Usein kysyttyjä kysymyksiä kuivuuden kehittymisestä
Kuivuus kehittyy hitaasti hiipien, eikä ole yhtä mittaria, joka kertoisi sen etenemisestä. Ilmastonmuutos lisää kuivuuden riskiä myös Suomessa. Onko meillä jo koettu haitallisiksi äityneitä kuivuusjaksoja?
Voiko Suomessa esiintyä kuivuutta?
Kuivuus on maailmanlaajuisesti yksi tuhoisimmista luonnonkatastrofeista. Vaikka Suomessa on runsaat vesivarat, ei Suomikaan ole turvassa kuivuuden vaikutuksilta. 2000-luvulla Suomessa on ollut kaksi vakavaa kuivakautta.
Vuosien 2002–2003 kuivuus johtui ennen kaikkea pitkäkestoisesta vähäsateisuudesta Etelä- ja Keski-Suomessa. Elokuun 2002 ja kevään 2003 välisenä aikana sadanta jäi monin paikoin noin puoleen pitkän ajan keskiarvosta, mikä johti merkittävään vesivajeeseen. Jokien virtaamat vähenivät ja järvien ja pohjavesien pinnat laskivat. Vesivarastojen kokonaisvaje oli enimmillään noin 60 km³, josta merkittävä osa oli pohjavesissä. Kuivuus vaikutti laajasti luontoon ja yhteiskuntaan: vedenhankintaan, energiantuotantoon, maa- ja metsätalouteen sekä vesiekosysteemeihin. Taloudellisten vahinkojen suuruudeksi arvioitiin noin sata miljoonaa euroa (vesi.fi aineistopankki).
Vuonna 2018 sademäärä oli poikkeuksellisen pieni etenkin maan länsiosassa. Kuivuus alkoi keväällä ja aiheutti joidenkin arvioiden mukaan yli 400 miljoonan euron tappiot maataloudelle. Esimerkiksi Lounais-Suomessa vehnäsato jäi puoleen normaalista. Tappioiden korvaamiseksi hallitus antoi maataloudelle 86,5 miljoonan euron tukipaketin. Vaikutukset vesihuoltoon jäivät maltillisiksi.
Miten kuivuustilannetta seurataan?
Kuivuus kehittyy hitaasti ja voi jatkua viikoista jopa vuosiin, minkä vuoksi sitä kuvataan usein hiipiväksi ilmiöksi. Kuivuuden seuranta on haastavaa, koska pelkkä sademäärä ei kerro tilanteen vakavuudesta tai kestosta. Sadannan lisäksi seurataankin muun muassa lämpötilaa, maankosteutta ja pinta -ja pohjavesien korkeutta. Seurannan tavoitteena on tuottaa tietoa jo ennen kuivuuden alkamista, jotta haittoihin voidaan varautua ajoissa.
Lisää tietoa aiheesta vesi.fi artikkelissa: Kuivuustilanteen seuranta
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa kuivuuteen?
Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen vesistöihin sekä suoraan että välillisesti. Vaikutusten voimakkuus vaihtelee alueen ja vesistötyypin mukaan. Yleisesti talven virtaamat ja vedenkorkeudet ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä ja kevättulvat aikaistuneet. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan edelleen lisäävän rankkasateiden, kuivuuden ja hyydetulvien riskiä.
Suomen sisävesissä ilmastonmuutos näkyy ennen muuta siinä, että valunnan, virtaaman ja vedenkorkeuden vuosijakauma muuttuu. Kasvukaudelle ennustetaan entistä pidempiä ja voimakkaampia kuivuusjaksoja. Varsinkin säännöstelemättömissä järvissä ja niiden laskujoissa tämä voi tietää alhaisia vedenpintoja ja vähentyneitä virtaamia.
Lisää tietoa aiheesta vesi.fi-artikkeleissa: Ilmastonmuutoksen vaikutus pohjavesivaroihin ja Miten ilmastonmuutos vaikuttaa vesivaroihin eri vuodenaikoina
Julkaisija: Suomen ympäristökeskus ja elinvoimakeskukset
Kuva: Daddy Finland (kuvituksessa on käytetty apuna tekoälyä)
