Julkaistu: 20.9.2021

Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus

Miten maa- ja metsätalouden vesienhallinta optimoidaan?

Maa- ja metsätalousmaita vaivaa herkästi liika märkyys. Joskus taas kärsitään vesipulasta. Ongelmaa kärjistää ilmastonmuutos, joka tuo entistä ankarampia sateita ja pidempiä kuivuuskausia. Mikä neuvoksi?

Vedellä on niin suuri merkitys maa- ja metsätaloudelle, että sille kannattaa uhrata useampikin ajatus. Miten viljelykasveja vaivaava liika vesi saadaan pois ja mihin se johdetaan? Kuinka estetään, ettei maata ja ravinteita huuhtoudu kuivatusveden mukana? Mistä vettä saa lisää, jos kuivuus uhkaa? Miten vesijärjestelyt vaikuttavat alueen vesistöihin, tulviin tai luonnon monimuotoisuuteen?

Parhaisiin ratkaisuihin päästään, kun tarkastellaan kokonaisuutta: pelloista, metsistä ja muista alueista koostuvaa valuma-aluetta tai sen osaa. Vesi liikkuu luonnostaan valuma-alueella ja varastoituu eri paikkoihin. Veden liikkeitä ja varastoja voidaan käyttää hyväksi – ja tarvittaessa muokata – niin, että kaikki hyötyvät. Vesi yritetään toisin sanoen ohjata sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan tai missä siitä on vähiten haittaa.

Vettä voidaan esimerkiksi pidättää keväällä valuma-alueen yläosien kosteikoissa. Näin lievennetään alapuolisten alueiden kevättulvia ja pienennetään maaperän eroosioriskiä. Kuivatusojiin ja uomiin kertyy vähemmän lietettä ja vesistökuormitus pienenee. Kosteikko säilyy tai elpyy. Se luovuttaa vähitellen vettä valuma-alueen alempiin osiin, jotka muuten saattaisivat kesän mittaan kärsiä kuivuudesta.

Kokonaisvaltainen vesienhallinta hyödyttää maanomistajia. Eri peltolohkojen ja metsäkuvioiden vedensaanti ja kuivatus voidaan optimoida. Samalla edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta. Vesienhallinta auttaa myös pienentämään maa- ja metsätalouden ilmastovaikutusta.

Kuva: © Yrjö Huusko, Vastavalo