Ilmastonmuutoksen vaikutus pohjavesivaroihin

Ilmastonmuutos heikentää loppukesän pohjavesitilannetta. Syyssateet ja entistä lyhyempi routakausi auttavat täydentämään pohjavesivarastoja. Pitkät kuivuusjaksot on otettava huomioon vesihuollossa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa lämpötilan ohella myös sadantaan ja haihduntaan. Vuotuinen sademäärä kasvaa, mutta erityisesti muuttuu se, miten sade jakautuu eri vuodenajoille. Myös sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Kuivat ja kuumat kesät ovat jo yleistyneet, samoin toistuvat rankkasateet. Talvet vaihtelevat todella kylmistä ja runsaslumisista leutoihin ja lähes lumettomiin. Kaikella tällä on vaikutusta pohjavesivaroihin.

Pohjaveden käyttäytymisvyöhykkeet siirtyvät kohti pohjoista

Suomi voidaan jakaa pohjaveden käyttäytymisen perusteella neljään vyöhykkeeseen. Vyöhykkeet eroavat toisistaan siinä, miten pohjaveden korkeus vaihtelee eri vuodenaikoina. Pohjoisimmalla vyöhykkeellä pohjavesi on matalimmillaan huhtikuussa, eteläisimmällä elo-syyskuussa. Vedenkorkeuden vaihtelumallit otetaan huomioon, kun ennustetaan pohjaveden riittävyyttä.

Ilmastonmuutos siirtää vyöhykkeitä kohti pohjoista. Siirtyminen on jo ollut huomattavaa ja jatkuu edelleen.

Pitkät ja lämpimät kesät vaikuttavat pohjavesien määrään

Pitkäaikaiset pohjavesiskenaariot osoittavat, että keskilämpötilojen noustessa pohjavesien pinta laskee varsinkin loppukesällä ja syksyllä. Tämä johtuu siitä, että keväät aikaistuvat ja kesän kuivuusjaksot pitenevät, jolloin sulamisvesien tuottama pohjavesitäydennys ei enää riitä koko kesäksi. Muutos on suurin Keski- ja Pohjois-Suomessa mutta näkyy myös Etelä-Suomessa. Kasvukauden pidentyminen ja lisääntyvä haihdunta myötävaikuttavat kehitykseen.

Leudot talvet helpottavat pohjavesien tilannetta

Syyssateet täydentävät pohjavesivarastoja. Pitkään kestävät syksyiset sadejaksot hidastavat routakerroksen muodostumista, mikä pidentää pohjavesivarastojen täydentymisaikaa. Myös talvella pohjavesivarastot saattavat täydentyä, jos lumi sulaa toistuvasti. Näin käy varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa yhä useammin. Talvien lyhetessä pohjavedet ovat yleisesti talvella ja alkukeväällä nykyistä korkeammalla.

Kuivuusjaksot vaikuttavat raakaveden saantiin ja laatuun

Kuivuuden vaikutukset näkyvät ensimmäisenä pienissä pohjavesiesiintymissä, joissa pohjaveden kierto on melko nopeaa. Pienistä ja keskisuurista pohjavesimuodostumista riippuvaiset kaivot ehtyvät kuivuuden takia herkimmin.

Kuivuusjaksojen yleistyminen ja pidentyminen voi aiheuttaa riskejä ja ongelmia niille vesilaitoksille, jotka käyttävät pohjavettä. Veden laatu voi heiketä, jolloin veden käsittelyä joudutaan lisäämään. Myös veden riittävyys on vaarassa, jos kaivon siiviläosuudet ovat liian korkealla tai liian lyhyellä matkalla.

Järven- tai joenrannan läheisissä kaivoissa veden laatu voi heiketä siksi, että niin sanottu rantaimeytyminen saattaa lisääntyä: kun pohjaveden pinta on alhaalla, järvi- tai jokivettä kulkeutuu aiempaa enemmän pohjaveteen. Pinta- ja pohjaveden vuotuinen vuorovaikutus kasvaa kuitenkin enemmän märkänä kuin kuivana vuonna.

Kuivuus voi vaikuttaa myös lähteikköihin ja muihin ekosysteemeihin, jotka ovat riippuvaisia pohjavedestä.

Kuivuus voi aiheuttaa myös putkirikkoja

Poikkeuksellisen kuivina jaksoina maaperän kantavuus saattaa heiketä niin, että syntyy putkirikkoja. Tällaisia epätyypillisiksi kutsuttuja putkirikkoja esiintyi Suomessa kesällä 2018. Putkirikkoihin vaikuttaa paljon putkiston kunto. Jos veden jakeluverkosto tai viemäriverkosto on huonossa kunnossa, putkirikkoja syntyy herkemmin. Huonokuntoisesta kantaverkosta saattaa vähäistenkin putkivuotojen takia hävitä paljon vettä – tai jätevesivuodot saattavat vaarantaa pohjaveden laadun.

Kuivien vuosien mahdollisia vaikutuksia pohjaveden laatuun:

• veden laatu heikkenee – myös maku- ja hajuhaittoja,
• rauta- ja mangaanipitoisuudet kasvavat,
• muutoksia raakaveden pH-arvoissa ja lämpötilassa,
• kemiallinen hapenkulutus (COD) kasvaa,
• humuspitoisuus saattaa lisääntyä,
• happamat sulfaattimaat aktivoituvat, kun veden kyllästämä vyöhyke kuivuu,
• haitallisten aineiden kulkeutuminen voi lisääntyä virtausolojen muuttuessa.

Sateisten vuosien ja etenkin rankkasateiden mahdollisia vaikutuksia pohjaveden laatuun:

• pintavesiä saattaa päästä kaivoihin entistä herkemmin märkinä talvina sekä tulvien ja rankkasateiden vuoksi,
• veden käsittelytarve kasvaa,
• häiriöt vedenjakelussa esimerkiksi myrskytuhojen vuoksi.

Kuivuuden ja sateisuuden haittoja voidaan välttää hyvällä varautumisella:

• Vesilaitosten, vesiosuuskuntien ja yksityisten kaivonomistajien on hyvä tehdä suunnitelma omalle vedenkäytölle siltä varalta, että veden riittävyydessä on ongelmia.
• Kaivojen rakenteista ja kunnosta on pidettävä huolta niin, ettei pintavettä pääse kaivoon.
• Varmistettava, että pohjaveden ottoon käytettävät kaivot ovat riittävällä etäisyydellä järvistä ja joista, jottei pintavettä pääse kaivoihin tulvatilanteissa.
• Jätevesialtaiden kapasiteetti pitää mitoittaa oikein ja estää puhdistamattomien ylivuotovesien pääsy vedenottokaivoihin ja vesistöihin.

Oman kaivon vesitilanteesta voi lisätä havaintoja vesi.fi:n karttapalveluun teemassa ”Pohjaveden korkeus”.

Lisää tietoa aiheesta:

Vesi.fi:n artikkeli:
Kaivon huolto

Vesi.fi:n karttapalvelu:
Pohjaveden korkeus

Vesi.fi:n aineistopankki:
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa