teemana:
Valuma-aluesuunnittelu

Valuma-alue tarkoittaa aluetta, jonka rajojen sisään satanut vesi päätyy tiettyyn vesistöön kuten jokeen, järveen tai mereen. Valuma-alueen rajat määräytyvät maaston korkeussuhteiden mukaan eli sen mukaan, mihin suuntaan maasto ohjaa valumavesiä. Valuma-alue kattaa kaiken alueen sisään jäävän maankäytön ja kaikki ympäristötyypit: metsät, pellot, kalliot, paljakat, suo- ja vesialueet sekä rakennetun ympäristön.

Suomen ympäristökeskus on laatinut moniportaisen valuma-aluejaottelun. Karkeimmillaan jako perustuu siihen, mihin mereen vesi lopulta virtaa; seuraava taso määräytyy reittivesistöjen mukaan. Tarkin taso kertoo pienehkön yksittäisen järven tai joen valuma-alueen, mutta sekin voidaan vielä jakaa pienempiin osavaluma-alueisiin. Pienten valuma-alueiden etuna on, että ne ovat helposti hallittavissa: merkittävimmät kuormituslähteet on helppo tunnistaa ja keskittää toimet niihin. Pienillä valuma-alueilla on myös helppo seurata toimien vaikutuksia veden määrään ja laatuun.

Käytännössä valuma-alue määritetään valuma-aluesuunnittelussa tapauskohtaisesti sen mukaan, mitkä ovat kriittisimpiä kohteita ja millaiselle kokonaisuudelle suunnitelma on järkevä laatia. Aluerajauksella pyritään luomaan edellytykset tehokkaalle vesiensuojelulle ja valuma-alueella toteutettavien toimien hyvälle koordinoinnille sekä löytämään optimaaliset paikat esimerkiksi erilaisille vesiensuojelurakenteille ja veden pidättämisalueille.

Lisää tietoa:

Valuma-aluejako (Syke)

Valuma-alueella on monenlaista toimintaa: maa- ja metsätaloutta ja muuta tuotantotoimintaa sekä rakentamista, liikennettä, virkistyskäyttöä ja luonnonsuojelua. Valuma-alueen vesistöt ja niiden käyttö ja hoito herättävätkin usein laajaa kiinnostusta. Valuma-aluesuunnittelussa tärkeitä sidosryhmiä ovat muun muassa kunnat ja muut viranomaiset, elinkeinoharjoittajat, maa- ja vesialueiden omistajat sekä alueen asukkaat.

Valuma-aluesuunnittelu kytkeytyy läheisesti vesienhoitoon; molempien tavoitteena on vesien hyvä tila. Vesienhoidon keskeisiä vastuutahoja ovat Suomessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). ELY-keskukset laativat vesienhoitosuunnitelmat ja niitä tarkentavat toimenpideohjelmat alueille, jotka vastaavat keskimäärin yhden reittivesistön valuma-aluetta. Vesienhoitosuunnitelmissa kuvataan alueen pinta- ja pohjavesien tila sekä määritetään ne tavoitteet ja toimet, joilla vesien hyvä tila turvataan tai saavutetaan. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä alueen tärkeimpien sidosryhmien kanssa.

Vesienhoitosuunnitelmat luovat hyvän pohjan yksityiskohtaisemmalle valuma-aluesuunnittelulle. Valuma-aluesuunnittelussa tarkastellaan vesienhoidon ohella sitä, millaisia vesienhallinnan tarpeita on valuma-alueen eri toiminnoilla, kuten maa- ja metsätaloudella ja yhdyskunnilla, ja mitä mahdollisuuksia on vähentää näihin kohdistuvia tulva- ja kuivuusriskejä. Valuma-aluesuunnittelu tuottaa siten konkreettisia hyötyjä alueen eri toimijoille.

Valuma-aluesuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä voivat toteuttaa monet alueen toimijat: kunnat, osakaskunnat, vesiensuojeluyhdistykset, ojitusyhteisöt, kansalaisjärjestöt ja yksityiset maanomistajat. Myös maa- ja metsätalouden suunnitelmilla voi olla iso vaikutus valuma-aluesuunnitelman toteutumiseen.

Lisää tietoa:

Maa- ja metsätalouden vesienhallinta (teemasivu)

Vesien- ja merenhoidon suunnitelmat (ymparisto.fi)

Valuma-aluesuunnittelun päämäärä on löytää pysyviä ja kestäviä ratkaisuja valuma-alueen moninaisiin vesikysymyksiin. Valuma-aluesuunnittelulla voidaan edistää muun muassa seuraavia tavoitteita:

• Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpito
• Tulvien torjunta ja kuivuusjaksoihin varautuminen
• Luonnon monimuotoisuuden edistäminen
• Maatalousmaan kuivatus ja maan rakenteen ja kasvuolojen turvaaminen
• Metsätaloudelle suotuisat puuston kasvuolot, liiallisen märkyyden ja kuivuuden torjunta
• Elinvoimaiset kalakannat ja vesieliöiden vaellusyhteyksien turvaaminen
• Puroluonnon turvaaminen ja elvyttäminen, veden viivyttäminen latvavesillä
• Suon hyvä vesitase, joka turvaa suoluonnon säilymisen ja veden pidättymisen soilla
• Arvokkaiden luontokohteiden turvaaminen ja uusien elinympäristöjen luominen
• Kosken, kosteikon tai muun erityisen vesimaiseman säilyminen tai elvyttäminen
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hiilensidonta
• Asuinalueiden viihtyisyys ja laadukkaat viheralueet

Valuma-aluesuunnittelun lähtökohtana on tunnistaa vesiin liittyvät tarpeet ja tavoitteet. Miksi suunnitelma halutaan tehdä ja mitkä ongelmat sillä halutaan korjata?

Suunnitteluprosessin ensimmäinen vaihe on laatia valuma-alueselvitys, johon kootaan tietoja valuma-alueesta, sen ongelmista ja tarpeista. Kerättäviä taustatietoja ovat muun muassa kohdevesistön tila ja kuormituslähteet, luontoselvitykset ja maankäyttöselvitykset. Lisäksi kartoitetaan vesienhallinnan tarpeet sekä muut tavoitteet, kuten luonnon monimuotoisuuden ja kalatalouden edistäminen ja tulvien ehkäisy. ELY-keskuksesta, kunnista ja muilta alueen toimijoilta kannattaa kysyä mahdollisia aiempia selvityksiä ja suunnitelmia.

Valuma-alueselvityksessä määritetään myös suunnittelualue. Suunnittelualuetta rajattaessa tulee ottaa huomioon sekä taustaselvityksissä ilmenneet seikat että käytettävissä olevat resurssit. Suunnittelualueen voi tarvittaessa jakaa vielä osavaluma-alueiksi, jolloin toimet voi aluksi suunnata esimerkiksi kaikkein kriittisimpiin kohteisiin tai vaikkapa latvavesiin.

Kun taustaselvitykset on tehty ja suunnittelualue rajattu, laaditaan valuma-alueen yleissuunnitelma. Siinä tunnistetaan alueelle sopivia maankäytön suosituksia ja muita ratkaisuja yleisellä tasolla.

Prosessin edetessä valuma-aluesuunnittelun tavoitteet kirkastuvat niin, että voidaan ryhtyä tekemään konkreettista toimenpidesuunnitelmaa. Toimenpidesuunnitelma sisältää aiemmissa vaiheissa kerättyyn tietoon perustuvat toimenpide-ehdotukset ja niiden priorisoinnin. Toimenpiteillä voidaan joko ehkäistä ympäristöhaittoja tai korjata jo syntyneitä vahinkoja, parhaassa tapauksessa molempia.

Toimenpidesuunnitelman pohjalta laaditaan niin sanottu tekninen suunnitelma, jossa yksittäiset toimet ja rakenteet suunnitellaan ja mitoitetaan. Teknisen suunnitelman sisältämiin ratkaisuihin saatetaan tarvita ulkopuolista rahoitusta.

Valuma-aluesuunnittelun onnistumiselle on tärkeää, että maa- ja vesialueiden omistajat ja muut keskeiset yhteistyötahot kytketään mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. On myös muistettava, että kaikkiin toimenpiteisiin tarvitaan maanomistajan suostumus ja lisäksi mahdollisen vaikutusalueen maanomistajien suostumus. Toimenpiteille voidaan tarvita myös vesilain mukainen lupa sekä mahdollisesti muita lupia, ilmoituksia tai lausuntoja. Lupa-asiat on syytä selvittää hyvissä ajoin.

Lisää tietoa:

Vesi.fi:
Valuma-alueen kunnostus

Muualla verkossa:
Valuma-aluesuunnittelun tiekartta vuoteen 2030

Valuma-aluesuunnittelua voidaan tehdä monin eri tavoin ja menetelmät ja etenemistapa riippuvat paljon muun muassa valuma-alueen koosta, suunnittelun tavoitteista sekä käytettävissä olevasta lähtöaineistosta. Myös jokainen valuma-alue on erilainen. Siksi parhaan käsityksen valuma-aluesuunnittelusta ja sen erilaisista lähestymistavoista saa tutustumalla aiempiin valuma-aluesuunnitteluhankkeisiin.

Toteutuneet hankkeet

Toteutuneisiin hankkeisiin pääset tutustumaan Aineistopankista:
ARVOVESI2-hankkeen valuma-aluetarkastelut Oulujoen vesistöalueella.