriwikissä, ja osallistu kirjoittamalla kuulemistasi taruista ja tositarinoista. Ryhdy havainnoimaan jää- ja levätilannetta omaksi ja muiden iloksi tai polkaise pystyyn isompi kansalaistiedeprojekti vesistön tilan selvittämiseksi.

Suuri osa maamme pintavesistä on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä – järvistä 86 prosenttia pinta-alasta ja joista 65 prosenttia jokipituudesta. http://www.ymparisto.fi/pintavesientila

Lähde:
Suomen ympäristökeskus

Kuva:
Marianna Korpi, Suomen ympäristökeskus SYKE

Lisätietoja:
viestintäasiantuntija Ulla Ala-Ketola, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 050 4655883, etunimi.sukunimi@syke.fi