teemana:
Vesivastuullisuus

vesifi-vesivastuullisuusteema-kuvaaja-okko-sorma-1024x413

Vesivastuullisuus ratkaisee yhteisiä vesihaasteita

Vesivastuullisuus tarkoittaa, että yritys käyttää vettä ympäristön kannalta kestävästi ja että veden käyttö on samalla sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista ja taloudellisesti kannattavaa. Se merkitsee, että yritys kantaa vastuun vaikutuksistaan ja hallitsee toimintansa vesiriskit. Vesivastuullisuus avaa yrityksille uusia mahdollisuuksia ja kannustaa etsimään yhteisiä ratkaisuja vedenkäyttöön. Ratkaisut voivat olla esimerkiksi teknisiä parannuksia, vesiensuojelun edistämistä tai vesivarojen hallinnan kehittämistä. Toimet eivät rajoitu yrityksen omiin toimipaikkoihin vaan ottavat huomioon koko valuma-alueen. Ne kattavat yrityksen koko hankinta- ja arvoketjun myös Suomen rajojen ulkopuolella. Vesivastuullisuuden ytimessä ovat yritykset, mutta sen edistämisessä merkittävä asema on myös valtiolla ja kunnilla sekä tutkimuslaitoksilla ja kansalaisilla.

Vesivastuullisuus pisara

Vesivastuusitoumus

Vesivastuusitoumus haastaa yritykset tunnistamaan vesiriskit arvoketjuissaan ja huolehtimaan siitä, että niiden toimipaikat ja alihankkijat käyttävät vettä kestävästi. Se myös kannustaa yrityksiä kehittämään veden kestävää hallintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sitoumuksen ovat perustaneet Aalto-yliopisto, Luke, SYKE, VTT, WWF Suomi, MMM, UM ja YM. Perustajatahot edistävät vesivastuullisuutta toiminnassaan ja tukevat yrityksiä niiden vesivastuutyössä. Vesivastuusitoumus on osa Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta 2050 ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallista toimeenpanoa. Sitoumus on perustettu 2017 ja sen sisältöä on täydennetty 2021.

Yritykset ja yritysten arvoketjut lukeutuvat maailman suurimpiin veden käyttäjiin. Veden niukkuuden ja saastumisen kaltaiset globaalit haasteet muodostavat merkittäviä riskejä yritysten toiminnalle, mutta yrityksillä voi olla myös keskeinen rooli haasteiden ratkaisussa. Vaikka Suomessa vesivarojen ja niiden hallinnan tila on pääsääntöisesti hyvä, suomalaisyritykset toimivat ja niillä on alihankkijoita kansainvälisesti myös alueilla, joissa kärsitään erilaisista veteen liittyvistä ongelmista.

Vesivastuusitoumus haastaa suomalaisyritykset- ja organisaatiot tunnistamaan vesiriskit arvoketjuissaan, huolehtimaan riskianalyysin perusteella priorisoitujen toimipaikkojensa ja alihankkijoidensa vedenkäytön kestävyydestä sekä kehittämään kestävää veden käyttöä ja hallintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Vesiriskit voivat liittyä esimerkiksi veden saatavuuteen ja laatuun, yrityksen maineeseen tai tehottomaan ja epäoikeudenmukaiseen sääntelyyn, jotka kaikki lopulta vaikuttavat yritystoiminnan kannattavuuteen. Yrityksen sisäiset toimenpiteet ovat riskienhallinnassa tärkeitä, mutta yhteistyö sidosryhmien kanssa kestävän veden käytön ja hallinnan kehittämiseksi on useimmiten riskienhallinnan välttämätön osa.

Vesivastuusitoumuksen avulla yritykset voivat hallita vesiriskejään kokonaisvaltaisesti ja samalla tarkistaa, että niiden toiminta on veden käytön osalta kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista. Vesivastuullisuustoimet vaikuttavat erityisesti kestävän kehityksen Tavoitteen 6. toteuttamiseen, joka pyrkii varmistamaan veden saannin ja kestävän käytön sekä sanitaation kaikille. Yritysten vastuullinen ja kestävä veden käyttö ja hallinta liittyy kuitenkin kaikkiin tavoitteisiin – niin kestävään teollisuuteen ja innovaatioihin (Tavoite 9.) kuin vastuulliseen kuluttamiseen (Tavoite 12.). Se on edellytys niin ruokaturvalle (Tavoite 2.) kuin ilmastonmuutokseen sopeutumiselle (Tavoite 13.) ja vaikuttaa niin vesi- kuin maaekosysteemien tilaan (Tavoitteet 14. ja 15.). Ennen kaikkea se rakentuu yhteistyölle ja kumppanuudelle (Tavoite 17.).

Yrityksen vesivastuullisuuden kehittäminen on jatkuva prosessi. Vesivastuusitoumus kokoaa yhteen parhaat työkalut ja kansainväliset ohjeistukset vesivastuullisuuden viidelle, toisiaan tukevalle ja täydentävälle askeleelle:

  1. Vesiriskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen
  2. Vesiriskien ja -mahdollisuuksien sekä veteen liittyvien vaikutusten tarkempi arviointi
  3. Vesi osaksi yrityksen strategiaa, tavoitteita ja toimintaa
  4. Veden kestävän käytön ja hallinnan kehittäminen sidosryhmien kanssa
  5. Vesivastuullisuuden seuranta, arviointi ja raportointi

Sitoumus tukee tavoitteiltaan ja askeliltaan YK:n yritysvastuualoitteen, UN Global Compact:in CEO Water Mandate -aloitetta kytkien lisäksi vesivastuullisuuden kansalliseen kestävän kehityksen viitekehykseen.

Sitoumuksen perustajat Aalto-yliopisto, Luonnonvarakeskus Luke, Suomen ympäristökeskus SYKE, Teknologian tutkimuskeskus VTT, maa- ja metsätalousministeriö, ulkoministeriö, ympäristöministeriö ja WWF-Suomi haastavat suomalaisyritykset tekemään oman sitoumuksensa sitoumus2050.fi-tietokantaan kuvattujen askelien mukaisesti.

Sitoumuksen perustajat edistävät kestävää veden käyttöä ja hallintaa sekä kannustavat yrityksiä niiden vesivastuutyössä ja parhaiden käytänteiden kehittämisessä.

Lisätietoa:

Aalto-yliopisto
Luonnonvarakeskus
Suomen ympäristökeskus
VTT
WWF Suomi
Maa- ja metsätalousministeriö
Ulkoministeriö
Ympäristöministeriö

Vesivastuusitoumus luo suomalaisyrityksille ja organisaatioille ensimmäistä kertaa yhteisen kehyksen arvioida ja kehittää veden käytön kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä toimiaan koko niiden arvoketjujen matkalla. Sitoumus tuo yhteen parhaat työkalut ja kansainväliset ohjesäännöt vesivastuutyön joka askeleelle riskienarvioinnista sidosryhmäyhteistyöhön.

Vesivastuullisuuden askeleet

Klikkaamalla numeroa näet kunkin askeleen toimenpiteet.

  1. Vesiriskien
    tunnistaminen

    Vesiriskien ja -mahdollisuuksien tunnistaminen
    Tavoitteet:

    Vesivastuullisuuden ensimmäisen askeleen kartoitusten tuloksena syntyy käsitys siitä, onko vesi yritykselle suoraan tai välillisesti keskeinen vastuullisuuskysymys. Tätä varten askeleessa tunnistetaan yrityksen oleelliset vesiriskit ja -mahdollisuudet. Ne voivat kohdistua sekä yrityksen omaan toimintaan ja toimipaikkoihin että arvoketjun muihin toimijoihin. Riskit ja mahdollisuudet voivat liittyä esimerkiksi veden saatavuuteen, vesistöihin kohdistuviin päästöihin tai työntekijöiden turvalliseen juomaveden saantiin ja sanitaatioon – taikka laajemmin vesivarojen hallinnan tilaan yrityksessä tai sen arvoketjussa.

    Laajuus:

    Yrityksen omat toimipaikat ja arvoketjut alihankkijoineen Suomessa ja kansainvälisesti.

    Kytkökset:

    Yrityksen riskianalyysit, vastuullisuutta painottavat olennaisuusanalyysit sekä arvo- ja toimitusketjujen ja hankintojen hallinta.

    Ohjeet ja työkalut:

    Ohjeita, joilla pääsee vesivastuullisuuden alkuun, tarjoavat Vesivastuu2030-hanke sekä useat kansainväliset toimijat, ml. Alliance for Water Stewardship, UN Global Compact CEO Water Mandate ja WWF. WWF Water Risk Filter ja WRI Aqueduct ovat monipuolisia työkaluja, joiden avulla voi tunnistaa vesiriskit ja -mahdollisuudet sekä kartoittaa kriittisimmät omat toimipaikat ja arvoketjut. Niiden tarkasteluja kannattaa täydentää toimipaikkakohtaisilla ja paikallisilla tiedoilla.

  2. Vesiriskien arviointi

    Vesiriskien ja -mahdollisuuksien sekä veteen liittyvien vaikutusten tarkempi arviointi
    Tavoitteet:

    Vesivastuullisuuden toimintamallin toinen askel keskittyy oleellisiksi tunnistettujen vesiriskien ja -mahdollisuuksien arviointiin ja sisältää niiden tarkemman kuvauksen, analyysin ja arvottamisen. Mitä ovat ne konkreettiset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät hyödyt tai haitat, jotka sisältyvät oleellisiksi tunnistettuihin vesiriskeihin ja -mahdollisuuksiin? Tyypillisiä erimerkkejä tällaisista hyödyistä ja haitoista ovat tuotannon jatkuvuus sekä yrityksen maineen koheneminen tai heikkeneminen. Arviointi konkretisoi veteen liittyvät kustannukset ja hyödyt yritykselle sekä mahdollistaa vaihtoehtoisten raaka-aineiden, prosessien ja tuotteiden vertailun.

    Laajuus:

    Tarkemmat arvioinnit kannattaa keskittää askeleessa 1. kriittisimmiksi tunnistettuihin toimipaikkoihin ja arvoketjuihin.

    Kytkökset:

    Arvioinnit kannattaa kytkeä osaksi yrityksen laajempaa riskien arviointia ja hallintaa sekä arvioinnissa hyödyntää näiden menetelmiä ja prosesseja. Olennaisiksi tunnistetut vesiriskit liittyvät usein vastuullisuuden muihin osa-alueisiin, kuten yrityksen ilmasto-, ihmisoikeus- ja biodiversiteettivaikutuksiin. Vesivastuullisuus kytkeytyy yhä tiiviimmin myös yrityksen investointi- ja rahoitusratkaisuihin, mikä johtuu kansainvälisistä pyrkimyksistä kehittää kestävän rahoituksen kriteerejä ja lisätä niiden sitovuutta.

    Ohjeet ja työkalut:

    Ohjeita ja työkaluja vesiriskien ja mahdollisuuksien tarkempaan arviointiin ja arvottamiseen kokoaa yhteen WWF:n Valuing Water Database. Esimerkiksi WWF Water Risk Filter ja WRI Aqueduct auttavat sekä tunnistamaan vesiriskejä että arvioimaan niitä tarkemmin,kun taas Ecolab Water Risk Monetizer auttaa vesiriskien arvottamisessa. Arvioinnit kannattaa kytkeä osaksi ISO 14001 ja EMAS -ympäristöhallinnan järjestelmien käyttöä. ISO Water Footprint ja Water Footprint Network tarjoavat menetelmiä vesijalanjäljen laskentaan ja vaikutusten arviointiin.

  3. Strategian laadinta

    Vesi osaksi yrityksen strategiaa, tavoitteita ja toimintaa
    Tavoitteet:

    Vesiriskien hallinta sekä vesivastuullisuuden edistäminen ja sen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen onnistuvat parhaiten, kun ne on integroitu osaksi yrityksen strategiaa sekä johtamis- ja riskienhallintajärjestelmiä. Kun vesiriskit ja -mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu (askel 2.), yritys pystyy määrittämään vesivastuutyölleen keskeisimmät painotukset, tavoitteet ja toimet.

    Painotukset ja tavoitteet voivat liittyä yrityksen kestävään vedenkäyttöön ja vesien hyvään tilaan, työntekijöiden ja paikallisyhteisöjen turvalliseen juomaveden saantiin ja sanitaatioon – taikka laajemmin vesivarojen hyvän hallinnan kehittämiseen. Vesivastuutoimet voivat olla esim. teknisiä parannuksia, koulutusta, toimintatapojen muutoksia, kunnostus- ja kehityshankkeita tai osallistumista vesivarojen hallinnan kehittämiseen.

    Laajuus:

    Vesivastuullisuudelle asetetaan yrityksessä strategisen tason tavoite, johon yrityksen johto sitoutuu. Tämän strategian puitteissa asetetaan yritys- ja toimipaikkakohtaisia (omat ja alihankkijat) vesivastuutavoitteita, joita johdetaan ja joiden toteutumista seurataan. Toimet kannattaa keskittää erityisesti niille alueille ja/tai arvoketjun osiin, jotka nousevat esiin vesiriskien ja -mahdollisuuksien arvioinneissa. Vesivastuutoimet sisältävät sisäisiä parannuksia, mutta tavoitteisiin pääseminen edellyttää useimmiten myös sidosryhmäyhteistyötä ja sitä, että otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö (ks. askel 4.).

    Kytkökset:

    Vesivastuullisuuden tulisi olla erottamaton osa yrityksen strategiaa ja johtamis- ja riskienhallintajärjestelmiä (esim. ISO 14001, EMAS). Tavoitteiden asettamisessa tulee ottaa huomioon sekä yritysten omat että alihankkijoiden toimipaikkojen kriittiset tekijät. Lisäksi on tärkeää pyrkiä yhtenäisiin tavoitteisiin toimipaikkojen, julkisen sektorin ja muiden vedenkäyttäjien ja sidosryhmien kanssa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet asettavat yleiskehyksen vesivastuutavoitteille.

    Ohjeet ja työkalut:

    Ohjeita vesivastuustrategian kehittämiseen tarjoavat mm. CEO Water Mandate ja World Business Council for Sustainable Development (WBCSD). Ohjeita ja työkaluja vesivastuutavoitteiden asettamiselle tarjoavat CEO Water Mandate, World Resources Institute (WRI) ja WWF sekä lähiaikoina myös Science Based Targets Network.

  4. Yhteistyö

    Veden kestävän käytön ja hallinnan kehittäminen sidosryhmien kanssa
    Tavoitteet:

    Vaikka vesivastuullisuuden ytimessä ovat yrityksen sisäiset parannukset, vaatii yrityksen vesiriskien hallinta yleensä yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Yhteistyön avulla veden käyttö ja hallinta voidaan kehittää kestäväksi niin yrityksen omilla kuin alihankkijoidenkin toimipaikoilla. Myös veteen liittyvät mahdollisuudet konkretisoituvat lähes poikkeuksetta sidosryhmäyhteistyön kautta. Erityisen tärkeää on tehdä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa, koska se vastaa ensisijaisesti vesivarojen hallinnasta niin Suomessa kuin muissakin maissa. Lisäksi on hyvä pyrkiä yhteistyöhön paikallisia oloja hyvin tuntevien kumppaneiden, kuten kansalaisjärjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. Vesivastuuhankkeissa on tärkeää huomioida paikalliset yhteisöt ja kansalaiset ja ottaa heidät mukaan alusta lähtien. Yhteistyön tulee olla avointa ja vastuullista.

    Laajuus:

    Sidosryhmäyhteistyötä kannattaa tehdä erityisesti niillä alueilla ja/tai arvoketjun osissa, jotka nousevat esiin yrityksen vesiriskien ja -mahdollisuuksien arvioinneissa.

    Kytkökset:

    Vesivastuullisuuteen liittyvä sidosryhmäyhteistyö voi kytkeytyä osaksi yrityksen muuta vastuullisuustyötä. Vesivastuullisuustyö voi olla olennainen osa yrityksen ns. sosiaalisen toimiluvan varmistamista.

    Ohjeet ja työkalut:

    Ohjeita vesivastuullisuuden sidosryhmäyhteistyöhön tarjoaa CEO Water Mandate. Alliance for Water Stewardship International Water Stewardship Standard listaa myös periaatteita ja työkaluja, joiden avulla voidaan kehittää toimipaikkojen vesivastuullisuutta yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

  5. Seuranta, arviointi ja raportointi

    Vesivastuullisuuden seuranta, arviointi ja raportointi
    Tavoitteet:

    Vesivastuullisuutta tulee kehittää avoimesti ja sen tavoitteita tulee seurata jatkuvasti sekä raportoida seurannan tuloksista. Vesivastuullisuuden käytäntöjen jatkuva parantaminen tarkoittaa, että seurannan tuloksia arvioidaan riittävän usein ja toimintaa kehitetään niiden perusteella. Vesivastuullisuuden seurannassa ja siitä viestinnässä on tarkoituksenmukaista noudattaa kansainvälisiä standardeja, jotta tuloksia voidaan vertailla.

    Laajuus:

    Vesivastuullisuuden tilaa ja edistymistä tulisi seurata sekä koko yrityksen osalta että kriittiseksi tunnistettujen toimipaikkojen ja teemojen osalta askeleessa 3. määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti.

    Kytkökset:

    Vesivastuullisuuden seuranta tulisi kytkeä osaksi yrityksen ja toimipaikkojen hallintajärjestelmiä ja vuosiraportointeja sekä alihankkijoiden auditointeja.

    Ohjeet ja työkalut:

    Ohjeita vesivastuullisuuden seurantaan, arviointiin ja raportointiin tarjoaa mm. CEO Water Mandate sekä vuoden 2021 aikana Climate Standards Disclosure Board (CSDB). Alliance for Water Stewardship International Water Stewardship Standard on kattava vesivastuustandardi ja sertifiointijärjestelmä toimipaikkojen vesivastuullisuuden kehittämiseen ja todentamiseen. Useat kestävyys- ja vastuullisuusstandardit, kuten UTZ, Global Gap, FSC, Reilu Kauppa ja Luomu, sisältävät kriteerejä vedelle, mutta yksikään niistä ei kata vettä kokonaisvaltaisesti. Niistä ISEAL-allianssin jäsenstandardit ovat kuitenkin yhteensopivia AWS:n standardin kanssa ja ne täydentävät toisiaan.

    GRI 303: Water and Effluents -raportointistandardi kattaa yrityksen vedenoton, kulutuksen ja päästöt vesistöihin sekä vaikutukset vesistressistä kärsivillä alueilla ja arvoketjuissa. Se on suunnattu käytettäväksi yleiseen sidosryhmäviestintään. CDP Water Program tarjoaa laajan raportointikehyksen yrityksen vesivastuullisuudelle ja sen kansainväliselle vertailulle. Se syventyy myös yrityksen taloudelliseen toimintakykyyn ja kannattavuuteen kytkeytyviin vesikysymyksiin. Kehys on tarkoitettu käytettäväksi viestintään, erityisesti kun viestintä kohdistuu rahoittajiin, sijoittajiin ja suuriin hankkiviin yrityksiin.