Vedenlaadun seuranta joki–rannikko–meri-jatkumossa

Vedenlaadun seuranta joki–rannikko–meri-jatkumossa

Vedenlaatua seurataan joissa, rannikolla ja meressä, mutta eri näkökulmista. Vaikka mitattavat asiat ovat osin samoja, mittaamisen tarkoitukset ja tiedon käyttötarve vaihtelevat. Koko seurantaketju, joesta avomerelle, antaa kokonaiskäsityksen vesissä tapahtuvista muutoksista ja niiden syistä: mistä muutokset johtuvat, miten ne etenevät vesistössä ja miten ne vaikuttavat eri alueilla.

  1. Joki

    Joki

    Jokiveden laatua seurataan vesinäytteillä ja jokivarteen sijoitetuilla pysyvillä jatkuvatoimisilla vedenlaatuasemilla. Seurannan avulla saadaan tietoa valuma-alueelta tulevista paineista, kuten maatalouden aiheuttamasta ravinnekuormituksesta, metsätalouden ja muun maankäytön vaikutuksista sekä yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesipäästöistä. Mittaaminen keskittyy ravinnepitoisuuksiin, kiintoaineeseen, orgaaniseen hiileen ja happipitoisuuteen. Aineisto auttaa muun muassa kohdentamaan maatalouden vesiensuojelutoimia ja arvioimaan pistekuormituksen vaikutuksia.

  2. Rannikko

    Rannikko

    Rannikolla seurataan rannikkovesien tilaa alueella, jossa makea jokivesi ja suolainen merivesi kohtaavat. Seurannassa yhdistetään satelliittihavaintoja, vedenlaatumittauksia, mallinnusta ja liikkuvia mittausalustoja. Toisin kuin joissa, rannikoilla on vain vähän jatkuvasti samalla paikalla mittaavia vedenlaatuasemia. Sen sijaan seurannassa hyödynnetään esimerkiksi Syken TIETO I -mittausvenettä, joka mittaa vedenlaatua liikkuessaan ja tuottaa yksityiskohtaista tietoa vedenlaadun alueellisesta vaihtelusta. Näin voidaan muodostaa kattava kuva rannikkovesien tilasta ja tunnistaa alueita, joihin jokien kuormitus tai muut ympäristötekijät vaikuttavat voimakkaimmin.

  3. Meri

    Meri

    Merialueilla tehtävä seuranta auttaa arvioimaan jokien mukana tulevan aineksen laajempia vaikutuksia veden laatuun ja ekosysteemiin. Mittauksissa korostuvat suolaisuus, lämpötila, veden kerrostuneisuus, happitilanne, levämäärä ja hiileen liittyvät muuttujat. Jatkuvatoimista havainnointia tehdään esimerkiksi kauppalaivoihin asennetuilla mittalaitteilla, poijuilla ja pinta-asemilla. Avomeriseurantaa tehdään lisäksi tutkimusalus Arandan säännöllisillä mittaus- ja näytteenottomatkoilla neljä kertaa vuodessa. Meriseuranta tuottaa tietoa Itämeren tilan arviointiin ja merenhoidon suunnitteluun.